Jäätkö vai lähdetko omakotitalosta kun lapset aikuistuvat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti jään - minut saa tästä talosta kantaa jalat edellä ulos.

Kiva. Omat vanhemmat ovat samaa mieltä vaikka kykyä hoitaa taloa ei enää ole. Siellä saa ravata jatkuvasti, kun on ongelmia lämmityksen tai pihatöiden suhteen. Kauppaankaan he eivät enää pääse muuten kun lasten kuskaamina. Itse en omille lapsille tuollaista taakkaa halua.

Kerrostalosta pääsevät kauppaan omin voimin?

Kerrostaloasunto on helpohko valita niin että pääsee hissillä suoraan katutasoon, auratulle ja hiekoitetulle asfaltille, jota pitkin voi köpötellä sen sata metriä rollan kanssa lähikaupan automaattiovista sisään ja ulos saaden sopivan annoksen virkistävää ja vetreyttävää ulkoliikuntaa. Sivusta tämä.

Taloja on erilaisia. Mun vanhemmat asuu ok-talossa hiekoitetun pyörätien + bussipysäkin vieressä. Mutta sukalaistäti hissittömän talon 3. kerroksessa ja pysäkille 300m

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti jään - minut saa tästä talosta kantaa jalat edellä ulos.

Kiva. Omat vanhemmat ovat samaa mieltä vaikka kykyä hoitaa taloa ei enää ole. Siellä saa ravata jatkuvasti, kun on ongelmia lämmityksen tai pihatöiden suhteen. Kauppaankaan he eivät enää pääse muuten kun lasten kuskaamina. Itse en omille lapsille tuollaista taakkaa halua.

Kerrostalosta pääsevät kauppaan omin voimin?

Kerrostaloasunto on helpohko valita niin että pääsee hissillä suoraan katutasoon, auratulle ja hiekoitetulle asfaltille, jota pitkin voi köpötellä sen sata metriä rollan kanssa lähikaupan automaattiovista sisään ja ulos saaden sopivan annoksen virkistävää ja vetreyttävää ulkoliikuntaa. Sivusta tämä.

Taloja on erilaisia. Mun vanhemmat asuu ok-talossa hiekoitetun pyörätien + bussipysäkin vieressä. Mutta sukalaistäti hissittömän talon 3. kerroksessa ja pysäkille 300m

Siinä vaiheessa kun myy omakotitaloaan ja muuttaa kerrostaloon, niin tietenkin asunto pitää katsoa sillä silmällä, että pärjää siinä vanhanakin. Tätisi lienee ostanut asunnon olleessaan nuori. Omat vanhemmat eivät enää kykene matkustamaan bussilla, liian vaikeaa ja hankalaa.

Vierailija kirjoitti:

Niin vaan naapurikin muutti kerrostaloon kun olivat 80v.

Ai nehän ei kuulemma koskaan muuta kerrostaloon.

On typerää sanoa etten muuta koska mieli muuttuu kun vanhaksi tulee.

Aika vanhana, naapurillasi, asui lapset kotonaan.

On typerää laukoa kommentteja, jos ei ole ymmärtänyt ketjun aloitusta.

Kukaan ei tiedä tulevaisuudesta.

Suunnitelmia tulevaisuuden suhteen on kaikilla.

Siitä tässä on kyse!

Olen tätä välillä miettinyt, mutta menisikö eläkkeellä sitten kaikki aika ja rahat talon ylläpitoon? Rivitaloa olen vähän ajatellut, pääsisi helpomalla, ja voitaisiin miehen kanssa matkustella jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä hinku osalla on muuttaa kerrostaloon kun lapset ovat muuttaneet pois? Omasta isosta talosta johonkin pieneen kaksioon tai kolmioon ja vielä taloyhtiöön (eli kommuuniin 😕), oma tupa, oma lupa! Tai no jos on niin laiska tai vanha ettei enää lumitöitä jaksa tehdä tai nurmikkoa leikata niin sitten. Tosin nuokin palvelut voi ostaa helposti jos ei niitä itse jaksa tehdä, maksetaanhan niistä kerrostalossakin sitten vastikkeessa eli samalla lailla ne voi rahalla teettää. Jopa postinkantajalta voi nykyisin ostaa ruohonleikkuupalvelun samalla kun se jakaa postia. Ehkä jos ei juurikaan kotona ole vaan matkustelee jatkuvasti tai etenkin jos muuttaa talveksi johonkin etelään mutta on kesät Suomessa voisi jokin kerrostaloasunto olla parempi. Talojakin on tietysti erilaisia, jos talo on kovin lapsiperheille suunniteltu ja hankalaa keksiä käyttöä entisille makuuhuoneille / lasten huoneille niin voi muuttaa kahdelle aikuiselle suunniteltuun omakotitaloon, jossa on ehkä yksi vierashuone ja oma maakuuhuone ja sitten muita tiloja reilusti, aula, takkahuone, työhuone / kirjasto jne. Itse asun nykyään avioeron jälkeen yksin 170m2/220m2 talossa ja hyvin on käyttöä kaikille tiloille joita talossa on eli iso olohuone, erillinen musiikki/elokuvahuone, aula, makuuhuone, vierashuone, lapsen huone, oma makuuhuone, kirjasto/työhuone, kodinhoitohuone, sauna, pesuhuone, kaksi vessaa, vaatehuone, keittiö, ruokailutila / erkkeri, eteistila, autotalli, kaksi varastoa ja autokatos (kaksi autoa, joista toinen harrasteautona oleva avomersu on tallissa). Ei tulisi mielenään muuttaa johonkin taloyhtiökommuuniin jossa ei voi toteuttaa musiikki/Hi-Fi harrastusta ja soittaa viulua naapureista johtuen kunnolla tai kuunnella edes elokuvaan liittyen kovalla elokuvan ääniä ja saisi pelätä jotain kerrostalokyttääjiä ja käydä jossain taloyhtiön saunassa johon joutuisi varaamaan saunavuorot jne. ja olisi vaikka vain kaksi huonetta ja keittiö, pelkästään muutama seinä ympärillä, eikä isoissakaan kerrostaloasunnoissa ole oikein mitään tuollaisia eri tiloja kuten omakotitaloissa, vain huoneita ja keittiö lähinnä. Kesällä saa rauhassa grillata oman talon takapihan patiolla jne.

Hei sinä kateellinen, katkera ihminen, joka näet oikeaksi vain oman tapasi elää, oletko kappalejaosta koskaan kuullut? Tuskin, vaikutat sivistymättömältä moukalta.

Ei tällaisilla keskustelupalstoilla ole tarpeen mitkään kappalejaot kun kirjoitetaan vain ajatuksen virtaa. Toisekseen miksi ja kenelle olisin kateellinen, jollekin kerrostalokopperossa taloyhtiökommuunissa asuvalle vai? Oma talo ja oma rauha ja oma valta päättää asioistaan ja asumisestaan eikä joudu tyytymään kommuunin päätöksiin eli elämään ja asumaan taloyhtiön hallituksen ja asukkaiden yhteisten äänestyspäätösten mukaan. Ei ole mitään taloyhtiön järjestyssääntöjä joita pitäisi noudattaa, ei mitään hiljaisuusaikoja tai valituksia, ei parvekegrillauskieltoa, ei mitään rajoituksia. Miksi olisin katkera siitä että saan asua omakotitalossa kun siihen on varaa? Tutkimustenkin mukaan suomalaisten haave on asua omassa omakotitalossa, kaikilla ei vain siihen ole mahdollisuutta. Toki löytyy sellaisiakin jotka haluavat asua vapaaehtoisesti kerrostalossa, jos tärkeintä on että ei tarvitse itse tehdä mitään kunhan maksaa vain vastikkeen. Osa asuu kerrostalossa kuitenkin vastoin tahtoaan. Mutta onko kukaan koskaan kuullut omakotitalollisesta joka asuu omakotitalossa vastoin tahtoaan?

Kyllä, tosi monet ympäri Suomea valittavat olevansa omakotitalon vankeja, koska ne eivät käy kaupaksi. Ainoastaan muutamassa kasvukeskuksissa kauppa käy. Jopa pääkaupunkiseudulla omakotitaloja pitää myydä alle rakentamiskustannusten. Sen sijaan kolmio Keskustassa myydään päivässä, vaikka hintapyyntö on yli 700.000€.

Heh, heh, juujuu. Pääkaupunkiseudulla talon hinta on vähintään rakennuskustannukset + 200.000€, vuokratontillakin. Kas kun niitä tontteja ei siellä riitä kaikille halukkaille vaan ne vuokratontitkin arvotaan esim. Vantaalla tai sitten annetaan muilla perusteilla, esim. Espoossa, riippuu ihan kaipunginvaltuustosta ja siitä kuinka vasemmmistolainen se on, arvotaanko vai annetaanko harkintaperusteisesti. Jopa Kuopiosta on hankala saada omakotitalolle vuokratonttia, pitää olla perusteet että tarvitsee tonttia ja että on kaupungissa töissä ja että on lapsia joiden takia omakotitalo tarpeen kun kerrostaloasuminen on ikävää lapsille jne.

Vantaalle kun rakennuttaa uuden Älvsbytalon avaimet käteen 200.000€:lla, voi sen myydä 400.000€:lla eli sen 200.000€ on tonttiarpajaisissa palkintona. Tai näytä minulle yksikin yli 150m2 uusi omakotitalo Vantaalta myynnissä alle 400.000€:lla.

Helsingistä uusia ok-taloja ei löydy edes vuokratonteilla juuri alle 450.000€:n. Vanhemmistakin omalla tontilla pyydetään yli 500.000€ järjestään. Rakentamiskustannukset 200.000€ ja oma tontti 1000m2 on Helsingissä heti vähintään 500.000€.

Ei ihme että kaikilla ei etenkään pääkaupunkiseudulla ole mahdollisuutta asua ok-talossa. Sen sijaan kerrostaloon pääsee jokainen, tai melkein, asunnottomia on vähän. Ok-talon vuokraaminen on useimmille sekin mahdotonta mutta kerrostalokopperon vuokran maksaa sossu jos ei itse pysty maksamaan asumistaan. Mutta koetapa saada sossusta vuokrarahat omakotitaloon.

Itse jään koska omistan talon, nainen saa tietysti lähteä vaikka sillan alle ihan sama mulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti jään - minut saa tästä talosta kantaa jalat edellä ulos.

Kiva. Omat vanhemmat ovat samaa mieltä vaikka kykyä hoitaa taloa ei enää ole. Siellä saa ravata jatkuvasti, kun on ongelmia lämmityksen tai pihatöiden suhteen. Kauppaankaan he eivät enää pääse muuten kun lasten kuskaamina. Itse en omille lapsille tuollaista taakkaa halua.

Niin itsestäsi ei ollut tietenkään taakkaa vanhemmillesi kun olit lapsi. Oletko kuullut velan takaisinmaksusta jästipää ?

Vierailija kirjoitti:

Olen tätä välillä miettinyt, mutta menisikö eläkkeellä sitten kaikki aika ja rahat talon ylläpitoon? Rivitaloa olen vähän ajatellut, pääsisi helpomalla, ja voitaisiin miehen kanssa matkustella jne.

Mitä ihmeen rahaa tai aikaa siihen ok-talon ylläpitoon menee? Tietysti johonkin oikein vanhaan ja remontoimattomaan saa menemään ainakin jos itse remontoi niin molempia. Mutta uuden tai uudehkon talon osalta ei tarvitse tehdä yhtään mitään n. 30 vuoteen jos ei halua muuten vain remontoida vaikka keittiötä. Monissa kerrostaloluukuissakin on alkuperäinen keittiö 30 vuoden takaa vuodelta 1989 tai vanhempikin.

Itse ostin 4v. vanhan talon v. 2009 enkä ole tehnyt sille yhtään mitään. Talo lämpiää huolettomalla kaukolämmöllä. Pihan osalta nurmikon leikkuu kesällä kerran kahdessa viikossa ja talvella lumityöt satunnaisesti riippuen siitä miten paljon lunta sataa, joinain talvina viime vuosina on päässyt tekemällä lumityöt kaksi kertaa koko talven aikana. En ole kenenkään naapurinkaan nähdeen tällä alueella jossa ok-talot on rakennettu vuosina 2001 - 2011 tekevän taloilleen yhtään mitään erikoista. Halvemmaksi ok-talo tulee asua kuin iso kerrostaloasunto. Ison kolmion tai neliön vastike voi olla 400-500€/kk riippuen neliöistä ja taloyhtiöstä, selvästi kerrostaloasuntoa neliöiltään isomman ok-talon asumiskulut ovat 250-300€/kk riippuen lämmitystavasta toki. Ainakin omalla tontilla siis.

Samalla lailla remonttia vuosikymmenien kuluessa siihen kerrostaloonkin tulee, julkisivuremonttia, parvekeremonttia, putkiremonttia jne. Putkiremontti isoon kerrostaloasuntoon voi maksaa 150.000€ kun ok-talon putkiremontti maksaa 8.000€.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ne palvelut ovat joita kerrostaloasukkaat mainostavat jatkuvasti tarvitsevansa? Itse käyn kaupassa 2 kertaa viikossa, yleensä työmatkan varrella, työmatka 4km omalla autolla n. 7-10 minuuttia kestäen OK-talosta hyvältä pientaloalueelta kaupungin keskustaan ajaen. Lähin kauppa 3km päässä 5 minuutin ajomatkan päässä, mutta erikseen sinne ei tarvitse ajaa jos ei halua. Parturissa käyn kerran 2 kuukaudessa, apteekissa kerran 3 kuukaudessa. Kaupunginorkesterin konserteissa n. 4 kertaa vuodessa. Oopperassa tai baletissa tulee käytyä Helsingissä tai Tampereella n. kerran 1-2 vuodessa. Tietysti eläkkeellä sitten kymmenien vuosien päästä ei voi käydä kaupassa työmatkan varrella, mutta tuon 5 minuutin matkan suuntaansa kestän kyllä 2 kertaa viikossa niin että sen takia tarvitsisi muuttaa kerrostaloon että kauppa on lähempänä kuin täällä rauhallisella pientaloalueella josta lähimmät kerrostalot ja niihin liittyvät häiriöt ovat onneksi n. 3km päässä. Ja kaupankin täytyy olla sitten tosi lähellä siinä kerrostalossa että viitsii kävellen kantaa ne kauppakassit niin ettei tarvitse omaa autoa. Ja sittenkin se on joku pieni Alepa josta ei löydy kaikkea mitä haluaisi. Postikin on nyt samassa rakennuksessa kuin työpaikka eli siellä käyn tarvittaessa tietysti samalla kun töistä lähden. Postissa tarvitsee käydä kerran kuussa ehkä. Kuntosali on samassa rakennuksessa kuin työpaikka. Uimahalli on työmatkan varrella tai kotoa sinne ajaa autolla 6minuuttia. Kauppahalli on työpaikan viereisessä rakennuksessa, joskus harvoin tulee käytyä. Ruuankin voi tilata nykyisin helposti kotiin eli kauppaankaan ei välttämättä tarvitse itse mennä, samoin kaikki tavara ja vaatteet on helpointa ostaa verkkokaupoista ja tilata kotiin tai postiin ne. Lääkkeetkin saa esim. yliopiston apteekista netin kautta ostettua jos ei halua apteekkiin lähteä. Ei OK-talosta tarvitse poistua palveluihin edes eläkkeellä kuin kerran parissa kuukaudessa parturiin lähinnä, ellei halua. Hierojankin voi tilata kotiin jos sellaista haluaa. Ei niiden "palvelujen" läheisyyden takia tarvitse kerrostaloon siis muuttaa.

Ja kaikissa ok-taloissa palvelut ovat noin lähellä, koko Suomessa? Ajokykykään ei koskaan mene esim sairauden vuoksi, eikä kerrostaloasunnossa lähikauppa 500 m päässä voi olla vaikka supermarket?

Ja kun terveys on mennyt jo niin huonoksi että autoa ei kykene ajamaan niin jaksaa kuitenkin kyllä kantaa ne kauppakassit 500m kävellen vai?

Vaikka ok-talo olisi vähän kauempanakin niin internetistä voi tilata melkein kaiken kotiin, ne ruuat, lääkärin, tavarat ja vaatteet, hierojan, käytännössä kaiken paitsi parturia ja hammaslääkäriä, joihin pääsee vaikka taksilla.

Pihaa ei tarvitse käytännössä pakosti hoitaa kuin nurmikon leikkuun ja lumityöt, mitkä voi molemmat myös rahalla teettää. Eikä tarvitse maksaa eläkkeestä vastiketta eikä vuokraa jos on velaton oma talo omalla tontilla, jolloin on rahaa ostaa palveluja paremmin kotiin.

Jännä kysymys tällaisen mielestä, joka on aina asunut YKSIN omakotitalossa... Tai ei aina, opiskeluaikana asuin toki kerrostalossa, mutta aika pian töihin päästyäni ostin itselleni talon jo, silloin 1950-luvulla rakennetun mummonmökin. Noin 10 vuoden päästä kävi ilmi että talo vaatisi valtavaa remppaa, mm. perustusten suoristusta ja tukemista, kosteusvauriokorjausta, joten päätin purattaa koko höskän ja rakennutin tontille Älvsby-talon (ei ollut sinkkuna ns. hienompiin varaa).

Itse nautin valtavasti erityisesti puutarhasta, ja olisi todella ikävää joutua asumaan ilman omaa palaa paratiisia. Koska mulla on koira, sillekin on kiva että on iso aidattu alue jossa olla vapaana ulkona niin paljon kuin se haluaa. Saa myös mölytä rauhassa pelkäämättä häiriintyykö naapurit.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa muuttaa mielummin ennen kuin liian myöhään. Jompi kumpi jää kuitenkin yksin ja toisen puolen talosta omistavat lapset. Siinä on yhtälö, jota en toivo kenenkään vanhemman ihmisen kokevan.

Jos on ajoissa muutettu "osakkeeseen", voi siellä asua rauhallisin mielin leskeksi jäätyään.

Vaikka ne lapset omistaiaivatkin talosta puolet niin leskellä on täysi hallintaoikeus ja asumisoikeus taloon lopun ikäänsä, ns. leskenoikeus, joka takaa ettei kenenkään tarvitse muuttaa kodistaan pois vaikka jäisikin leskeksi. Samoin toki kerrostaloasuntoonkin on sama oikeus, ei sitäkään tarvitse myydä eikä mitään vaikka siitä menisikin lapsille puolet. Lapsille tulee pelkkä omistusoikeus, ei hallintaoikeutta, asunto jää joka tapauksessa täysin lesken haltuun lopuksi ikää. Ellei leski sitten omista myös jotain toista asuntoa joka soveltuu lesken asunnoksi, tällöin talo voi mennä ns. lihoiksi perinnönjaossa.

Vierailija kirjoitti:

Jännä kysymys tällaisen mielestä, joka on aina asunut YKSIN omakotitalossa... Tai ei aina, opiskeluaikana asuin toki kerrostalossa, mutta aika pian töihin päästyäni ostin itselleni talon jo, silloin 1950-luvulla rakennetun mummonmökin. Noin 10 vuoden päästä kävi ilmi että talo vaatisi valtavaa remppaa, mm. perustusten suoristusta ja tukemista, kosteusvauriokorjausta, joten päätin purattaa koko höskän ja rakennutin tontille Älvsby-talon (ei ollut sinkkuna ns. hienompiin varaa).

Itse nautin valtavasti erityisesti puutarhasta, ja olisi todella ikävää joutua asumaan ilman omaa palaa paratiisia. Koska mulla on koira, sillekin on kiva että on iso aidattu alue jossa olla vapaana ulkona niin paljon kuin se haluaa. Saa myös mölytä rauhassa pelkäämättä häiriintyykö naapurit.

Lisään vielä kun huomasin että monet on maininnut nuo puutarhanhoidot, lumityöt, klapinteot jne miinuksina omakotiasumisessa, niin minulle ne on ehdotonta plussaa! Työkseni koodaan eli teen istumatyötä, ja on aivan ihanaa että on mielekästä ruumiillista tekemistä vastapainoksi kotosalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ne palvelut ovat joita kerrostaloasukkaat mainostavat jatkuvasti tarvitsevansa? ...

Ne palvelut ovat julkinen liikenne, taloyhtiö (eritoten sen jätehuolto) sekä kävelytiet (pimeällä valaistut, talvella hiekoitetut, keväisin harjatut). Luontaisetuna ihmisiä näköetäisyydellä.

Hyvällä uudella pientaloalueella on toimiva katuvalaistus, kävelytiet, pyörätiet, hiekoitus ja kadunhoito ylipäätään, naapureita näköetäisyydellä (muttei liian lähellä kuuloetäisyydellä, kun kerrostalossa voi se naapuri nukkua sinusta metrin päässä seinän toisella puolella, ahdistava ajatuskin), jätehuolto on jopa pakollinen eli lakisääteinen, jätesäiliön tyhjennysvälinkin voi tilata, itse mätän kaiken kertyvän roskan ja jätteen jätesäiliöön pahvista, metallista, lasista ja paperista lähtien ja samoin ruuanjätteet yms., joskin kompostikin löytyy, mutta se alkaa olla täynnä multaa jo enkä ole jaksanut sitä tyhjentää vielä toki ilmaiselle mullalle saattaisi olla käyttökin, jos vaikka kasvihuoneeseen laittaisi pitkästä aikaa jotain. Toki ongelmajätteet vien kaatopaikalle, mutta eipä kerrostaloissakaan mitään ongelmajätteen keräystä ole erikseen. Mitään taloyhtiön palveluja en tarvitse joista vastiketta joutuisin maksamaan satoja euroja. Bussi kulkee, pysäkki on 150m päässä. Tosin käytän omaa autoa aina, taksin voi toki tarvittaessa tilata, en pidä julkisesta liikenteestä, sen käyttö on köyhien hommaa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ostatte tuollaisia jättitaloja?

Kaikki ei halua asua siivouskomeron kokoisessa asunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti jään - minut saa tästä talosta kantaa jalat edellä ulos.

Kiva. Omat vanhemmat ovat samaa mieltä vaikka kykyä hoitaa taloa ei enää ole. Siellä saa ravata jatkuvasti, kun on ongelmia lämmityksen tai pihatöiden suhteen. Kauppaankaan he eivät enää pääse muuten kun lasten kuskaamina. Itse en omille lapsille tuollaista taakkaa halua.

Niin itsestäsi ei ollut tietenkään taakkaa vanhemmillesi kun olit lapsi. Oletko kuullut velan takaisinmaksusta jästipää ?

En ole syntymääni itse valinnut. Sen lisäksi lapset oli enemmän oman onnensa nojassa siihen aikaan, meidät pidettiin hengissä, mutta muuten ei vanhemmat meihin aikaa käyttäneet. Kesälomat me oltiin mummolassa, minä monta viikkoa ja veli kesän alusta loppuun.

Se nyt menee niin, että vanhemmilla on velvollisuus huolehtia lapsistaan, kun ovat heitä hankkineet. Niin minäkin olen tehnyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä kysymys tällaisen mielestä, joka on aina asunut YKSIN omakotitalossa... Tai ei aina, opiskeluaikana asuin toki kerrostalossa, mutta aika pian töihin päästyäni ostin itselleni talon jo, silloin 1950-luvulla rakennetun mummonmökin. Noin 10 vuoden päästä kävi ilmi että talo vaatisi valtavaa remppaa, mm. perustusten suoristusta ja tukemista, kosteusvauriokorjausta, joten päätin purattaa koko höskän ja rakennutin tontille Älvsby-talon (ei ollut sinkkuna ns. hienompiin varaa).

Itse nautin valtavasti erityisesti puutarhasta, ja olisi todella ikävää joutua asumaan ilman omaa palaa paratiisia. Koska mulla on koira, sillekin on kiva että on iso aidattu alue jossa olla vapaana ulkona niin paljon kuin se haluaa. Saa myös mölytä rauhassa pelkäämättä häiriintyykö naapurit.

Lisään vielä kun huomasin että monet on maininnut nuo puutarhanhoidot, lumityöt, klapinteot jne miinuksina omakotiasumisessa, niin minulle ne on ehdotonta plussaa! Työkseni koodaan eli teen istumatyötä, ja on aivan ihanaa että on mielekästä ruumiillista tekemistä vastapainoksi kotosalla.

Niin ne omat vanhemmatkin ovat pitäneet luettelemiasi asioita plussana. Nyt he eivät enää jaksa tehdä niitä vaan odottavat, että me lapset tehdään ne. Minä en näe niissä mitään mukavaa.

Juuri muutettiin 250m2 talosta puolta pienempään. Teini vielä pari vuotta kotona.

Tähän jäädään, 3mh riittää hyvin jatkossakin. Tärkeintä on iso keittiö ja yli 3m ruokapöytä

Rakastan pihatöitä joten nekin on vain plussaa

n59v

Mitä ihmettä, kuka edes ostaa omakotitalon vain lasten takia? Onhan niitä isoja perheasuntojakin olemassa. Me ainakin asumme talossa oman rauhan, pihan ja päätäntävallan takia emmekä todellakaan lähde ennen kuin talon hoito käy fyysisesti liian raskaaksi.

Me jätimme koko omakotitalo-vaiheen välistä vaikka on kaksi lasta.

Meillä on 100 neliön keskustakoti joka sopi mainiosti myös lapsiperheelle 2+2. (sisäpiha + oma terassi)

Vanhin lapsi on jo muuttanut omilleen ja yksi makkari on nyt työhuone/kirjasto.

Teini kun muuttaa omilleen parin vuoden päästä niin toisesta ylimääräisestä makkarista tulee vierashuone/ saunan takkahuone.

Tässä voi mainiosti asua vielä vanhanakin mutta jos kyllästyttää samat nurkat niin ainahan sitä voi muuttaa.

Meille riittäisi kolmio kahdestaan mutta asunnon pitäisi olla uusi, autokellari, iso parveke, sauna ja 2 vessaa ja tietenkin keskustassa.

Lasten kotoa muutosta omaan eläkeikään on 20 vuotta, ainakin sen välin asun vielä tässä. Katsotaan sitten uudestaan. Talokin on jo velaton joten halpa asua.