Lue keskustelun säännöt.
Yhteiskunta on sulkenut minua ulos lopullisesti.
18.01.2019 |
Olen 28v nainen, edellenkään en ole koskaan onnistunut pääsee korkeakouluun, en yliopistoon, en ole koskaan saanut mitään työpaikkoja muuta kuin siivous ja kauppa-alan. En ole koskaan edes onnistunut pääsee vapaaehtoistöihin.
Olen lukemattomien ihmisten kanssa käynyt läpi CVt ja kaikki mahdolliset asiat mitä ihmisessä vain voi olla, kaikki ok, loistavasti, ei missään vika.
Pitäisikö minun ampua itseäni? Olenko heikko yksilö kun en yllä samalle tasolle kuin muut? En vain onnistu missään, kouluun pääsiminen on mahdottomuus kun on aina joku joka on parempi.
Tässä tilanteessa ollut jo hyvin kauan.
Kommentit (46)
Mikset mene ammattikouluun? Vai onko se jotenkin liian rahvasta sulle? Ammattikouluissa on monenlaisia eri aloja, luultavasti paljon sellaisia joista et edes tiedä. Siellä opiskelee erilaisia ihmisiä nuorista vanhoihin ja opiskelut voidaan tehdä hyvin yksilöllisiksi. Toki ammattikouluissa on eroja (olen itse tämän huomannut), mutta hyviä, laadukasta opetusta tarjoavia amiksiakin on olemassa.
Tuli vaan tämä mieleen, kun sanoit että olet etsinyt oppisopimuspaikkaa. Sulla on ilmeisesti joko lukio tai jokin ammattitutkinto jo pohjalla, kun olet hakenut yliopistoonkin - siinä tapauksessa valmistuisit amiksesta nopeasti ja voisit alkaa hakea töitä tutkinnon kanssa. Pääsisit mukaan "yhteiskuntaan" ja ehkä voisit vielä jossain vaiheessa hakea yliopistoon tai vaikka työn ohessa tehdä avoimen kursseja.
Vai eikö tämä kelpaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on normaalia nykyään. Olet tehnyt töitä ja se on hyvä. Yritä pyrkiä korkeakouluun pidemmällä tähtäimellä, pari vuotta. Jos et ole käynyt lukiota käy se ensin tai jos olet, koita korottaa.
Vapaaehtoistyöhön pääsee jokainen, joka vähän viitsii nähdä vaivaa. Mene vaikka vapaaehtoistyö.fi -sivustolle ja etsi sinua kiinnostava vapaaehtoistyö ja ota yhteyttä järjestöön: https://vapaaehtoistyo.fi. Minä olen kolmekymppinen ja sinun asemassasi erotuksella, että minulla on kaksi korkeakoulututkintoa generalistialalta ja en siltikään ole varma työllistymisestäni. Syynä on olemattomat sosiaaliset verkostot, ei työkokemusta omalta alalta, suhteellisen myöhäinen valmistuminen. Panostaminen koulutukseen oli näin osin minulta virhe ja olen menettänyt rahaa opiskelessani monta vuotta. En todennäköisesti tule koskaan saamaan noita rahoja takaisin. Olen ajatellut, että varmin tapa saada töitä nopeasti ja maksaa tuhansien eurojen opintovelat on kouluttautua vuodessa oppisopimuksella siivoustyön esimieheksi, koska olen siivonnut monta vuotta. Esimiehenä keskimääräinen palkka on sentään jopa huimat 2000 nettona + hyvä työllisyys. Tai sitten mennä kortistoon ja yrittää täydennyskoulutuksilla ja harjoitteluilla saada jalka ovenväliin joskus sitten, kun olen keski-ikäinen täti-ihminen ja urani lähtee vihdoinkin nousukiitoon. Tai ehkä kolmas korkeakoulututkinto, jonka suorittamiseen menee seuraavat kolme vuotta? Ei kiitos..
Avoimen yliopiston kautta voi päästä suoraan yliopistoon opiskelemaaan. Tämä maksaa hieman mutta jos opiskelet ahkerasti ja saat hyvät numerot niin pääset sisälle.
Onko sulla harrastusta jota voisi muuttaa ammatiksi? Liikunta tai kädenammatin osaaja, valokuvaaja, editoija jne?
Todella ikävää ap. Voisitko harkita ulkomailla opiskelemista? Itse opiskelen yliopistossa Ruotsissa (paljon helpompi päästä sisään kuin Suomessa) ja hyvin olen viihtynyt. Ei juurikaan kulttuurieroja ja kuitenkin hyvä taso koulutuksessa. Kielen taitoa vaatii toki.
Tunnut syyttävän kaikkia muita kuin itseäsi. En ole tavannut ketään, joka ei olisi edes vapaaehtoistyöhön päässyt. Oletko se trolli sieltä kotisohvalta kenties?