Miten voi olla niin köyhiä perheitä että jo 10€ ylimääräinen meno sekoittaa pakan täysin? Kuten Marian, 38, perhe

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten empatiakyvyttömyys ja ilkeys yllättää.. (tai no, ei yllätä, hämmästyttää vaan kerta kerran jälkeen)

Esim tämä pakastinjuttu: itselle kävi syksyllä samalla tavalla ja kaikki lihat&kalat kompostiin. Marjoista keitin ko yönä (auki jäänyt ovi paljastui illalla) soppaa ja tein piirakkaa MUTTA kukaan ei syönyt niitä seuraavan kahden päivän aikana ja menivät sitten nekin kompostiin. Leipääkään ei saatu kulumaan kaikkea; ei sitä voi syödä varastoon. Ja kertaalleen sulanutta ei voi pakastaa uudestaan. Ja kaikki leipominen ja kokkaaminen vie aikaa; jos kiireisenä arkiaamuna pakastin löytyy sulaneena niin ei sitä oteta vapaapäivää kokkaamiseen.

Marjat ja leivät voi pakastaa vaikka 3 krt. Vitamiinit vähenevät ja koostumus on eri, mutta käyttää voi. Lihaa, kanaa ja kalaa ei saa uudelleen pakastaa. Mutta jos pakkasessa on jauhelihaa, voit ruskistaa ja sitten ruskistuneen voit pakastaa.

Google on hyvä apuväline.

Onneks en oo köyhä

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten empatiakyvyttömyys ja ilkeys yllättää.. (tai no, ei yllätä, hämmästyttää vaan kerta kerran jälkeen)

Esim tämä pakastinjuttu: itselle kävi syksyllä samalla tavalla ja kaikki lihat&kalat kompostiin. Marjoista keitin ko yönä (auki jäänyt ovi paljastui illalla) soppaa ja tein piirakkaa MUTTA kukaan ei syönyt niitä seuraavan kahden päivän aikana ja menivät sitten nekin kompostiin. Leipääkään ei saatu kulumaan kaikkea; ei sitä voi syödä varastoon. Ja kertaalleen sulanutta ei voi pakastaa uudestaan. Ja kaikki leipominen ja kokkaaminen vie aikaa; jos kiireisenä arkiaamuna pakastin löytyy sulaneena niin ei sitä oteta vapaapäivää kokkaamiseen.

Ihan hyvin olisi lihasta/kalasta voinut samana päivänä ruokaa tehdä. Kyllä siinä kypsennettäessä mahdolliset pienimmät pöpöt kuolee. Ei se ruoka noin nopeasti pilaannu.

Ja tuo että piirakkaa ja soppaa ei kahdessa päivässä syöty, niin roskiin meni. Miksi?

Kyllä meillä ainakin voi olla marjapiirakka neljäkin päivää jääkaapissa, eikä se ole miksikään mennyt. Varmaan hyvin voisi olla viikonkin, kuten soppakin.

Jutun äiti kertoi tukalan tilanteen johtuvan paljolti siitä että mies joutunut pitkälle sairaslomalle. Kyllä meidänkin perheessä tulisi tiukat ajat jos miehen palkkaa ei yhtäkkiä olisikaan käytettävissä. Sattuisi vaikka joku onnettomuus tai selkä menisi ym. ym.. Lukemattomia syitä.

Mitä vaan voi sattua, kenelle tahansa.

Vähän empatiaa kiitos.

Mä haluaisin ostaa jollekin Marialle jotain ihanaa sampoota ja hoitista. Että sillä olis joku pieni ylellisempi hetki joskus, joka olisi vain hänen hetkensä.

Vierailija kirjoitti:

Meidän perheessä isäntä on neljä päivää kuukaudessa syömättä että selvitään laskuista.

Kerran viikossa aina syömättä ja kiroilee kiukkuisena koko päivän.

Vaikeinta on kun välillä lastenkin pitäisi olla syömättä, mutta toistaiseksi ollaan selvitty velkaa ottamalla.

Seuraava päivä on pahin, koska ei saa syödä liikaa. Nälkä on kamala jos edellinen päivä on paastottu.

Suomessa ei tarvitse nälkää nähdä, vaikka jotkut näin valitsevatkin jostain syystä.

Leipäjonoista saa viikoittain lihaa, leipää ja maitotuotteita. Seurakunnat ja a-kilta antavat maksusitoumuksia kauppaan, jakavat myös ruokaa ja usein ilmaisia/halpoja ateriointeja.

Tekin käytte lisäksi töissä tai saatte tukia, ja vielä lapsilisätkin päälle.

Jos nuo rahat ei riitä ruokaan, vaihtoehtoina ovat a) teillä on velallinen omistusasunto (eli voitte myydä sen), b) asutte liian kalliilla vuokralla (voi muuttaa halvemmalle alueelle) tai c) tuhlaatte rahat johonkin muuhun. Itselläni se ruoka on asumisen lisäksi ylimpänä prioriteettina, koska haluan tarjota lapsilleni ja itselleni terveellisen ja monipuolisen ruokavalion.

Ps. Olen itse köyhä. Säästän kaikessa muussa, paitsi ruuassa. Ei tässäkään tietenkään kalleinta vaihtoehtoa, mutta nälkää emme näe.

Vierailija kirjoitti:

Mä haluaisin ostaa jollekin Marialle jotain ihanaa sampoota ja hoitista. Että sillä olis joku pieni ylellisempi hetki joskus, joka olisi vain hänen hetkensä.

Nauroin ääneen, kun luin tämän=) Köyhä valittaa nälkäänsä, niin antaa pullon shampoota käteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten empatiakyvyttömyys ja ilkeys yllättää

Marjat ja leivät voi pakastaa vaikka 3 krt. Vitamiinit vähenevät ja koostumus on eri, mutta käyttää voi. Lihaa, kanaa ja kalaa ei saa uudelleen pakastaa. Mutta jos pakkasessa on jauhelihaa, voit ruskistaa ja sitten ruskistuneen voit pakastaa.

Google on hyvä apuväline.

Lähdimme kotoa pe-ilta ja raolleen jäänyt pakastimen ovi paljastui su-iltana myöhään (sinä päivänä ei ollut enää tarkoitus syödä mitään ja seuraava ateria oli aamupala ja siutä seuraava ma-iltaruoka, johon osallistuu 2/4 harrastusten myötä muut meni eväillä) Joten su ilta kävin koko puolisulaneen pakastimen läpi ja pelastin takaisin edelleen kohmeessa olleet. Muut pikaantuvuuden perusteella biojätteeseen tai heti jääkaapista syötäväksi. Mutta -30% jauhelihaa en todellakaan enää kertaalleen sulamisen jälkeen ruskista ja pakasta uudestaan!

Ja mitä tulee sopan ja marjapiirakan säilymiseen; 2 päivää lienee ihan se virallinen suositus.

Onhejsi meille tämä pakastin episodi omi lähinnä harmi; ruokabudjettiin se ei vaikuttanut.

Itse olin äitiyslomalla kun mieheni irtisanottiin yllättäen töistä yt - neuvotteluiden takia. Meillä oli silloin kaksi päiväkoti - ikäistä lasta ja vauva. Jokainen voi varmaan jotenkin kuvitella tilanteen. Tiukkaa oli, todella tiukkaa.

Eipä tule mieleenkään tuota perhettä moittia, lähinnä tunnen syvää myötätuntoa koska tiedän miltä se tuntuu kun rahaa ei vain yksinkertaisesti ole.

Köyhyys on usein kuin lumipalloefekti, se kasaantuu ja kasvaa.. Kun ei ole varaa ostaa uusia kenkiä tai takkeja niin ne jää ns. sinne taka-alalle. Ja sitten kun viimein on saanut raavittua ne rahat kenkiin ja takkiin, tuleekin jo muuta hankittavaa. Imuri hajoaa, syntymäpäivien järjestäminen, luistimet on käyneet pieniksi.. Sukset, monot.. Kaikki joilla lapsia tietää. Uusia varusteita saa olla hankkimassa jatkuvasti.

Vierailija kirjoitti:

Köyhyys on usein kuin lumipalloefekti, se kasaantuu ja kasvaa.. Kun ei ole varaa ostaa uusia kenkiä tai takkeja niin ne jää ns. sinne taka-alalle. Ja sitten kun viimein on saanut raavittua ne rahat kenkiin ja takkiin, tuleekin jo muuta hankittavaa. Imuri hajoaa, syntymäpäivien järjestäminen, luistimet on käyneet pieniksi.. Sukset, monot.. Kaikki joilla lapsia tietää. Uusia varusteita saa olla hankkimassa jatkuvasti.

Tämä! Elää kokoajan semmoisessa tilanteessa että menoja on enempi kuin tuloja. Ja ne menot aina vaan kasvaa ja lisääntyy - toisin kuin tulot.

Meillä isäntä pastoaa neljä päivää kuukaudessa periaatteesta. Ettei lasten tarvitsisi nähdä nälkää. Ne päivät jolloin hän ei syö hän vain maka sohvalla paikallaan. Hän ei tee yhtään mitään että energiaa ei kuluisi.

Tuohon lehtijuttuun on hyvin vähän avattu perheen rahankäyttöä (saati maalaisjärjen määrää) , joten sitä lienee turha spekuloida. Yleensäkin surullista tää asenne, että köyhä olisi tyhmä.

Hienoa että tämmöinen juttu tehtiin ja köyhyys nostetaan aika - ajoin tapetille.

Suomessakin tosiaan ON paljon tiukilla olevia ihmisiä.Surullisinta se, että usein lapsiperheet näitä kaikkein köyhimpiä.

Vierailija kirjoitti:

Esim. meillä köyhyyden teki oman yrityksen konkurssi, siitä jääneitä velkoja ei sosku maksa joten meillä menee aina laskennallisesti tulot yli toimeentulotuen rajan. Budjetti on tiukka ja jopa 10e meno voi heilauttaa. Toisaalta tässä on oppinut säästäväiseksi, tähteiden ja kirpparien hyödyntäjäksi, alemyynnit on takaraivoon iskostettuna ja sentinkin säästä tarpeellisessa tavarassa saa hymyn huulille, tarpeetonta ei osteta.

Oma yritys kannattaa perustaa aina osakeyhtiönä niin silloin ei joudu henkilökohtaisesti omalla omaisuudellaan vastaamaan yhtiön veloista, vaan yhtiö on se omaisuuden ja velkojen haltija, etkä sinä. Jos yhtiö menee konkurssiin niin yhtiön velkoja ei silloin tarvitse maksaa koska velat ovat yhtiön, jolle joku on mennyt lainaamaan rahaa ja osakeyhtiön tehdessä konkurssin vastaa veloista se yhtiö etkä sinä ja velkojat saavat sen mitä konkurssipesästä saavat a) kun yhtiö lakkaa olemasta niin ei niitä velkojakaan enää ole. Osakeyhtiötä käsitellään siis lainsäädännössä samalla lailla kuin oikeaa luonnollista henkilöä. Osakeyhtiö voi saada lainaa tai tienata rahaa ja sillä voi olla omaisuutta ja velkaa. Yhtiön omaisuus on yhtiön, ei yrittäjän, samoin velat. Yhtiö voi saada sakot se voidaan asettaa syytteeseen tai se voidaan haastaa oikeuteen. Voit esim. haastaa vaikka Helsingin Energian oikeuteen jos se rikkoo sähkösopimusta. Tai voit haastaa oikeuteen vaikka Pentikin tai se voidakan asettaa syytteeseen ja se voi saada rangaistuksena vaikka sakot aiinä missä henkilökin. Osakeyhtiö on pienyrityksenä sen takia turvallinen ettei yrittäjän tarvitse vastata sen veloista omalla omaisuudellaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän perheessä isäntä on neljä päivää kuukaudessa syömättä että selvitään laskuista.

Kerran viikossa aina syömättä ja kiroilee kiukkuisena koko päivän.

Vaikeinta on kun välillä lastenkin pitäisi olla syömättä, mutta toistaiseksi ollaan selvitty velkaa ottamalla.

Seuraava päivä on pahin, koska ei saa syödä liikaa. Nälkä on kamala jos edellinen päivä on paastottu.

Suomessa ei tarvitse nälkää nähdä, vaikka jotkut näin valitsevatkin jostain syystä.

Leipäjonoista saa viikoittain lihaa, leipää ja maitotuotteita. Seurakunnat ja a-kilta antavat maksusitoumuksia kauppaan, jakavat myös ruokaa ja usein ilmaisia/halpoja ateriointeja.

Tekin käytte lisäksi töissä tai saatte tukia, ja vielä lapsilisätkin päälle.

Jos nuo rahat ei riitä ruokaan, vaihtoehtoina ovat a) teillä on velallinen omistusasunto (eli voitte myydä sen), b) asutte liian kalliilla vuokralla (voi muuttaa halvemmalle alueelle) tai c) tuhlaatte rahat johonkin muuhun. Itselläni se ruoka on asumisen lisäksi ylimpänä prioriteettina, koska haluan tarjota lapsilleni ja itselleni terveellisen ja monipuolisen ruokavalion.

Ps. Olen itse köyhä. Säästän kaikessa muussa, paitsi ruuassa. Ei tässäkään tietenkään kalleinta vaihtoehtoa, mutta nälkää emme näe.

Isäntä tokaisi että ei sitä nälkäisenä jaksa lähteä etsimään ruokaa. On niin kova nälkä että parempi olla paikoillaan että energiaa säästyy ja huomenna voi kuitenkin syödä, jos tänään on syömättä.

Hölmöä olisi lähteä kerjäämään pakkaseen. Siinä kuluttaa kaloreita ja nääntyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän perheessä isäntä on neljä päivää kuukaudessa syömättä että selvitään laskuista.

Kerran viikossa aina syömättä ja kiroilee kiukkuisena koko päivän.

Vaikeinta on kun välillä lastenkin pitäisi olla syömättä, mutta toistaiseksi ollaan selvitty velkaa ottamalla.

Seuraava päivä on pahin, koska ei saa syödä liikaa. Nälkä on kamala jos edellinen päivä on paastottu.

Suomessa ei tarvitse nälkää nähdä, vaikka jotkut näin valitsevatkin jostain syystä.

Leipäjonoista saa viikoittain lihaa, leipää ja maitotuotteita. Seurakunnat ja a-kilta antavat maksusitoumuksia kauppaan, jakavat myös ruokaa ja usein ilmaisia/halpoja ateriointeja.

Tekin käytte lisäksi töissä tai saatte tukia, ja vielä lapsilisätkin päälle.

Jos nuo rahat ei riitä ruokaan, vaihtoehtoina ovat a) teillä on velallinen omistusasunto (eli voitte myydä sen), b) asutte liian kalliilla vuokralla (voi muuttaa halvemmalle alueelle) tai c) tuhlaatte rahat johonkin muuhun. Itselläni se ruoka on asumisen lisäksi ylimpänä prioriteettina, koska haluan tarjota lapsilleni ja itselleni terveellisen ja monipuolisen ruokavalion.

Ps. Olen itse köyhä. Säästän kaikessa muussa, paitsi ruuassa. Ei tässäkään tietenkään kalleinta vaihtoehtoa, mutta nälkää emme näe.

Isäntä tokaisi että ei sitä nälkäisenä jaksa lähteä etsimään ruokaa. On niin kova nälkä että parempi olla paikoillaan että energiaa säästyy ja huomenna voi kuitenkin syödä, jos tänään on syömättä.

Hölmöä olisi lähteä kerjäämään pakkaseen. Siinä kuluttaa kaloreita ja nääntyy.

Niimpä niin. Mene sinä sitten leipäjonoon ja "isäntä" jää kotiin lasten kanssa, jos ei kerran voimia ole pihalle asti mennä.

Eikä sitä ruokaa nyt tarvitse etsiä, vaan ilmestyä tiettyyn paikkaan tiettyyn aikaan. Mutta tämä on varmaan teille täysi mahdottomuus myös.

Toki voitte nähdä nälkää. Kuten todettu, nämä on niitä valintoja. Nälissään ei tarvitse olla, jotkut kuitenkin jostain syystä näin valitsevat tehdä. Teidän syynne näköjään on laiskuus ja uhriutuminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo. Tää on just tätä narinaa. Läheltä seuraan, miten ystäväni JOKA kuukausi kirjaimellisesti itkee minulle, että mitä hän tekee, kun tuli 20 € sähkölasku tms. ja tilillä on rahaa juuri sen verran että nipinnapin saa ruoat kunnes palkka tulee.

Uskon kyllä että rahat lopussa. Ja kuulemma elää nuukasti. Mutta miksi ei koskaan viisastu??

Eikö tajua, että kun se palkka tulee, silloin palkkapäivänäkään EI eletä leveästi! Ystävä ostelee tällöin uusia vaatteita itselleen (ja tyttärelle TIETENKIN annettava 150 € shoppailurahaa että pääsee taas ostoskeskukseen kavereiden kanssa). Kotiin ostetaan sisustuskrääsää, "halvalla ja vähän vaan" eli pieni koristepeili, eteiseen uus matto, uusi hauska avaimenperä, viherkasvi, kappas uusia siivousvälineitä ja ekologisia pesuaineita (selitetään että nää on järkeviä ostoksia.. ...niin onkohan vaan, kun kaapeissa kotona siivousaineita varmaan viideksi vuodeksi eteenpäin...) ja itelle uudet kivat hanskat... yhtään ei huomata että näihin meni satanen. SATANEN. Sillä jo kuun lopussa kummasti maksais sen kahenkympin sähkölaskun. Ja vielä 80 € jäis muihin yllättäviin.

Ihmiset ei vaan noteeraa eikä tajua, että ne pienet ostokset "joihin ei mee kuin pari euroa" kerryttävät ISON summan kuukaudessa. Vuodesta tai viidestä vuodesta puhumattakaan.

Olin tulossa kertomaan omasta ystävästäni, mutta kertomuksesi kulutuskäyttäytymisestä palkkapäivänä liippaa niin lähelle täydellistä kiteytystä, että ei tarvitsekaan. En ole niin pitkään aikaan hemmotellut itseäni, että ansaitsen tämän. Eikä muistu lainkaan mieleen, että sama tilanne kävi edellisessä kuussa ja että mitä siitä seurasi.

Sähkölaskun maksamistakin venytetään siihen saakka, että seuraavan huomautuksen jälkeen katkeaa sähköt ja sama juttu puhelimen kanssa. Sitten kun se tapahtuu, itketään sitä, kuinka kallista on kytkeä sähköt takaisin päälle samana päivänä.

Niinpä.

Suuri osa suomalaisesta köyhyydestä on seurausta huonosta taloudenpidosta, ei niinkään toivottoman pienistä tuloista/ tuista. Se, ettei köyhällä yksinkertaisesti ole varaa törsätä ja hemmotella itseään samalla tavalla kuin rikkaammilla, on ikävä tosiasia. Ellei sitä usko, käy juuri kuvailemallasi tavalla joka kuukausi.

Mä näen punaista aina kun perheellinen ihminen perustelee omaa kampaamökäyntiä/hiusvärin tai röökiaskin ostoa/parin alkoholiannoksen ostamista tms rahankäyttöä itseensä tällä että no kun elämä on niin rankkaa, pitää saada jotain hemmottelua että jaksaa. Sivulauseessa sitten itketään kuinka lapsen kengät on liian pienet/rikki, ei ole keliin sopivia vaatteita lapselle rahaa ostaa... Että on oikeasti itsekkyys huipussaan. Eikö sen hyvän mielen saisi siitä että näkee kuinka lapsi ulkona juoksee niillä sopivilla kengillään?

En nyt tarkoita sitä että vanhemman pitää tyyliin olla syömättä että lapsi pääsee vaikka johonkin kalliimpaan harrastukseen vaan ihan sitä että kyllä ainakin itsellä ne lasten perustarpeet menee omien tarpeiden edelle ja omista jutuista karsitaan että lapsi on esim. asianmukaisesti vaatetettu.

Aikoinaan kaverini lainaksi sillon tällön se pari sataa kruunua, aina maksoi takasin,mutta sain odottaa jonku kuukauden.Tosin itsekin olin äitiys lomalla joten hampaat kiristellen lainasin. Ekaksi menivät miehensä kanssa ostamaan tupakkaa pari askia. Itse tupakoimattoman vaikea ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Tuohon lehtijuttuun on hyvin vähän avattu perheen rahankäyttöä (saati maalaisjärjen määrää) , joten sitä lienee turha spekuloida. Yleensäkin surullista tää asenne, että köyhä olisi tyhmä.

Hienoa että tämmöinen juttu tehtiin ja köyhyys nostetaan aika - ajoin tapetille.

Suomessakin tosiaan ON paljon tiukilla olevia ihmisiä.Surullisinta se, että usein lapsiperheet näitä kaikkein köyhimpiä.

Niin,kiinnostaisi mitä se "tarkasti budjetoitu" tarkoittaa...etenkin kun kymppi kuulemma heilauttaa koko talon nurin.

Vierailija kirjoitti:

Kengät olen ostanut lapsille aina alennuksesta niin, että seuraavan talven kengät on jo varalla. Siinä on säästänyt pitkän pennin ja ei ole tarvinnut kulkea pienissä/vanhoissa kengissä. Monet ongelmat johtuvat huonoista jalkineista, joten tässä en ole lähtenyt käytettyjen linjalle. Muut vaatetus käy käytettynäkin.

Tästä olen kyllä kolmen lapsen hyvätuloisena äitinä eri mieltä.

Pienten lasten kanssa noi koot on melko helppo ennustaa ja varsinkin jos on useampi lapsi, yleensä ne aina sopii jollekulle.

Itselläni on kolme lasta ja nuorin on nyt 7. luokkalainen poika.Viime talvena jouduin ostamaan esim. kahdet talvikengät, koska jalka kertakaikkiaan kasvoi aivan mielettömän lyhyessä ajassa kaksi numeroa. Keväällä alesta ostetut kengät meni pari-kolme kertaa. Ja kengissä kun se sitten kertautuu: luistimet, laskettelumonot. murtsikamonot, lenkkarit, sisäpelikengät...

Lisäksi pikkulasten kengät ovat tosi halpoja verrattuna siihen, kun jalan koko on 37. Tapahtuu monen kympin hyppäys. Edes alesta et saa  kunnollisia kenkiä halvalla. Kun pikkulapsen Gore-Tex -kengät maksaa 59 € niin teinin kengät maksaa 99 €, vaikka ero mallissa ei ole kummoinen.

Ne keväällä alesta ostetut kengät tulee kalliiksi jos ne ei enää loppuvuodesta mene jalkaan. Just teini-iän kynnyksellä jalka monella kasvaa älyttöminä hyppäyksinä johon ei millään kasvuvaralla voi varautua.

Muuten kyllä alet tottakai kannattaa hyödyntää. Kun vaan taas muistaa, että teini-ikäinen poika voi yhtäkkiä hujahtaa 10 cm.

Vierailija kirjoitti:

Miksikään eivät hae säännöllisesti toimeentulotukea jos kerran ovat siihen oikeutettuja? Onkohan niin että on sittenkin sellaisia menoja joita ei lasketa pakollisiksi..?

Eikö kalja ja tupakka olekaan pakollisia menoja?