Lue keskustelun säännöt.
Mies vain pelaa ja pelaa
18.01.2019 |
Mitä tekisitte tilanteessa, jossa puolisonne vain pelaisi päiväy pitkät? Toki siis tekee pakolliset adiat, esim. käy kaupassa, tekee vähän kotitöitä, syö jne.
Ollaan riidelty asiasta tällä viikolla ainakin kolme kertaa, mutta tuntuu, ettei hän itse ymmärrä tätä asiaa. Käskin jo raahata pelikoneet eri osoitteeseen, mutta ei ilmeisesti ottanut tosissaan.
Hän selittää asian sillä, että pelaaminen on asia, jota hän tykkää tehdä, ja että se on harrastus. Minä olen yrittänyt selittää, etten minäkään tee harrastamiani asioita päivittäin.
Luin netistä peliriippuvuuden "oireita" ja yhtenö on sosiaaliaten suhteiden ongelmat. Tilanteemme mielestäni sopii tähän oireeseen, sillä alan kohta oikeasti harkita sitä eroa. Haluan kumppanin, joka tekee kanssani asioita. (Tähän hän sanoisi, että kyllä hän tekee, esim käy kaupassa! En kuitenkaan laske sitä ns. oikeaksi yhteiseksi ajaksi, kun meillä olisi tällä hetkellä työttöminä kuitenkin aikaa toisillemme enemmän.)
En haluaisi erota hänestä, sillä hän on oikeasti ihana ihminen. Ja haluaisin auttaa häntä, en luovuttaa.
Mitä siis teen? Anoppi tietää miehen nuoruudesta tämän pelaamisen, joten seuraavaksi yhteys sinne..
Ollaan molemmat 20v ja asuttu vuosi yhdessä.
Kommentit (220)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelaaminen on joissain kohdin päihteisiin verrattavissa oleva riippuvuus. Pelithän tehdään, niin, että algoritmit osaavat tunnistaa pelaajan tason. Ja tämä tekee sen, että pelaaja ei voi koskaan olla riittävän hyvä, jotta voisi kyllästyä peliin. Se koukuttaa ja saa valtaansa pelaajan.
EA sportin joku johtajista joskus sanoikin, että "olemme vahingossa luoneet hirviön, jota emme voi enää pysäyttää". Samassa artikkelissa hän sanoi, ettei antaisi koskaan oman lapsensa pelata näitä pelejä, jos hänellä olisi lapsia.
No, äijä sai tietysti potkut jutun ilmestymisen jälkeen.
Pelaaminen on joillekkin pelaajille niin riippuvaista, että se on koko elämän keskiössä. Pitäisi ihan oikeasti rinnastaa se tietyissä tapauksissa huumeriippuvuuteen.No kukahan tässä nyt on se riippuvainen? Järkevä pc pelaajamies vai eksyksissä oleva ap?
Olisi mukavaa, et perustelisit tuon "eksyksissä" olemisen. Väitätkö myös, että olen riippuvainen (ilmeisesti kumppanustani, vai?) kun haluan joka päivä edes sen puolituntisen omaa aikaa? Luulisi, että meillä työttömillä sen verran liikenisi toisillemme.
T. Eksyksis oleva ap
Olet eksynyt itse rakentamaasi ansaan. Pelaamista ei voi hyväksyä, mutta ei ole mitään tilalle. Paitsi jotain pullia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tekisitte tilanteessa, jossa puolisonne vain pelaisi päiväy pitkät?
En haluaisi erota hänestä, sillä hän on oikeasti ihana ihminen. Ja haluaisin auttaa häntä, en luovuttaa.
Ei miehesi kaipaa apua, vaan sinä.
Miehesihän on tilanteeseensa ihan tyytyväinen.
Sinun pitää vain päättää, onko mies oikeasti ihana. Siis oikeasti ihana omana pelaavana itsenään.
Riippuvuusongelma taitaa olla sinulla. Olet miehestä riippuvainen, et osaa elää itseksesi. Omalle ongelmallesi voit koettaa tehdä jotakin. Ihan turha yrittää toista muuttaa.
Tottakai on tyytyväinen, kun saa puhdasta pyykkiä kaappiin ja ruokaa naaman eteen. Hyvä jos muistaa, että ei asu yksin! Ei varmaan muistaisikaan, jos pyykki- ja ruokahuolto loppuisi. Ensi viikolla loppuu, ja siinähän sitten mitataan niitä kuuluisia tärkeysjärjestyksiä. Menen sinne toimenpiteeseen ja ainakin viikko sohvalla makoilua tiedossa.
Mikäli muut asiat menee oikeasti pelaamisen edelle, on mielestäni suhde vielä pelastettavissa. Toki se vaatii paljon ajatustyötä itseltäni, mutta olen siihen valmis, jos hänkin..
Ap
Jos pelaa tosiaan suuren osan päivästä tai pelaaminen menee muiden asioiden edelle, niin se on ongelma. Mieheni pelasi ennen paljon, nykyään ei oikeastaan ollenkaan. Hän tietää miten koukuttavaa se on, joten päätti lopettaa.
Nykyään on koukuttunut sitten urheiluun, parempi sekin niin pysyy hyvässä kunnossa :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelaaminen on joissain kohdin päihteisiin verrattavissa oleva riippuvuus. Pelithän tehdään, niin, että algoritmit osaavat tunnistaa pelaajan tason. Ja tämä tekee sen, että pelaaja ei voi koskaan olla riittävän hyvä, jotta voisi kyllästyä peliin. Se koukuttaa ja saa valtaansa pelaajan.
EA sportin joku johtajista joskus sanoikin, että "olemme vahingossa luoneet hirviön, jota emme voi enää pysäyttää". Samassa artikkelissa hän sanoi, ettei antaisi koskaan oman lapsensa pelata näitä pelejä, jos hänellä olisi lapsia.
No, äijä sai tietysti potkut jutun ilmestymisen jälkeen.
Pelaaminen on joillekkin pelaajille niin riippuvaista, että se on koko elämän keskiössä. Pitäisi ihan oikeasti rinnastaa se tietyissä tapauksissa huumeriippuvuuteen.No kukahan tässä nyt on se riippuvainen? Järkevä pc pelaajamies vai eksyksissä oleva ap?
Olisi mukavaa, et perustelisit tuon "eksyksissä" olemisen. Väitätkö myös, että olen riippuvainen (ilmeisesti kumppanustani, vai?) kun haluan joka päivä edes sen puolituntisen omaa aikaa? Luulisi, että meillä työttömillä sen verran liikenisi toisillemme.
T. Eksyksis oleva ap
Olet eksynyt itse rakentamaasi ansaan. Pelaamista ei voi hyväksyä, mutta ei ole mitään tilalle. Paitsi jotain pullia.
Tässä on ongelman ydin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, älä välitä saamistasi ilkeistä vastauksista. Saattavat olla yhden tai kahden ihmisen kirjoittamia.
Ja ilkeiksi vastauksiksi tulkitaan kaikki ne, joissa puolustetaan pelaamista?
En usko, että kirjoittaja haki ihan sitäkään. Itse taidat olla liian puolustuskannalla?
Ihmisethän ihan tosissaan täällä väittävät, että 8-10h/pv pelaamista on ok, ja minä olen kumppanistani riippuvainen määräilijä.
Riippuu varmasti myös siitä, keneltä kysytään. Jos kysytään asiantuntijoilta, kyllä he ainakin kertovat riippuvuuden mahdollisuudesta. Siitä samasta kielii se, että kumppani on yhtäkkiä alkanut herätä aamulla pelaamaan. Mikäs siinä, jos haluaa, mutta itsekin jouduin salailemaan toimintaani silloin, kun olin riippuvainen. Tiesin ongelmastani, mutten ollut valmis muuttumaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelaaminen on joissain kohdin päihteisiin verrattavissa oleva riippuvuus. Pelithän tehdään, niin, että algoritmit osaavat tunnistaa pelaajan tason. Ja tämä tekee sen, että pelaaja ei voi koskaan olla riittävän hyvä, jotta voisi kyllästyä peliin. Se koukuttaa ja saa valtaansa pelaajan.
EA sportin joku johtajista joskus sanoikin, että "olemme vahingossa luoneet hirviön, jota emme voi enää pysäyttää". Samassa artikkelissa hän sanoi, ettei antaisi koskaan oman lapsensa pelata näitä pelejä, jos hänellä olisi lapsia.
No, äijä sai tietysti potkut jutun ilmestymisen jälkeen.
Pelaaminen on joillekkin pelaajille niin riippuvaista, että se on koko elämän keskiössä. Pitäisi ihan oikeasti rinnastaa se tietyissä tapauksissa huumeriippuvuuteen.No kukahan tässä nyt on se riippuvainen? Järkevä pc pelaajamies vai eksyksissä oleva ap?
Olisi mukavaa, et perustelisit tuon "eksyksissä" olemisen. Väitätkö myös, että olen riippuvainen (ilmeisesti kumppanustani, vai?) kun haluan joka päivä edes sen puolituntisen omaa aikaa? Luulisi, että meillä työttömillä sen verran liikenisi toisillemme.
T. Eksyksis oleva ap
Olet eksynyt itse rakentamaasi ansaan. Pelaamista ei voi hyväksyä, mutta ei ole mitään tilalle. Paitsi jotain pullia.
Tässä on ongelman ydin.
Olen tarjonnut tilalle yhteistä urheiluharrastusta, ulkoilua, patikointia (alettiin itseasiassa pitää yhteyttä enemmän silloin alkuaikoina kun selvisi, että molemmat pitää tästä), jotain yhteistä kurssia tms. Hän itse ehdotti noita pullia, en itse olisi edes ehdottanut, kun ei hänen juttunsa ole.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelaaminen on joissain kohdin päihteisiin verrattavissa oleva riippuvuus. Pelithän tehdään, niin, että algoritmit osaavat tunnistaa pelaajan tason. Ja tämä tekee sen, että pelaaja ei voi koskaan olla riittävän hyvä, jotta voisi kyllästyä peliin. Se koukuttaa ja saa valtaansa pelaajan.
EA sportin joku johtajista joskus sanoikin, että "olemme vahingossa luoneet hirviön, jota emme voi enää pysäyttää". Samassa artikkelissa hän sanoi, ettei antaisi koskaan oman lapsensa pelata näitä pelejä, jos hänellä olisi lapsia.
No, äijä sai tietysti potkut jutun ilmestymisen jälkeen.
Pelaaminen on joillekkin pelaajille niin riippuvaista, että se on koko elämän keskiössä. Pitäisi ihan oikeasti rinnastaa se tietyissä tapauksissa huumeriippuvuuteen.No kukahan tässä nyt on se riippuvainen? Järkevä pc pelaajamies vai eksyksissä oleva ap?
Olisi mukavaa, et perustelisit tuon "eksyksissä" olemisen. Väitätkö myös, että olen riippuvainen (ilmeisesti kumppanustani, vai?) kun haluan joka päivä edes sen puolituntisen omaa aikaa? Luulisi, että meillä työttömillä sen verran liikenisi toisillemme.
T. Eksyksis oleva ap
Olet eksynyt itse rakentamaasi ansaan. Pelaamista ei voi hyväksyä, mutta ei ole mitään tilalle. Paitsi jotain pullia.
Ap sanoi että hyväksyy pelaamisen. Mutta riippuvuus ei ole hyvä asia. Liika on liikaa.
Mies voisi myös itse miettiä uusia harrastuksia jotka voisivat kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et itse harrasta joka päivä? Okei, pelaaminen on helppo nähdä ikävänä asiana, mutta entä jos mies harrastaisi liikuntaa joka päivä? Minä liikun vähintään tunnin joka päivä JA pelaan siihen päälle plus tietty käyn töissä ja silti on aikaa parisuhteelle. Jättäisin mieheni heti jos ryhtyisi rajoittamaan harrastuksiani, etenkin jos hoidan elämän kuitenkin kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, älä välitä saamistasi ilkeistä vastauksista. Saattavat olla yhden tai kahden ihmisen kirjoittamia.
Ja ilkeiksi vastauksiksi tulkitaan kaikki ne, joissa puolustetaan pelaamista?
En usko, että kirjoittaja haki ihan sitäkään. Itse taidat olla liian puolustuskannalla?
Ihmisethän ihan tosissaan täällä väittävät, että 8-10h/pv pelaamista on ok, ja minä olen kumppanistani riippuvainen määräilijä.
Riippuu varmasti myös siitä, keneltä kysytään. Jos kysytään asiantuntijoilta, kyllä he ainakin kertovat riippuvuuden mahdollisuudesta. Siitä samasta kielii se, että kumppani on yhtäkkiä alkanut herätä aamulla pelaamaan. Mikäs siinä, jos haluaa, mutta itsekin jouduin salailemaan toimintaani silloin, kun olin riippuvainen. Tiesin ongelmastani, mutten ollut valmis muuttumaan.
Ap
Onko sinulla omia kavereita? Poikaystävälläsi on siellä pelimaailmassa. Pelikaverien kanssa sovitaan, milloin yhteinen peli alkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelaaminen on joissain kohdin päihteisiin verrattavissa oleva riippuvuus. Pelithän tehdään, niin, että algoritmit osaavat tunnistaa pelaajan tason. Ja tämä tekee sen, että pelaaja ei voi koskaan olla riittävän hyvä, jotta voisi kyllästyä peliin. Se koukuttaa ja saa valtaansa pelaajan.
EA sportin joku johtajista joskus sanoikin, että "olemme vahingossa luoneet hirviön, jota emme voi enää pysäyttää". Samassa artikkelissa hän sanoi, ettei antaisi koskaan oman lapsensa pelata näitä pelejä, jos hänellä olisi lapsia.
No, äijä sai tietysti potkut jutun ilmestymisen jälkeen.
Pelaaminen on joillekkin pelaajille niin riippuvaista, että se on koko elämän keskiössä. Pitäisi ihan oikeasti rinnastaa se tietyissä tapauksissa huumeriippuvuuteen.No kukahan tässä nyt on se riippuvainen? Järkevä pc pelaajamies vai eksyksissä oleva ap?
Olisi mukavaa, et perustelisit tuon "eksyksissä" olemisen. Väitätkö myös, että olen riippuvainen (ilmeisesti kumppanustani, vai?) kun haluan joka päivä edes sen puolituntisen omaa aikaa? Luulisi, että meillä työttömillä sen verran liikenisi toisillemme.
T. Eksyksis oleva ap
Olet eksynyt itse rakentamaasi ansaan. Pelaamista ei voi hyväksyä, mutta ei ole mitään tilalle. Paitsi jotain pullia.
Ap sanoi että hyväksyy pelaamisen. Mutta riippuvuus ei ole hyvä asia. Liika on liikaa.
Mies voisi myös itse miettiä uusia harrastuksia jotka voisivat kiinnostaa.
Joo tärkeä löytää harrastus jonka parisuhteen nainen hyväksyy.
Vierailija kirjoitti:
Et itse harrasta joka päivä? Okei, pelaaminen on helppo nähdä ikävänä asiana, mutta entä jos mies harrastaisi liikuntaa joka päivä? Minä liikun vähintään tunnin joka päivä JA pelaan siihen päälle plus tietty käyn töissä ja silti on aikaa parisuhteelle. Jättäisin mieheni heti jos ryhtyisi rajoittamaan harrastuksiani, etenkin jos hoidan elämän kuitenkin kunnolla.
Tässä erona kumppaniini on se, et hoidat muuten elämäsi kunnolla. Ja löydät aikaa parisuhteelle.
Tietenkin on työttömänä ok käyttöä päivässä enemmän aikaa omiin juttuihin, kun kerran aikaa on enemmän käytettäväksi. Itsekin teen päivittäin omia juttujani, joita en siis laske harrastuksiksi.
Jos hän harrastaisi liikuntaa pelaamisen sijaan yli 8h päivässä, en pitäisi sitäkään hyvänä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et itse harrasta joka päivä? Okei, pelaaminen on helppo nähdä ikävänä asiana, mutta entä jos mies harrastaisi liikuntaa joka päivä? Minä liikun vähintään tunnin joka päivä JA pelaan siihen päälle plus tietty käyn töissä ja silti on aikaa parisuhteelle. Jättäisin mieheni heti jos ryhtyisi rajoittamaan harrastuksiani, etenkin jos hoidan elämän kuitenkin kunnolla.
Ainiin ja minun mieheni, joka ei pelaa, on usein mukana kun minä pelaan, katselee ja kyselee, joskus mietitään ongelmia yhdessä. On muuten mukavaa yhteistä aikaa sekin. Minä myös harrastan sitten miehen kanssa hänelle mieluisia asioita. ...Vielä kun miehen saisi mukaan liikkumaan, niin se olisi ihan lottovoitto, mutta on tämäkin hyvä :D
Ehdotan teille kummallekin uutta "harrastusta": työnhaku. Kun työpaikat on hankittu, alkavat ihan uudenlaiset kuviot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, älä välitä saamistasi ilkeistä vastauksista. Saattavat olla yhden tai kahden ihmisen kirjoittamia.
Ja ilkeiksi vastauksiksi tulkitaan kaikki ne, joissa puolustetaan pelaamista?
En usko, että kirjoittaja haki ihan sitäkään. Itse taidat olla liian puolustuskannalla?
Ihmisethän ihan tosissaan täällä väittävät, että 8-10h/pv pelaamista on ok, ja minä olen kumppanistani riippuvainen määräilijä.
Riippuu varmasti myös siitä, keneltä kysytään. Jos kysytään asiantuntijoilta, kyllä he ainakin kertovat riippuvuuden mahdollisuudesta. Siitä samasta kielii se, että kumppani on yhtäkkiä alkanut herätä aamulla pelaamaan. Mikäs siinä, jos haluaa, mutta itsekin jouduin salailemaan toimintaani silloin, kun olin riippuvainen. Tiesin ongelmastani, mutten ollut valmis muuttumaan.
Ap
Onko sinulla omia kavereita? Poikaystävälläsi on siellä pelimaailmassa. Pelikaverien kanssa sovitaan, milloin yhteinen peli alkaa.
On omia kavereita, ja heidänkin kanssaan sovitaan välillä, että klo xx ollaan sitten koneella. Se tapahtuu kuitenkin niin, että aikaa jää kotihommiin, parisuhteelle, oikeassa elämässä tapaamiseen ja omien harrastusten harrastamiseen.
Ja sille, joka kommentoi, että naisen on tärkeää hyväksyä miehensä harrastus: Ei ole. Ei hänkään varmaankaan ymmärrä suurinta osaa minun harrastuksistani. Mutta ne eivät vaikuta parisuhteeseen.
Kysyn vielä kerran: Onko LIIKAA vaatia puolta tuntia parisuhdeaikaa päivässä? Meillä ei ole lapsia eikä töitä, joten aikaahan riittää.
Ap
Meillä sama ongelma. Mies istuu kaiken liikenevän ajan koneella.
Ei itse ehdota mitään tekemistä, paitsi jotain mihin minun ei ole mahdollista lähteä heti, esim. Lauantaina klo 22.30" hei lähettäänkö baariin yksille". Ei lähdetä kun olen ilman meikkiä, tullut juuri suihkusta ja menossa nukkumaan!
Ei tee kotona mitään ilman että moneen kertaan rukoilen. Minua ei haittaa koneella pelaaminen itsessään. Yhtä tyhmää olisi istua joka päivä 12h nenä kirjassa tai maata sohvalla. Mielestäni vapaa-ajalla on mukava ulkoilla, laittaa ruokaa yhdessä jne. Olisi myös mukava että minulla ei olisi koko meidän talouden vetovastuu. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et itse harrasta joka päivä? Okei, pelaaminen on helppo nähdä ikävänä asiana, mutta entä jos mies harrastaisi liikuntaa joka päivä? Minä liikun vähintään tunnin joka päivä JA pelaan siihen päälle plus tietty käyn töissä ja silti on aikaa parisuhteelle. Jättäisin mieheni heti jos ryhtyisi rajoittamaan harrastuksiani, etenkin jos hoidan elämän kuitenkin kunnolla.
Tässä erona kumppaniini on se, et hoidat muuten elämäsi kunnolla. Ja löydät aikaa parisuhteelle.
Tietenkin on työttömänä ok käyttöä päivässä enemmän aikaa omiin juttuihin, kun kerran aikaa on enemmän käytettäväksi. Itsekin teen päivittäin omia juttujani, joita en siis laske harrastuksiksi.
Jos hän harrastaisi liikuntaa pelaamisen sijaan yli 8h päivässä, en pitäisi sitäkään hyvänä.
Ap
Minusta parisuhdeaikaa on myös yhdessä nukkuminen ja se, että mies istuu vieressä kun pelaan. Herään aamulla klo 6 ja käyn aamulenkillä, lähden töihin ja tulen joskus 16-17 kotiin, käyn lenkillä tai treenaan, kello on 18-19. Sitten syödään miehen kanssa yhdessä 15-20min ja pelaan klo 22-24 saakka. Siinä on aivan riittävästi aikaa arkeen. Viikonloppuisin saatan kesäaikana ihan hyvin käyttää vaikkapa sen 6-8h vesiurheilun parissa ja sitten pelata loppuajan. Mies on tervetullut kumpaankin harrastukseen mukaan ja mielellään tuleekin. Ja tosiaankin minä myös osallistun hänen harrastuksiinsa jos sitä vain haluaa. "Parisuhdeaika" on ihan pöljä ja tekemällä tehty käsite kun ajan voi käyttää hyödyksikin.
Ap, saat tosi inhottavia vastauksia joista huomaan, että kyseiset ihmiset eivät ole olleet todella addiktoituneen ihmisen kanssa parisuhteessa. Sinun huomiosi ovat oikeita ja sinun tunteitasi ei kukaan muu voi kyseenalaistaa. Sama koskee miehesi kantaa tilanteeseenne. Oleellista on, että ne eivät kohtaa ja sinä et ole onnellinen. Jos mies on, hän jatkakoon elämäntyyliään - ja edellä olevista vastauksista päätelleen hän löytää kanssaeläjän, jonka mielestä kyseinen tyyli on elämän suurin päämäärä. Sinä et voi päättää miehen puolesta millaista elämää hän haluaa elää, vaikka kokisit omat toiveesi paremmiksi. Sinä voit päättää vain omasta elämästäsi. Sinä voit tehdä onnelliseksi vain itsesi ja selvästikään tämänhetkinen tilanne ei ole sitä. Tärkein ohje tulikin jo: älä missään tapauksessa tule raskaaksi! Irtautuminen ei ole helppoa, sillä unelma paremmasta isojenkin vaikeuksien läpikäymisen jälkeen on jostain syystä joillakin meistä syvällä luonteessamme. Tiedän liian hyvin tilanteesi rahapeli-seksi-some-addiktin ex-puolisona. Olen tuplaten sinua vanhempi ja neuvoni kuuluu: rakenna oma ihana elämäsi nyt nuorena ihan uudestaan. Valheellinen onni parisuhteessa ei auta sinua siinä.
Ukko36 kirjoitti:
Olisin ikionnellinen noin urheilullisesta miehestä!
Harvalla miehellä on motivaatiota urheilla joka päivä ja sen kyllä huomaa!
Toiset miehet ne istuvat ja juovat kaljaa, sinun miehesi sentään urheilee! Olen niin kateellinen!
E-sportshan ON urheilua, onhan?
Vaikka tää provo olikin, niin e-sports ja pelaaminen ei ole synonyymejä. Ihan kun väittäisi penkkiurheilijaa urheilijaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et itse harrasta joka päivä? Okei, pelaaminen on helppo nähdä ikävänä asiana, mutta entä jos mies harrastaisi liikuntaa joka päivä? Minä liikun vähintään tunnin joka päivä JA pelaan siihen päälle plus tietty käyn töissä ja silti on aikaa parisuhteelle. Jättäisin mieheni heti jos ryhtyisi rajoittamaan harrastuksiani, etenkin jos hoidan elämän kuitenkin kunnolla.
Ainiin ja minun mieheni, joka ei pelaa, on usein mukana kun minä pelaan, katselee ja kyselee, joskus mietitään ongelmia yhdessä. On muuten mukavaa yhteistä aikaa sekin. Minä myös harrastan sitten miehen kanssa hänelle mieluisia asioita. ...Vielä kun miehen saisi mukaan liikkumaan, niin se olisi ihan lottovoitto, mutta on tämäkin hyvä :D
Minäkin olen välillä katsomassa. Usein se johtaa siihen, että olenkin siinä tuolissa ja ihan innoissani yritän oppia (en kuitenkaan muista kaikkia näppäimiä ja toimintoja, ja hän saa hupia kerrakseen kun olen ihan tumpelo), ja se on oikeasti hauskaakin. :D Sen muutaman tunnin. Sitä kuitenkin toivoisi, että yhteinen aika olisi jotain muutakin välillä.
Ap
Ja ilkeiksi vastauksiksi tulkitaan kaikki ne, joissa puolustetaan pelaamista?