Alan olla loppu tuohon tarhan rytkynvaihtoviikkoihin jotka vain jatkuvat ja jatkuvat!

Kommentteja lukiessani tulin miettineeksi, et onkohan niin, että siinä missä ennen sanottiin (ja ajateltiin) -Kiitos hoitaja, kun jaksoit kaivella meidän pekalle taas vaihtolapaset, onpa kiva kun pidätte täällä ylimääräisiä jemmassa, nykyään onki -On se kumma kun taas on väärät ja vielä rumat. Kalliilla rahalla olen... Mistä teillekin täällä maksetaan

No ei tosiaankaan ihme, että täi- yms. epidemiat leviävät.

Kunnon nimikointi on A ja O. Lisäksi kannattaa jo kotona opettaa lapsia pienestä pitäen laittamaan omat tavarat omille paikoilleen. Ja toki päikyn työntekijöissäkin soisi olevan sen verran järjestelmällisyyttä että laittavat nämä hyvin nimikoidut vaatteet oikeisiin lokeroihin. Jos on huonosti nimikoitu, niin se ei ole hoitajien syy jos vaatteet hukkuu. Ja jotkut vanhemmat valitettavasti ovat myös varkaita, sitä kannattaa myös epäillä jos hyväkuntoisia vaatteitaan alkaa hävitä teille tietymättömille yllättävän usein.. Toki varkaita voi olla myös hoitajissa, itse vanhuspuolella töissä olleena on tullut törmättyä tähänkin ikävään ilmiöön..

Vierailija kirjoitti:

Helpoin selitys lienee että ne sun mussukan kamat ei ole olleet siellä omassa lokerossa ja naulakossa nimettyinä vaan heiteltyinä ja kuljetettuina vähän minne sattuu. 

Hei!

Kiitos viestistäsi. Tarhassa tavaroille on varattu omat kangaskassit ja lokerot, jotka ovat sillä korkeudella etteivät lapset ylety niihin. Kangaskassiin olen jättänyt vaihtovaatekerraston ja lokeroon villasukat, pipon ja lapaset kurapäällisineen,

Juuri tarhan aloituksen aikoihin tilasin nimikkotarrat eräästä nettikaupasta, jotka olen liimannut lapsen joka ikiseen riepuun, rättiin, paitaan ja sukkiin kirjoitan nimet. Kaikki tavarat ovat hyvässä järjestyksessä ja aivan käden ulottuvilla. Eteiseen on järjestetty kuravaatteet kukin omalle henkarilleen, ja kengät on eteisessä nimikoidulla paikallaan. Joten kysymys kuuluu : miten maailmassa hoitajilla on aikaa kaivaa sitä löytötavaralaatikkoa, mutta ei aikaa käydä lapsen laatikolla ja kangaskassilla? Lapsia on lisäksi ryhmässä yllättävän vähän, kaksi hoitajaa ja yksi harjoittelija.

Rakkaudella,

Ap.

Vierailija kirjoitti:

Kunnon nimikointi on A ja O. Lisäksi kannattaa jo kotona opettaa lapsia pienestä pitäen laittamaan omat tavarat omille paikoilleen. Ja toki päikyn työntekijöissäkin soisi olevan sen verran järjestelmällisyyttä että laittavat nämä hyvin nimikoidut vaatteet oikeisiin lokeroihin. Jos on huonosti nimikoitu, niin se ei ole hoitajien syy jos vaatteet hukkuu. Ja jotkut vanhemmat valitettavasti ovat myös varkaita, sitä kannattaa myös epäillä jos hyväkuntoisia vaatteitaan alkaa hävitä teille tietymättömille yllättävän usein.. Toki varkaita voi olla myös hoitajissa, itse vanhuspuolella töissä olleena on tullut törmättyä tähänkin ikävään ilmiöön..

Hei.

Lapsi on aivan pienestä opetettu käyttämään esim roskista, pakkaamaan lelut takaisin paikoilleen yms. ja hän on luonnostaan tarkka omista tavaroistaan. Lisäksi hän on vasta 2 ja puoli vuotias, joten en sysäisi hänen niskaansa vastuuta vaatteistaan. Ap

Ketjussa yhdistävä tekijä ongelmissa on vajaa lapsi, lukekaa tekstit läpi ennen kuin painatte lähetä.

Vierailija kirjoitti:

Kommentteja lukiessani tulin miettineeksi, et onkohan niin, että siinä missä ennen sanottiin (ja ajateltiin) -Kiitos hoitaja, kun jaksoit kaivella meidän pekalle taas vaihtolapaset, onpa kiva kun pidätte täällä ylimääräisiä jemmassa, nykyään onki -On se kumma kun taas on väärät ja vielä rumat. Kalliilla rahalla olen... Mistä teillekin täällä maksetaan

Jos lapselle on varattu omat, ehjät ja oikean kokoiset vaatteet ja ne ovat vapaasti käytettävissä niin miksi pitäisi sietää tota rättisirkusta? Ap

Kirjoitin tuonne "Työssänne uupuneet tai uupumisen partaalla olevat, mitä teette työksenne?" ketjuun viestin työstäni päiväkodissa. Ei me päiväkodin työntekijät tahallaan vaatteitanne hukata. Kopioin tuon viestin myös tähän ketjuun, jos se toisi yhtään ymmärrystä siitä, millaiseksi nykyinen päivähoito on muuttunut: 

"

Ryhmässä (ylläripylläri) ihan liikaa lapsia, meteliä ja tappeluja, vaikka miten yrittää toteuttaa pienryhmätoimintaa. Ryhmämme tiloja ei ole suunniteltu nykyiselle lapsi- ja aikuismäärälle. Paljon vaaditaan, mutta mihinkään ei ole kunnolla aikaa. En minä pysty hoitamaan lapsia yksilöllisesti vaikka varhaiskasvatussuunnitelmat ja lait näin määräävät.

Näen myös, että lapsetkin oireilevat liian suuresta ryhmästä. Ujoimmat vetäytyvät hiljaisena nurkkaan kököttämään, muut huutavat, roikkuvat jalassa ja yrittävät saada kukin vuorollaan syliä ja huomiota. Yksi peittää korvat ja itkee, koska ei kestä muiden huutoa. Toinen itkee ja kaipaa äitiä, mutta syliä kaipaisi monta muutakin. Kolmas käyttäytyy aggressiivisesti ja alat olla jo täysin neuvoton, miten lapsen kanssa toimisi, sillä erityislastentarhanopettaja ei ole vieläkään päässyt seuraamaan tätä tapausta ja antamaan vinkkejä tai vinkit eivät juurikaan auta. Samaan aikaan mietit, että pitäisi suunnitella, vastata sähköposteihin, täyttää vasuja ja tehdä kaikkea muuta, mikä on pois lapsilta. 

Onneksi vanhemmat antavat pääosin hyvää palautetta, mutta on niitäkin jotka haukkuvat minut lyttyyn siitä, että lapsensa vaatteet ovat hukassa. Minä yritän vain pitää ryhmän jotenkin aisoissa ja lapset turvassa. Siinä saattaa joskus jonkun lapsosen hanskat hukkua, mutta ei voi mitään. Hävettää itseänikin. "

Olen pahoillani siitä, jos lapsesi vaatteet hukkuvat. Näin ei saisi olla. Tehkää vanhemmat valituksia ylemmälle taholle ja painostakaa kuntia pienentämään ryhmäkokoja, sekä lisäämään varhaiskasvattajia päiväkoteihin. Ei tähän muuten saada muutosta. Meidän työntekijöiden valitukset eivät auta yhtään mitään. 

Selkeä nimikointi vaatteisiin niin luulisi auttavan.

Oman lapseni päiväkodissa on löytötavatakori (= kori, johon laitetaan nimikoimattomat vaatteet) aivan täynnä, mutta ei niitä kukaan tunnu kaipailevan.

Yhden lapseni vaatteen olin unohtanut nimikoida ja tuohon koriinhan se päätyi heti. Eli jos tavaraa katoaa, niin käykääpäs penkomassa se päikkynne löytötavarakori läpi. Löytynee suurella todennäköisyydellä sieltä.

Miksi tarhassa ei voisi olla vain tarhan vaatteita? Siellä on töissä pelkästään lukutaidottomia, joten elämää helpottaisi, kun lapset ei veisi lainkaan omia vaatteita, kun niitä jatkuvasti laitetaan muiden päälle.

Olen ollut päiväkodissa töissä eikä se pukemistilanne ole hektinen, hoitajat tekevät siitä hektisen. Kotonakin katsotaan ensin vaatteet valmiiksi, päiväkodissa ei, joten kun joltain puuttuu myssy, napataan lähimmästä naulakosta sellainen, oli se sitten kenen tahansa.

Olen valokuvannus lapseni vaatteet ja liimannut lokeronsa alapuolelle kuvakavalkadin ja lisännyt siihen tekstin, että nämä ovat Siljan vaatteet, ne on nimikoitu. Älä anna Siljan vaatteita muille! Ja joka hemmetin päivä varmistan asian, seison siellä päiväkodilla niin pitkään, että jokaisen lapsen kaikki lokerot ja reput katsotaan läpi, jotta Silja saa omat vaatteensa. Tädit ei tykkää, mutta koska tietävät, että minä en sieltä ilman lapsen tavaroita lähde, niin ihmeesti ovat vähitellen oppineet.

Ja kyllä, päiväkodissa lapsella on oikeus omiin vaatteisiinsa!

Vierailija kirjoitti:

Selkeä nimikointi vaatteisiin niin luulisi auttavan.

Oman lapseni päiväkodissa on löytötavatakori (= kori, johon laitetaan nimikoimattomat vaatteet) aivan täynnä, mutta ei niitä kukaan tunnu kaipailevan.

Yhden lapseni vaatteen olin unohtanut nimikoida ja tuohon koriinhan se päätyi heti. Eli jos tavaraa katoaa, niin käykääpäs penkomassa se päikkynne löytötavarakori läpi. Löytynee suurella todennäköisyydellä sieltä.

Ei löydy.Meillä päiväkodissa katoaa kaikki vähääkään uudempi vaate, vaikka nimikointi olisi paidan etukappaleessa leuan anna.

Vierailija kirjoitti:

Tuon takia hoitoon ei pistetä niitä kaikkein parhaimpia vaatteita. Jos joltain lapselta uupuu joku vaate niin todennäköisemmin ottavat ne hyväkuntoiset "lainaan" toisen hyllystä.

No ei kyllä yhdessäkään päiväkodissa, jossa olen töissä ollut, ole henkilökunnan puolesta botettu toisen lapsen vaatteita lainaan toiselle.:D Jos joltain lapselta on jotain tärkeää uupunut, on otettu päiväkodin omista lainavaatteista tarvittava. Ei ikinä oteta toisen omaa toiselle. Sama juttu esim. aurinkorasvan kanssa. Ei toiselta noin vain lainailla.

Sen sijaan olen ollut todistamassa ja mennyt väliin tilanteessa, jossa yksi äiti oli pokkana ottamassa lapselleen naulakosta vieruskaverin lapasia. Menin siihen että:"Onkohan nuo nyt varmasti *****:n lapaset, onkos niissä nimeä?" Vähän silleen puolihuolimattomasti heitin, en mitenkään syyttävästi, jos vaikka kyseessä olisi ollut ihan vaan vahinko. Tämä äiti rupesi kuitenkin sättimään minua, kun kuvittelin häntä varkaaksi ja nakkasi lapaset takaisin siihen toisen lapsen koriin. Ei edes katsonut sitä nimeä, antoi vaan olla. Äidin lähdettyä tarkistin nimen ja kyllä, väärän lapsen käteen olisivat joutuneet, jos en olisi puuttunut. Kuumotti vaan vähän, kun olin silloin vain harjoittelija, että tuleeko tästä nyt noottia korkeammalta taholta, kun noin menin puuttumaan. Ei tullut..:D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selkeä nimikointi vaatteisiin niin luulisi auttavan.

Oman lapseni päiväkodissa on löytötavatakori (= kori, johon laitetaan nimikoimattomat vaatteet) aivan täynnä, mutta ei niitä kukaan tunnu kaipailevan.

Yhden lapseni vaatteen olin unohtanut nimikoida ja tuohon koriinhan se päätyi heti. Eli jos tavaraa katoaa, niin käykääpäs penkomassa se päikkynne löytötavarakori läpi. Löytynee suurella todennäköisyydellä sieltä.

Ei löydy.Meillä päiväkodissa katoaa kaikki vähääkään uudempi vaate, vaikka nimikointi olisi paidan etukappaleessa leuan anna.

Missä ihmeessä on nämä päiväkodit, joissa katoaa kaikki laadukkaat vaatteet?

Meillä ei ole edes Reimateckin vaatteet lähteneet kävelemään.

Meillä ei ole varmaan koskaan vaihtunut mitään. Lapsi 3v myös tunnistaa omat vaatteensa itse hyvin 😊

Lapsesi onnellisuus on tärkeämpää kuin ne "rytkyt". Anna olla. Lapsia ei semmoinen huoleta. Tee huoleton lapsuus.

Vierailija kirjoitti:

Lapsesi onnellisuus on tärkeämpää kuin ne "rytkyt". Anna olla. Lapsia ei semmoinen huoleta. Tee huoleton lapsuus.

Jaa. Kyllä meillä kolmevuotias itse muistaa, mitä vaatteita hänellä on. Saa itse välillä valita vaatteita muutaman eri printtikuvion väliltä ja etenkin näistä itsevalituista vaatteista tulee tärkeitä.

Lapsi myös ajat sitten oppinut pukemaan itse ja näin huomaa, jos ei jokin vaate ei ole hänen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selkeä nimikointi vaatteisiin niin luulisi auttavan.

Oman lapseni päiväkodissa on löytötavatakori (= kori, johon laitetaan nimikoimattomat vaatteet) aivan täynnä, mutta ei niitä kukaan tunnu kaipailevan.

Yhden lapseni vaatteen olin unohtanut nimikoida ja tuohon koriinhan se päätyi heti. Eli jos tavaraa katoaa, niin käykääpäs penkomassa se päikkynne löytötavarakori läpi. Löytynee suurella todennäköisyydellä sieltä.

Ei löydy.Meillä päiväkodissa katoaa kaikki vähääkään uudempi vaate, vaikka nimikointi olisi paidan etukappaleessa leuan anna.

Missä ihmeessä on nämä päiväkodit, joissa katoaa kaikki laadukkaat vaatteet?

Meillä ei ole edes Reimateckin vaatteet lähteneet kävelemään.

Niin laadukkaista oli puhe, eli Molo jne, ei Reimatec.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on sijaisena kyllä hieno asia kun seisot eteisessä koittaen pukea viittä alle kolmevuotiasta ja jonkun äiti papattaa vieressä että missähän meidän Petterin pipo on, se on sellainen sininen, ei siinä taida nimeä olla kun on aika uusi mutta se sininen niin mikä on meidän Petterin.. Hyvä kun olen päivän aikana oppinut kuka lapsista on Petteri mutta ensinnäkään en ole välttämättä edes ollut paikalla kun Petteri on lähtenyt aamupäivällä ulos tai nähnyt koko pipoa ja vaikka olisinkin niin siinä on 12 muutakin pipoa jotka näin joten harvoin sitä muistaa mikä oli Petterin pipo. Tai jos muistaa niin harvoin tietää mihin Petteri, joku muu lapsi tai työkaveri sen on kädestään laskenut. 

Olen joo pahoillani jos joltain on vaatteet hukassa mutta jos mulla on siinä töitä kädet täynnä niin en kyllä vaan pysty lähtemään sitä pipoa etsimään :D Paras mitä voin tehdä on luvata että katson löydänkö pipon työvuoroni jälkeen ja jättää sanan ryhmän vakkareille että pipo on kateissa. 

Ja jotain mun niille lapsille on pakko pukea päälle joten jos en lapsen omalta paikalta löydä tarvitsemaani vaatetta otan sen ilman sen kummempaa valkkaamista eteisen varavaatteista, saattaa olla ruma väri tai vaikka eripari mutta jos olis edes lämmin. 

Mitä sinä toivoisit että Petterin äiti tuossa tilanteessa tekee? Kävelee ilman pipoa pakkasessa kotiin? Ottaa jonkun toisen lapsen pipon yrittämättä selvittää missä se oma on? Varautuu siihen että lasta hakiessa pitää aina olla täydellinen ulkovaatekerta mukana kun ei tiedä mitkä aamulla viedyt ovat selvinneet päivästä?

No joo, nimikointia voi toivoa, mutta vaikka pipo olisi jäänyt nimikoimatta niin tottakai Petterin äiti kysyy missä Petterin pipo voisi olla. Pässi olisi jos ei kysy.

(Onpa tarkka sensuuri, jos lauseessa idi

plus ootti on, niin ei ilmesty ketjuun.)

Vierailija kirjoitti:

Olen valokuvannus lapseni vaatteet ja liimannut lokeronsa alapuolelle kuvakavalkadin ja lisännyt siihen tekstin, että nämä ovat Siljan vaatteet, ne on nimikoitu. Älä anna Siljan vaatteita muille! Ja joka hemmetin päivä varmistan asian, seison siellä päiväkodilla niin pitkään, että jokaisen lapsen kaikki lokerot ja reput katsotaan läpi, jotta Silja saa omat vaatteensa. Tädit ei tykkää, mutta koska tietävät, että minä en sieltä ilman lapsen tavaroita lähde, niin ihmeesti ovat vähitellen oppineet.

Ja kyllä, päiväkodissa lapsella on oikeus omiin vaatteisiinsa!

Apua! Kuulostat aika haastavalta tyypiltä! Joku raja nyt tuohon päiväkodin työntekijöiden kyykyttämiseen. Ne on vaan vaatteita...

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin tuonne "Työssänne uupuneet tai uupumisen partaalla olevat, mitä teette työksenne?" ketjuun viestin työstäni päiväkodissa. Ei me päiväkodin työntekijät tahallaan vaatteitanne hukata. Kopioin tuon viestin myös tähän ketjuun, jos se toisi yhtään ymmärrystä siitä, millaiseksi nykyinen päivähoito on muuttunut: 

"

Ryhmässä (ylläripylläri) ihan liikaa lapsia, meteliä ja tappeluja, vaikka miten yrittää toteuttaa pienryhmätoimintaa. Ryhmämme tiloja ei ole suunniteltu nykyiselle lapsi- ja aikuismäärälle. Paljon vaaditaan, mutta mihinkään ei ole kunnolla aikaa. En minä pysty hoitamaan lapsia yksilöllisesti vaikka varhaiskasvatussuunnitelmat ja lait näin määräävät.

Näen myös, että lapsetkin oireilevat liian suuresta ryhmästä. Ujoimmat vetäytyvät hiljaisena nurkkaan kököttämään, muut huutavat, roikkuvat jalassa ja yrittävät saada kukin vuorollaan syliä ja huomiota. Yksi peittää korvat ja itkee, koska ei kestä muiden huutoa. Toinen itkee ja kaipaa äitiä, mutta syliä kaipaisi monta muutakin. Kolmas käyttäytyy aggressiivisesti ja alat olla jo täysin neuvoton, miten lapsen kanssa toimisi, sillä erityislastentarhanopettaja ei ole vieläkään päässyt seuraamaan tätä tapausta ja antamaan vinkkejä tai vinkit eivät juurikaan auta. Samaan aikaan mietit, että pitäisi suunnitella, vastata sähköposteihin, täyttää vasuja ja tehdä kaikkea muuta, mikä on pois lapsilta. 

Onneksi vanhemmat antavat pääosin hyvää palautetta, mutta on niitäkin jotka haukkuvat minut lyttyyn siitä, että lapsensa vaatteet ovat hukassa. Minä yritän vain pitää ryhmän jotenkin aisoissa ja lapset turvassa. Siinä saattaa joskus jonkun lapsosen hanskat hukkua, mutta ei voi mitään. Hävettää itseänikin. "

Olen pahoillani siitä, jos lapsesi vaatteet hukkuvat. Näin ei saisi olla. Tehkää vanhemmat valituksia ylemmälle taholle ja painostakaa kuntia pienentämään ryhmäkokoja, sekä lisäämään varhaiskasvattajia päiväkoteihin. Ei tähän muuten saada muutosta. Meidän työntekijöiden valitukset eivät auta yhtään mitään. 

LUE KETJU ENNEN KUIN TULET VALITTAMAAN! Lapseni on yksityisessä päiväkodossa eikä teidän karjalohjan hoitopaikassa mikä kolme lähäriä hoitaa 60 lasta.