Olenko ainut, joka ei saanut mieheltään äitienpäivälahjaa?

mutta ei se mitään.

Sain kyllä levätä koko eilisen päivän ja teki kuitenkin kakun. :)

en edes kuullut mihen suusta " hyvää äitienpäivää" minä täällä keitin aamulla kahvit ja elin ihan samaa rataa kun joka ikinen päivä...

Ei kai se tavara aina kaikki kaikessa ole...

Ei edes kahvia keitetty, ei halausta eikä onnitteluja. Leikkipuistossa antoi pienimmälle vauhdit keinussa ja sanoi, että äiti voi nyt istua.

mutta minusta paljon ihanampaa oli kun olivat tehneet kakun (lapset 2.5v ja 1v) ja herättivät minut sitten valmiiseen kahvipöytään.

Kortin sain, minkä esikko teki leikkipuistossa viikolla.

Tosin mulle mies kaatoi myslin lautaselle ja teki pari voileipää sekä keitti kahvin aamulla sillä aikaa, kun vaihdoin ipanan vaipan. Niin, ja sain myös hyvän äitienpäivän toivotuksen.

en minäkään mitään lahjaa saanut, mutta en sitä roinaa ihmeemmin kaipaakaan. Olen saanut mieheni kanssa lapsen, joka on meille niin suuri lahja kuin ikinä voi olla!



Kukan sain ja lapsi oli tehnyt tarhassa kortin. Kortin säästän aarteena ja joskus vuosien päästä voin sitä sitten katsella ja herkistellä. Muuten äitienpäivä meni meillä ihan normaalielämän mukaan, ei mitään ihmeempää.

mieheltä lahjaa, hyvät äitienpäivätoivotukset tosin sain. Lapset olivat tehneet koulussa/tarhassa lahjat ja isompi teki aamupalan minulle. Olisin silti ehkä kaivannut edes yhtä ruusua mieheltäni, vaikka en hänen äitinsä olekaan, vaan kuitenkin lapsiensa äiti. Olen itse isänpäivänä jotain pientä ostanut. Vähän jäi huono maku suuhun...

on ajattelemattomia miehenä.. Ihan normaali päivä oli meilläkin eilinen, hyvän äitienpäivän sentään toivotti..

No, tuleehan se isänpäiväkin vielä.

ap

idiootit!!!!!!!

on KOHTELIASTA muistaa myös lastensa äitejä!! Eilinen oli todellakin ÄITIENpäivä, kaikkien äitien!

toivoin että edes kerran pienimmän vaipan vaihtais, mutta ei...

ja olen ollut äitinä jo 8vuotta...

tosin en muuten odottanutkaan mitään...

itse kyllä ostin miehen äidille ruusun ja kortti lasten kanssa tehtiin jotka mies sitten vei...

Jos kerran mies on sitä mieltä ettei äidille kuuluu " erikoiskohtelu" edes äitienpäivänä niin mielestäni ei sitten isällekään kuulu isänpäivänä!!



Älkää siis itse missään tapauksessa " sortuko" ostamaan miehellenne lahjaa tai muuten muistamaan isänpäivää mitenkään, niin eiköhän tyhmempikin mies aika pian huomaa että olisi se nyt mukava edes äitienpäivä " toivotus" mieheltäänkin saada?!



Itse sain lahjan mieheltä/vauvalta, joka ei vielä itse osaa lahjaa hankkia/tehdä sekä isommilta lapsilta itse kerhossa/koulussa tehdyt kortit/lahjat:) Yksi lapsista teki minulle myös aamupalan ja toinen täytekakun!



Sama " toistuu" meillä sitten isänpäivänä, mutta niin että isä on " päähenkilö" :D!

kertoi miehelleni että nyt kun vaimollasi on ensimmäinen äitienpäivä on tapana hankkia jokin vähän arvokkaampi äitienpäivälahja. mies kävikin ostamassa kultaisen ketjun ja siihen sydämen johon oli istutettu 4 timanttia. ihan hyvä että muistutti, itse en olisi kehdannut vinkua mitään.

kortilla vaikka meillä ei yhteisiä lapsia olekaan. Olin aluksi hieman hämmentynyt, mutta hänkin selitti minulle, että äitienpäivänä on tarkoitus muistaa kaikkia jotka ovat äitejä : )

toivoin kukkakimppua, vaikka valkovuokkoja tuolta pihalta. Mutta ei. En ole hänen äitinsä. Itkettää =(... 1. äitienpäivä, ikimuistoinen...

...eli älä noteeraa koko päivää mitenkään!!!

Meillä on kolme lasta eikä mielestäni ole miehen tehtävä ostaa minulla mitään. Sain lapsilta kivoja itsetehtyjä lahjoja ja kortteja. Lisäksi mies kävi lasten kanssa ostamassa konditoriasta aivan ihanan prinsessakakun, joka oli sata kertaa parempaa kuin Frödingenin pakastekakku, jota olen joskus syönyt.



Minäkään en osta isänpäivänä miehelle mitään, sillä lapset tekevät miehelle kortteja ja lahjoja innoissaan. Kakun leivomme yhdessä lasten kanssa tai sitten haemme samalaisen ihanuuden konditoriasta kun nyt äitienpäivänä.

ei anneta. jos jotain tarvitsen, voin sen käydä ostamassa. Olen kuulkaa monet itkut tuosta itkenyt mutta nyt osaan jo iloita kun ei näitä pakkolahjapäiviä ole. ei tartte kenenkään osapuolen ressata.

Minä en saanut korttia ollenkaan. Mies oli ajatellut että esikko tarhassa tekee. Kun ei ollut tehnyt, asia unohdettiin. Illalla sitten kun tyttö piirteli niin pyysin että tekisikö minulle kortin. Mies oli siinä vieressä ja sitten vasta " heräsi" , ja alkoivat yhdessä askarrella.



Minusta on junttimaista olla muistamatta oman lapsensa äitiä mitenkään. Hävetkööt.