Miten sika voikaan tuollainen mies olla, joka ei tue pienituloista puolisoaan!
Onkohan tällaisia paljonkin? Kuulostaa aika uskomattomalta.
https://www.is.fi/hyvaolo/art-2000005966388.html
"Nimimerkki Niina, 45, kertoo ansaitsevansa kuussa yli 4 000 euroa miestään vähemmän. Tuloeroa on tasattu hieman yhteisellä tilillä, jonne mies laittaa rahaa kuukausittain muutaman satasen Niinaa enemmän, mutta talouskulujen ja lasten menojen jälkeen tili on kuun lopussa aina tyhjä. Tuloeron tasaamisesta on keskusteltu, mutta miehen mielestä Niina valittaa turhasta.
– Hänen mielestään minun ei kuulu olla materialisti, vaan ottaa uusi asenne: lasi on puoliksi täynnä! Niina kertoo.
Mies shoppailee, syö ulkona ja matkustaa, mutta Niina taas kertoo hemmottelevansa itseään lähinnä noutokahveilla. Niina uskoo, että mies on tilanteeseen tyytyväinen, koska pienituloinen, lapsista huolehtiva vaimo on helppo hallittava."
Kommentit (65)
No minusta ainakin on ihan kiva tukea pienituloisempaa puolisoa, jotta hänkin voisi kartoittaa sijoitusomaistuuttaan ja näin nopeammin perheemmen yhteiset tulot kasvavat varmemmin. Myöskin verotuksellisesti tämä on järkevää kun saamme paremmin kaikki vähennykset hyödynnettyä. Vaikkakaan tuolla ei ole varmaankaan kuin muutamien kymppien vaikutus. Olen jopa lainannut rahaa tiettyihin sijoituksiin, joiden tuotosta 50% tulee minulle lainan lyhennyksenä ja 50% hän voi käyttää mihin huvittaa.
Vierailija kirjoitti:
No minusta ainakin on ihan kiva tukea pienituloisempaa puolisoa, jotta hänkin voisi kartoittaa sijoitusomaistuuttaan ja näin nopeammin perheemmen yhteiset tulot kasvavat varmemmin. Myöskin verotuksellisesti tämä on järkevää kun saamme paremmin kaikki vähennykset hyödynnettyä. Vaikkakaan tuolla ei ole varmaankaan kuin muutamien kymppien vaikutus. Olen jopa lainannut rahaa tiettyihin sijoituksiin, joiden tuotosta 50% tulee minulle lainan lyhennyksenä ja 50% hän voi käyttää mihin huvittaa.
Olisiko se yhä kivaa, jos puolisosi vihjailisi koko ajan että sinun kuuluu antaa hänelle rahaa ja maksaa asioita hänen puolestaan? Tai suoraan vaatisi?
Miksi nainen ryhtyy tuollaiseen suhteeseen, jossa ei jaeta myös taloudellista hyvinvointia?
Olen aina parempi palkka useana maksanut enemmän kuin vaimoni. Ollaan oltu kohta 30v naimisissa ja tehty asiat yhdessä. Minulle on tärkeää, että vaimoni nauttii elämästä yhdessä kanssani.
Vierailija kirjoitti:
Miksi nainen ryhtyy tuollaiseen suhteeseen, jossa ei jaeta myös taloudellista hyvinvointia?
Olen aina parempi palkka useana maksanut enemmän kuin vaimoni. Ollaan oltu kohta 30v naimisissa ja tehty asiat yhdessä. Minulle on tärkeää, että vaimoni nauttii elämästä yhdessä kanssani.
Eihän se ole todellinen suhde, jos ei jaeta elämää yhdessä. Saa olla kiitollinen, että oltiin mieheni kanssa kumpikin opiskelijoita kun aloitettiin, ollaan vuoroon oltu töissä ja opiskeltu, oltu hoitovapaalla ja töissä, välillä toinen on tienannut enemmän ja välillä toinen. Aina on ollut selvää, että se mitä tehdään, tehdään perheen eteen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi nainen ryhtyy tuollaiseen suhteeseen, jossa ei jaeta myös taloudellista hyvinvointia?
Olen aina parempi palkka useana maksanut enemmän kuin vaimoni. Ollaan oltu kohta 30v naimisissa ja tehty asiat yhdessä. Minulle on tärkeää, että vaimoni nauttii elämästä yhdessä kanssani.
Minulle taas naisena on tärkeää, että olen tasavertainen joka suhteessa. Myös taloudellisesti. Elätettävänä oleminen ei ole minun juttuni. Tasavertaisuus on minulle niin tärkeää, että mieluummin vaikka luovun ravintolaillallisesta kuin itsenäisyydestäni.
Niin, kaikki miehet eivät ole lapatossuja eivätkä anna kusettaa itseään.
Sellainen mies on luonnollisesti kauhistus kaikille häpyhuuliharpuille ja loisille.
Eipä mulla muuta juuri nyt.
En ole koskaan ajatellut, jonkun toisen pitäisi pitää elintasoani yllä. En ole odota perintöjä saatikka jonku miehen elättävän minut. Omilla tuloilla ollaan ja sen mukaan mennään elämässä.
Tähän asti oikein hyvin on mennyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi nainen ryhtyy tuollaiseen suhteeseen, jossa ei jaeta myös taloudellista hyvinvointia?
Olen aina parempi palkka useana maksanut enemmän kuin vaimoni. Ollaan oltu kohta 30v naimisissa ja tehty asiat yhdessä. Minulle on tärkeää, että vaimoni nauttii elämästä yhdessä kanssani.
Minulle taas naisena on tärkeää, että olen tasavertainen joka suhteessa. Myös taloudellisesti. Elätettävänä oleminen ei ole minun juttuni. Tasavertaisuus on minulle niin tärkeää, että mieluummin vaikka luovun ravintolaillallisesta kuin itsenäisyydestäni.
Tässä perheessä sitä tasavertaisuutta ei mitata rahassa vaan yhteisen hyvän eteen nähdyssä vaivassa. Aika on muutenkin ainakin lapsiperheessä mielestäni vähintään yhtä tärkeä resurssi kuin raha. Jos kumpikin tekee yhtä paljon töitä ja osallistuu yhtäläisellä panoksella kotitöihin ja lapsista huolehtimiseen niin silloin tilanne on tasa-arvoinen ja pankkitilin saldo yhteinen siinä missä lapsetkin, ihan tuloista riippumatta. Toki jos vaimoni olisi kovempi tuhlaamaan kuin minä tai kokisi taloudellisen itsenäisyyden erityisen tärkeäksi niin vaatisin "omat ja yhteiset rahat"-systeemiä tulojen suhteessa, mutta meillä toimii täysin yhteisetkin hyvin kun kulutustottumukset ovat samanlaiset.
Niin ja ne nettotulot on noin 4000e/kk minulla ja 2700e/kk vaimolla joten en ole tässä vaimon rahoja kärkkymässä.
Ei kannata tehdä lapsia, jos ei ole varaa hoitaa niitä yksin. Sitä ei tiedä vaikka ukko kuolla kupsahtaa yhtäkkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi nainen ryhtyy tuollaiseen suhteeseen, jossa ei jaeta myös taloudellista hyvinvointia?
Olen aina parempi palkka useana maksanut enemmän kuin vaimoni. Ollaan oltu kohta 30v naimisissa ja tehty asiat yhdessä. Minulle on tärkeää, että vaimoni nauttii elämästä yhdessä kanssani.
Minulle taas naisena on tärkeää, että olen tasavertainen joka suhteessa. Myös taloudellisesti. Elätettävänä oleminen ei ole minun juttuni. Tasavertaisuus on minulle niin tärkeää, että mieluummin vaikka luovun ravintolaillallisesta kuin itsenäisyydestäni.
Tässä perheessä sitä tasavertaisuutta ei mitata rahassa vaan yhteisen hyvän eteen nähdyssä vaivassa. Aika on muutenkin ainakin lapsiperheessä mielestäni vähintään yhtä tärkeä resurssi kuin raha. Jos kumpikin tekee yhtä paljon töitä ja osallistuu yhtäläisellä panoksella kotitöihin ja lapsista huolehtimiseen niin silloin tilanne on tasa-arvoinen ja pankkitilin saldo yhteinen siinä missä lapsetkin, ihan tuloista riippumatta. Toki jos vaimoni olisi kovempi tuhlaamaan kuin minä tai kokisi taloudellisen itsenäisyyden erityisen tärkeäksi niin vaatisin "omat ja yhteiset rahat"-systeemiä tulojen suhteessa, mutta meillä toimii täysin yhteisetkin hyvin kun kulutustottumukset ovat samanlaiset.
Niin ja ne nettotulot on noin 4000e/kk minulla ja 2700e/kk vaimolla joten en ole tässä vaimon rahoja kärkkymässä.
No sitten vaimosi on hyvin erilainen kuin minä jos hänkin on noilla linjoilla. Hän ei ajattele olevansa elätettävä, tuossa tilanteessa minä ajattelisin.
Miksi muuten esittelet tulojasi? Kukaan ei ole syyttänut rahojen kärkkymisestä, joten ainut syy kertoa minulle tulosi on halu leiveillä. Aika vastenmielinen piirre ihmisessä.
Jos Niinan mies tienaisi 4000€ vähemmän, ei mitään avioliittoa Niina olisi koskaan suostunut solmimaan. Seurustelukin kanssa olisi varmaan ollut vähän niin ja näin.
Vaimo taitaa odottaa, että mies heittää veivinsä ja perii omaisuuden.
Vierailija kirjoitti:
En avannut artikkelia, mutta minua ihmetyttää aina näissä se, että pienituloisempi haluaa hyötyä puolisonsa tuloista. Räjähtäkää vaan taas kerran, mutta jos Niina eläisi yksin tai pienituloisen miehen kanssa, niin eihän hänelle silloinkaan jäisi omaa rahaa. Miksi hänen siis pitäisi saada rahaa ja korkeampi elintaso paremmin ansaitsevalta puolison kustannuksella?
Niin.. no oletetaan että minulla on auto mutta puolisollani ei. Sinusta on ihan ok että minä ajelen sillä kauppaan ja kaupungille ja puoliso tulee bussilla perässä? Eihän hän hyötyisi autosta jos minua ei olisikaan, eli ihan ok? Tai kesämökki. Minä lomailen siellä mutta hän ei saa ikinä tulla edes mukaan, ostakoon oman mökin eiks niin.
Jos mies tienaa 4000e/kk enemmän kuin vaimo, niin silloin se miehen tilipussi on siis vähintään 5000e/kk ? Luulisi nyt että silloin voisi puolisoa kohtaan olla anteliaampi? Varsinkin jos eletään yhteistaloudessa ja on yhteisiä lapsia. Perheen ajatus on minusta se, että toimitaan yhteisen hyvän eteen, silloin kaikki voittavat. Mutta jos joku rakastaa enemmän omia rahojaan niin silloin kannattaa vain elää yksin.
Lisäksi jos perheessä toinen aina hieroo tätä taloudellista epäsuhtaa toisen haavoihin esim siten että sanotaan, että saathan sinäkin syödä yhteisiä aterioita tai olla mukana lomamatkoilla niin se kuulostaa kylläkin ikävältä vallankäytöltä ja kiusaamiselta.
Miten tuollainen pari voi mennä juhliin?
Toisella on teetetty puku ja toinen vetää päälleen kirppismekon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi nainen ryhtyy tuollaiseen suhteeseen, jossa ei jaeta myös taloudellista hyvinvointia?
Olen aina parempi palkka useana maksanut enemmän kuin vaimoni. Ollaan oltu kohta 30v naimisissa ja tehty asiat yhdessä. Minulle on tärkeää, että vaimoni nauttii elämästä yhdessä kanssani.
Minulle taas naisena on tärkeää, että olen tasavertainen joka suhteessa. Myös taloudellisesti. Elätettävänä oleminen ei ole minun juttuni. Tasavertaisuus on minulle niin tärkeää, että mieluummin vaikka luovun ravintolaillallisesta kuin itsenäisyydestäni.
Tässä perheessä sitä tasavertaisuutta ei mitata rahassa vaan yhteisen hyvän eteen nähdyssä vaivassa. Aika on muutenkin ainakin lapsiperheessä mielestäni vähintään yhtä tärkeä resurssi kuin raha. Jos kumpikin tekee yhtä paljon töitä ja osallistuu yhtäläisellä panoksella kotitöihin ja lapsista huolehtimiseen niin silloin tilanne on tasa-arvoinen ja pankkitilin saldo yhteinen siinä missä lapsetkin, ihan tuloista riippumatta. Toki jos vaimoni olisi kovempi tuhlaamaan kuin minä tai kokisi taloudellisen itsenäisyyden erityisen tärkeäksi niin vaatisin "omat ja yhteiset rahat"-systeemiä tulojen suhteessa, mutta meillä toimii täysin yhteisetkin hyvin kun kulutustottumukset ovat samanlaiset.
Niin ja ne nettotulot on noin 4000e/kk minulla ja 2700e/kk vaimolla joten en ole tässä vaimon rahoja kärkkymässä.
No sitten vaimosi on hyvin erilainen kuin minä jos hänkin on noilla linjoilla. Hän ei ajattele olevansa elätettävä, tuossa tilanteessa minä ajattelisin.
Miksi muuten esittelet tulojasi? Kukaan ei ole syyttänut rahojen kärkkymisestä, joten ainut syy kertoa minulle tulosi on halu leiveillä. Aika vastenmielinen piirre ihmisessä.
Tulot toin esille koska aiemmin tästä aiheesta puhuttaessa ensimmäiset kommentit ovat aina olleet sellaisia että varmaan tienaan vähemmän kuin vaimoni ja siksi olen sitä mieltä mitä olen. Eli kyllä minua tosiaan on syytetty rahojen kärkkymisestä. Ilmeisesti joidenkin mielestä on käsittämätön ajatus että joku haluaisi hoitaa asiat oikein silloinkin kun ei itse siitä suoraan hyödy tai jopa joutuu ns. maksajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata tehdä lapsia, jos ei ole varaa hoitaa niitä yksin. Sitä ei tiedä vaikka ukko kuolla kupsahtaa yhtäkkiä.
Perhe-eläkkeen avulla pystyy elättämään lapset, jos ukko on käynyt töissä Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Miten tuollainen pari voi mennä juhliin?
Toisella on teetetty puku ja toinen vetää päälleen kirppismekon?
Vain ukko käy juhlissa. Naisella ei ole varaa.
Onko kyseessä 4000 bruttona, jolloin siitä otetaan vielä verot. Kuka maksaa asumisen. Montako satasta mies laittaa tilille. Kuka maksaa auton ja puhelimen kulut. Menevätkö lapsilisät Niinan tilille. Epäilen, että mies maksaa myös ne kulut. Rahaa ei jää enempää, koska mieheltä menee korkeat verot. Voi olla turhaa valitusta.
Kyllä se tasan onnistuu että tuloja on vähemmän. Sitten ei onnistu, jos raha on tärkeämpää kuin tasa-arvo ja miehen suhde lapseensa. Yllättävän monelle se rahantulon maksimointi on ykkösprioriteetti.
Toivottavasti et ala leikkiä tyhmää väittämällä että kaikki rahat menevät eikä tuloja voi mitenkään vähentää hetkeksikään. Kyllä voi, tämä on vain siitä kiinni miten tärkeää raha on.