Miten teitä ollaan väärinarvioitu?
Elikkä tilanteita joissa jonkun arvio on mennyt satasella pieleen, ja miten reagoitte ja vastasitte?
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Ammattini (siivooja) vuoksi minua luullaan usein kuuroksi/ mykäksi/ tyhmäksi/ sokeaksi.
Älä unohda köyhää.
Laikkari, FM, osa-aikatyössä, koska voi
Minua luullaan ladylike, wannabee hienostelijaksi. Todellisuudessa harrastan remontointia (kaadetaan seinä, rakennetaan uusi, siirretään keittiö jne) ja metsätöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua, kuten kaikkia muitakin seksuaalisesti aktiivisia ja irtosuhteita harrastavia naisia, on ajateltu holtittomaksi jakajaksi, tautiseksi yh-äidiksi, takuuvarmaksi pettäjäksi jne. Todellisuudessa minulla ei ole koskaan ollut sukupuolitautia, ei vahinkoraskautta, en ole koskaan suhteessa ollessani pettänyt ja valitsen sänkykumppanini tarkasti.
Ehkä jonain päivänä väsynyt slutshaming loppuu ja ihmiset ymmärtävät, että myös jotkut naiset haluavat kokeilla ja nauttia useista miehistä. Maailma on täynnä ihania miehiä, miksi en ottaisi iloa irti tästä?
Se ei lopu osittain siksi että sinunlaisesi eivät edes itse ymmärrä osallistuvansa itse tähän slutshamingiin.
Puhut negatiiviseen sävyyn yh-äideistä, vahinko raskauksista ja sukupuolitaudeista, aivan kuin ne olisivat holtittoman seksihurjastelun aiheuttamia.
Sukupuolitaudin voit saada vaikka olisit itse ollut uskollinen pitkäaikaisessa suhteessa.
Yh-äipäksi voit päätyä vaikka itse olisit kuinka ihana ja "puhtoinen" ihminen tahansa.
Vahinkoraskauksiakin tapahtuu, koska vielä ei ole keksittyä 100% suojaa, olit sitten suhteessa, sinkku tai ra iskattu.
Aloituksessa kysyttiin, että kuinka sinua on väärinarvioitu, ei aliarvioitu. Eli viestini ei sisällä mitään negatiivista mielipidettä luettelemiini asioihin, se on lukijan omaa stereotypiaan perustuvaa tulkintaa.
Mun on oletettu olevan joko yksinäinen tai introvertti erakko, koska olen sinkku ja mulla on aika vähän ystäviä, joita tapaan suht harvoin. Oikeasti viihdyn vallan mainiosti ihmisten seurassa, mutta mulle riittää tarpeen tullen yhteydenpidoksi pelkät puhelut ja viestit. Tällä hetkellä tapaamiset vaan on varsin hakalia pitkien välimatkojen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asiantuntija-asemassa töissä ja pomoni luulee, että olen vastuuton ja töihin liian kevyesti suhtautuva. Kävin muualla haastattelussa, ja minut valittiin päälliköksi vastaamaan yksin omasta ekspertiisialueestani koko firman laajuudelta reippaasti nykyistä kovemmalla palkalla.
Siinäpä pomosi menetti paljon omaa tyhmyyttään , hyvä hyvä vaan että sait revanssia.
Totuuden nimissä meillä ei kyllä myöskään tämän pomon kanssa sujunut yhteispeli. Ongelma oli se, ettei hän osannut substanssia, johtamista eikä viestintää, ja minua vitutti tämä kyvyttömyys yhdistettynä siihen asemaan ja palkkaan niin paljon, etten yksinkertaisesti halunnut alkaa auttaa häntä hänen omissa töissään. Tämän ongelman vihdoin ymmärrettyäni katseeni hakeutui muuhun suuntaan työmarkkinoilla.
Että olen nuori ja kokematon tyttö, jota täytyy ohjata ja "suojella". Olen yli 30v nainen ja kokenut todella pahoja asioita, mutta minulla ei ole tarvetta kertoa kokemuksistani satunnaisille ihmisille tai saada huomiota niiden kautta. Ehkä se, että olen hymyilevä ja positiivinen ja ikäistäni nuoremman oloinen (nämä siis muiden ihmisten arvioita) ajatellaan kokemattomuudeksi ja sellaiseksi että olen vain päässyt helpolla enkä "oikeista ongelmista" mitään tiedä. Itse koen että nuo piirteet tulevat minulle sen kautta, että olen menneistä huolimatta päättänyt olla katkeroitumatta, nauttia hetkestä aina kun voin, enkä velloa menneessä tai tuoda menneisyyttä turhaan enää nykyhetkeen muistelemalla sitä ääneen.
En reagoi tuollaiseen oikeastaan mitenkään, voin hoitaa pakolliset asiat hyvässä hengessä myös sellaisen ihmisen kanssa joka arvioi minut väärin omien olettamuksiensa perusteella. Ei kuitenkaan ole kiinnostusta tutustua sen lähemmin ihmiseen joka kuvittelee pintapuolisen tuttavuuden ja ulkonäön perusteella tietävänsä millainen ihminen joku on.
Olen parempi sisustaja kuin valtaosa naisista ja ulkoinen habitus muistuttaa puistonpenkkiläistä. Sanon vain aha ja jatkan elämääni. Ei minua kiinnosta mitä muiden ennakkoluulot ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua, kuten kaikkia muitakin seksuaalisesti aktiivisia ja irtosuhteita harrastavia naisia, on ajateltu holtittomaksi jakajaksi, tautiseksi yh-äidiksi, takuuvarmaksi pettäjäksi jne. Todellisuudessa minulla ei ole koskaan ollut sukupuolitautia, ei vahinkoraskautta, en ole koskaan suhteessa ollessani pettänyt ja valitsen sänkykumppanini tarkasti.
Ehkä jonain päivänä väsynyt slutshaming loppuu ja ihmiset ymmärtävät, että myös jotkut naiset haluavat kokeilla ja nauttia useista miehistä. Maailma on täynnä ihania miehiä, miksi en ottaisi iloa irti tästä?
Se ei lopu osittain siksi että sinunlaisesi eivät edes itse ymmärrä osallistuvansa itse tähän slutshamingiin.
Puhut negatiiviseen sävyyn yh-äideistä, vahinko raskauksista ja sukupuolitaudeista, aivan kuin ne olisivat holtittoman seksihurjastelun aiheuttamia.
Sukupuolitaudin voit saada vaikka olisit itse ollut uskollinen pitkäaikaisessa suhteessa.
Yh-äipäksi voit päätyä vaikka itse olisit kuinka ihana ja "puhtoinen" ihminen tahansa.
Vahinkoraskauksiakin tapahtuu, koska vielä ei ole keksittyä 100% suojaa, olit sitten suhteessa, sinkku tai ra iskattu.
Aloituksessa kysyttiin, että kuinka sinua on väärinarvioitu, ei aliarvioitu. Eli viestini ei sisällä mitään negatiivista mielipidettä luettelemiini asioihin, se on lukijan omaa stereotypiaan perustuvaa tulkintaa.
Miten sokea ihminen voi kirjoitukselleen olla, lue kirjoituksesi tällä kertaa ulkopuolisen silmin.
Korostat kuinka sinulla ei koskaan ole ollut sukupuolitautia, ei vahinkoraskautta, et ole pettänyt ja valitsen sänkykumppanini tarkasti. ööh hieno homma?
Miksi korostat näitä puolia itsessäsi, mikäli koet että irtosuhteita ei tulisi slutshamata?
Eli vain velat, sukupuolitauti ja vahinkoraskaus vapaat naiset tulisi vapauttaa tästä slutshamemauksesta?
Äly hoi, listasin sinulle että nuo asiat mistä sinä irroitit itsesi, eivät täytä slut merkistöjä, lue uudelleen ajatuksella.
Väärinymmärretyksi tuleminen on minun toinen luontoni, käsitettyäni tämän, kaikki on ollut helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Minua luullaan ladylike, wannabee hienostelijaksi. Todellisuudessa harrastan remontointia (kaadetaan seinä, rakennetaan uusi, siirretään keittiö jne) ja metsätöitä.
Nämä ei kyllä sulje toisiaan pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua, kuten kaikkia muitakin seksuaalisesti aktiivisia ja irtosuhteita harrastavia naisia, on ajateltu holtittomaksi jakajaksi, tautiseksi yh-äidiksi, takuuvarmaksi pettäjäksi jne. Todellisuudessa minulla ei ole koskaan ollut sukupuolitautia, ei vahinkoraskautta, en ole koskaan suhteessa ollessani pettänyt ja valitsen sänkykumppanini tarkasti.
Ehkä jonain päivänä väsynyt slutshaming loppuu ja ihmiset ymmärtävät, että myös jotkut naiset haluavat kokeilla ja nauttia useista miehistä. Maailma on täynnä ihania miehiä, miksi en ottaisi iloa irti tästä?
Se ei lopu osittain siksi että sinunlaisesi eivät edes itse ymmärrä osallistuvansa itse tähän slutshamingiin.
Puhut negatiiviseen sävyyn yh-äideistä, vahinko raskauksista ja sukupuolitaudeista, aivan kuin ne olisivat holtittoman seksihurjastelun aiheuttamia.
Sukupuolitaudin voit saada vaikka olisit itse ollut uskollinen pitkäaikaisessa suhteessa.
Yh-äipäksi voit päätyä vaikka itse olisit kuinka ihana ja "puhtoinen" ihminen tahansa.
Vahinkoraskauksiakin tapahtuu, koska vielä ei ole keksittyä 100% suojaa, olit sitten suhteessa, sinkku tai ra iskattu.
Juuri näin. Lisäksi se oman menneisyyden kaunistelu pitäisi ihan jokaisen naisen lopettaa, koska siihen ei ole mitään syytä. Nyt nämä omaa elämäänsä häpeävät naiset sitten juurikin ylläpitää sitä (miesten) käsitystä, että olisi "hyviä" ja "huonoja" naisia ja nämä erottaa toisistaan seksikumppanien määrä. Miksi sitä pitää yhä edelleen häpeillä ja peitellä, että nainen on halunnut/haluaa sinkkuna harrastaa seksiä ihan vain sen seksin vuoksi?
Siinä olisi miehille vähäksi aikaa nieleskeltävää, kun tajuaisivat että naisen ei tarvitse olla siveyden sipuli ja ettei sellaisia juurikaan edes ole olemassa. Ja että nämä "huonot" naiset onkin ihan loistavia vaimoja ja äitejä.
Olin kesätöissä siivousfirmassa. Joku kohteessani työskentelevä jutteli kanssani ruokavalioasioista, oli hurahtanut johonkin ihmedieettiin. Kerroin vastakkaisen näkemykseni miehelle, joka alkoi pätemään minua säälien koulutuksen merkityksellä tiedonkeruussa ja tutkimusten tai tutkimustulosten ymmärtämisessä. Kiitin infosta. Tämä oli kahta vuotta ennen valmistumistani lääkäriksi.
Mulle on sanottu että olen prinsessa vaikka menin mansikkapellolle jo 13 vuotiaana töihin, tein tallitöitä koko nuoruuden luomalla hevosenlantaa ja heinähommissa jne jne. Kotona ei ollut isää ja autoin raskaissakin remonttitöissä. 16 vuotiaana menin kesätöihin ja työskentelin koulun ohessa eikä koskaan ollut oikein lomia jne. Että oikea prinsessa joo...
Minua luullaan aina ahkeraksi ja viisaaksi kympin tytöksi. Totuus on kaukana tuosta. Alisuoriuduin ja vedin leikiksi ensimmäiset 19v elämästäni opiskelujen suhteen. Pääsin kyllä jollain ihmeen kaupalla yliopistoon lukemaan mielenkiintoista alaa. Se herätys opiskelujen suhteen tulee useille viimeistään lukiossa, itselleni se tuli vasta yliopistossa. No... kaipa sekin on parempi kuin ei milloinkaan. :D
Että olen yksinkertainen, kiltti ja minut on helppo säikäyttää tai saada puhumalla pyörryksiin.
Tosiasiassa olen terävä ja rohkea enkä mielistele ketään.
Pidetty idioottina ja sen jälkeen, kun reklamaationi jonkun toiminnasta tai vastaava, on osoittanut arvion vääräksi niin sitten on oltu p****t housussa. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa.
Samoin esimerkiksi opettajat ovat arvioineet kyvykkyyteni pahasti alakanttiin.
Ihmiset jostain syystä luulee minua paljon älykkäääksi kuin olen. Sitten kauhea ihmettely, ku sanon etten olekaan kirjoittanut kuutta ällää tai, jos sanon etten tiedä jotain
Leimattu ulkoisen olemuksen puolesta narkkariksi useamman kerran.
Minulla on sinänsä vaaraton aivokasvain, jota ei ole mahdollista leikata pois, mutta kokonsa ja sijaintinsa vuoksi se aiheuttaa mm. sen että käteni (ja välillä koko keho) tärisevät, puheeni saattaa muuttua yhtäkkiä epäselväksi, näköni samenee ja kirsikkana kakun päällä saan välillä erittäin rajuja epileptisiä kohtauksia, joiden takia en saa ajaa autoa, lapsia ei voi harkitakaan enkä voi edes tehdä töitä.
Viimeisimmällä sairaalareissullani saatuani rajun kohtauksen eräänä maanantaiaamuna bussipysäkillä ja sivullisten soitettua ambulanssin, havahduin siihen kun minua työnnettiin läpi sairaalan sängyssä ja edelläni marssiva sairaanhoitaja huusi suuren ääneen siellä kaikkien ihmisten kuullen toiselle hoitajalle että miksi näitä viinakramppisia juoppoja pitää tuoda tänne, eikö voisi viedä katkolle suoraan jne. Kohteli minua todella paskamaisesti siihen asti että lääkäri tuli paikalle ja määräsi samantien kuville jotta nähdään kasvaimen tila. Maksaisin aika paljon jos saisin nähdä sen naikkosen ilmeen uudelleen. Sanomattakin selvää että tein hänestä valituksen.
Monet näistä väärinarvioinneista tuntuvat todella epäreiluilta ja karkeilta ja jopa traagisilta jättäen kohteen avuttomaksi. Pahimpia olen saanut lukea kun joku neitsyt nuori on joutunut ahdistelun tai huorittelun kohteeksi ja juoruttu makoilleen monen miehen kanssa vain siksi että antoi sille ekalle kusipäälle ne rukkaset. Ei niin harvinaista tuokaan.
Ehkä metsästä ulos tuleva suomalainen ei vieläkään osaa olla muitten kanssa?
Siinäpä pomosi menetti paljon omaa tyhmyyttään , hyvä hyvä vaan että sait revanssia.