Ihastunut toiseen, miten saa loppumaan?!
Olen siis ollut pitkään parisuhteessa ja toki vuosien aikana on pieniä ihastumisia tullut. Ikinä ei ole kuitenkaan johtaneet mihinkään ja menneet äkkiä ohi.
Vuoden verran oman parisuhteen tila on hieman mietityttänyt enkä oikein tiedä mitä haluan. Ja muutama kuukausi sitten ajatukset sekoittui entisestään..
Eräissä juhlissa mukava mies tuli jutulle ja jonkin aikaa siinä höpöteltiin. Ehdotti, että tavataan myöhemmin, josta toki varattuna kieltäydyin. Ei enää törmätty, mutta tyyppi jäi mieleen moneksi päiväksi.
Yhtenä päivänä häneltä sitten tulikin viestiä, myönsi tehneensä pientä salapoliisin työtä löytääkseen fb-profiilini ja kertoi, että jäin mieleen. Parit viestit vaihdettiin, ihan yleistä höpöttelyä. Kurja myöntää, mutta olin todella iloinen kun hän otti yhteyttä..
Juuri kun ihastumisen tunne alkoi jo aavistuksen hälvenemään, niin tyyppi tulikin asiakkaakseni. Ammattini puolesta olen ihmisten kanssa fyysisesti erittäin läheisessä kontaktissa :D
Hän on käynyt nyt pari kertaa hoidossa ja tajusin olevani järjettömän ihastunut häneen. Jutut ja huumori kohtaa pelottavan hyvin. Kukaan muu ei ole ensitapaamisesta lähtien kolahtanut näin voimakkaasti.
Mitä hemmettiä nyt teen kun tyyppi pyörii mielessä aivan koko ajan?! Miten muut samassa tilassa olleet on tilanteen ratkaissut? Mieskin on huomannut käytökseni muuttuneen, osittain menee kyllä tämän hetkisestä kiireestä johtuvan väsymyksen piikkiin..
Mieheni rakastaa minua kovasti ja yrittää tukea kiireen keskellä, tunnenkin tällä hetkellä todella huonoa omaatuntoa omista tunteistani toista kohtaan.
Muutenkin on jo vuoden verran tuntunut, että haluaisin vain muuttaa omilleni ja viettää hetken sinkkuelämää. Pelkään kuitenkin, että alan katumaan, jos onnistun sössimään nykyisen jutun. Rakastan miestäni, mutta onko se sitten vain enemmän sitä, että on vaan totuttu olemaan yhdessä.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Olen siis ollut pitkään parisuhteessa ja toki vuosien aikana on pieniä ihastumisia tullut. Ikinä ei ole kuitenkaan johtaneet mihinkään ja menneet äkkiä ohi.
Vuoden verran oman parisuhteen tila on hieman mietityttänyt enkä oikein tiedä mitä haluan. Ja muutama kuukausi sitten ajatukset sekoittui entisestään..
Eräissä juhlissa mukava mies tuli jutulle ja jonkin aikaa siinä höpöteltiin. Ehdotti, että tavataan myöhemmin, josta toki varattuna kieltäydyin. Ei enää törmätty, mutta tyyppi jäi mieleen moneksi päiväksi.
Yhtenä päivänä häneltä sitten tulikin viestiä, myönsi tehneensä pientä salapoliisin työtä löytääkseen fb-profiilini ja kertoi, että jäin mieleen. Parit viestit vaihdettiin, ihan yleistä höpöttelyä. Kurja myöntää, mutta olin todella iloinen kun hän otti yhteyttä..
Juuri kun ihastumisen tunne alkoi jo aavistuksen hälvenemään, niin tyyppi tulikin asiakkaakseni. Ammattini puolesta olen ihmisten kanssa fyysisesti erittäin läheisessä kontaktissa :D
Hän on käynyt nyt pari kertaa hoidossa ja tajusin olevani järjettömän ihastunut häneen. Jutut ja huumori kohtaa pelottavan hyvin. Kukaan muu ei ole ensitapaamisesta lähtien kolahtanut näin voimakkaasti.Mitä hemmettiä nyt teen kun tyyppi pyörii mielessä aivan koko ajan?! Miten muut samassa tilassa olleet on tilanteen ratkaissut? Mieskin on huomannut käytökseni muuttuneen, osittain menee kyllä tämän hetkisestä kiireestä johtuvan väsymyksen piikkiin..
Mieheni rakastaa minua kovasti ja yrittää tukea kiireen keskellä, tunnenkin tällä hetkellä todella huonoa omaatuntoa omista tunteistani toista kohtaan.
Muutenkin on jo vuoden verran tuntunut, että haluaisin vain muuttaa omilleni ja viettää hetken sinkkuelämää. Pelkään kuitenkin, että alan katumaan, jos onnistun sössimään nykyisen jutun. Rakastan miestäni, mutta onko se sitten vain enemmän sitä, että on vaan totuttu olemaan yhdessä.
Ala ihmeessä sinkuksi. Teet palveluksen kaikille. Saat vierasta munaa ja miehesi pääsee huomionhakuakasta eroon.
Asiakas kirjoitti:
Ap on ilmeisesti hieroja/fysioterapeutti?
Seuraavaksi kun tulee pistät speciaali työvaatteet jotain tuhmaa alle ja sitten kokeilet lämpeneekö tyyppi ja panette kuin eläimet.
Kyllä vaan, hierojana siis toimin.
Viime kerralla ärtymyksessäni annoin sen verran tiukkaa käsittelyä hepun lonkankoukistajille, että saatoin kyllä päästä ihailijasta eroon kertaheitolla.
Vierailija kirjoitti:
Tyyppi ei siis alunperin edes tiennyt, että olen varattu. Totesin juhlissa numeroiden vaihtoon vain ei kiitos.
Ehkä eniten mietityttää, että onko lopun alkua nykyisessä suhteessa kun tämmöisiä tuntemuksia ylipäänsä tulee.. Ollaan kuitenkin seurusteltu teini-iästä lähtien ja deittailut muiden kanssa on siis jääneet kokematta.Ap
Mielestäni pohdiskelet asiaa oikein kypsästi vastoin joitakin edellä esitettyjä mielipiteitä joiden taso on sitten asia erikseen :)
Teini-ikäisenä aloitetuilla parisuhteilla ei nykypäivänä ole oikein edellytyksiä kestää tappiin asti, toki poikkeuksia on mutta ne ovat harvinaisia ja kuinkahan moni niistäkään voi rehellisesti sanoa olleensa/olevansa onnellinen... usein näihin suhteisiin jäädään vain koska ei paremmasta kokemuksen puutteessa tiedetä.
Se että tämä ihastus on vahvempi ja erilainen kuin ennen saattaakin kertoa enemmän omista tunteistasi nykyiseen liittosi suhteen kuin tästä uudesta miehestä. Suhteesta suoraan toiseen siirtyminen saattaa joskus onnistua, mutta harvinaista on sekin. Itsenäistäkin elämää olisi jokaisen aikuisena elää jonkun verran! Omalla elämän- ja parisuhdekokemuksella sanoisin että unohda nyt tämä uusi ihastus ja mieti haluatko viettää loppuelämäsi nykyisen kanssa. Jos et, eroa mutta älä anna uuden ihastuksen vaikuttaa päätökseen. Sitten vain omaa (sinkku)elämää rakentamaan ja deittailemaan uusia miehiä joita on maailma täynnä :)
Vierailija kirjoitti:
Asioista on kyllä puhuttu miehen kanssa.
Molemmat on myöntäneet välillä miettineensä minkälaista elämä olisi jonkun toisen kanssa. Mies myös ehkä haluaisi lapsia joskus ja itse taas todennäköisesti en. Olen myös sanonut etten ole kauhean onnellinen tällä hetkellä. Joku omituinen vapauden kaipuu kaivelee koko ajan.. Onko se normaalia jos on aina asunut jonkun kanssa vai ei, en tiedä..Ja joo, mies varmasti ansaitsisi parempaa ainakin tällä hetkellä. Huomaan itsekin vuoden sisään muuttuneeni aika paljon. Siihen vielä kahden työn ja opiskelun tuottama kiire ja stressi ja nyt viimeisempänä ihastus niin boom, sotku onkin valmis.
Kukaan muu ei tosiaan voi sinua auttaa. Itse kyllä juttelusin miehen kanssa ja kysyisin missä tilassa hänen mielestä teidän suhde on. Voihan sitä ajatella jotain taukoakin suhteesta jos siinä oleminen tuntuu huonolta eikä tiedä mitä haluaa omalta elämältä.
Kaikissa parisuhteissa tulee kuitenkin arki vastaan ja tämän uuden kanssa se arki voi yhtä hyvin olla vaikka ihan hlvettiä. Pahimmassa tapauksessa voi olla vaikka narsisti josta ei pääse eroon. Parhaimmassa tapauksessa toki se loppuelämän kumppani.
Itse aikoinani ihastuin suinpäin mieheen, joka todella sitten olikin jotain muuta kuin se unelmien prinssi. Pilasi elämästäni monet vuodet ja jouduin kokoamaan itseni taas ehjäksi vuosien jälkeen.
Oletko jo kertonut tälle miehelle, että sinulla on jo puoliso?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyyppi ei siis alunperin edes tiennyt, että olen varattu. Totesin juhlissa numeroiden vaihtoon vain ei kiitos.
Ehkä eniten mietityttää, että onko lopun alkua nykyisessä suhteessa kun tämmöisiä tuntemuksia ylipäänsä tulee.. Ollaan kuitenkin seurusteltu teini-iästä lähtien ja deittailut muiden kanssa on siis jääneet kokematta.Ap
Mielestäni pohdiskelet asiaa oikein kypsästi vastoin joitakin edellä esitettyjä mielipiteitä joiden taso on sitten asia erikseen :)
Teini-ikäisenä aloitetuilla parisuhteilla ei nykypäivänä ole oikein edellytyksiä kestää tappiin asti, toki poikkeuksia on mutta ne ovat harvinaisia ja kuinkahan moni niistäkään voi rehellisesti sanoa olleensa/olevansa onnellinen... usein näihin suhteisiin jäädään vain koska ei paremmasta kokemuksen puutteessa tiedetä.
Se että tämä ihastus on vahvempi ja erilainen kuin ennen saattaakin kertoa enemmän omista tunteistasi nykyiseen liittosi suhteen kuin tästä uudesta miehestä. Suhteesta suoraan toiseen siirtyminen saattaa joskus onnistua, mutta harvinaista on sekin. Itsenäistäkin elämää olisi jokaisen aikuisena elää jonkun verran! Omalla elämän- ja parisuhdekokemuksella sanoisin että unohda nyt tämä uusi ihastus ja mieti haluatko viettää loppuelämäsi nykyisen kanssa. Jos et, eroa mutta älä anna uuden ihastuksen vaikuttaa päätökseen. Sitten vain omaa (sinkku)elämää rakentamaan ja deittailemaan uusia miehiä joita on maailma täynnä :)
Kiitos asiallisesta vastauksesta! Sait selvästi kiinni siitä mitä ajoinkin takaa.
Olen tosiaan pohtinut itsenäistymisjuttua varmaan ainakin vuoden verran, ei siis alkanut tästä ihastumisesta, toki nyt tunne vain vahvistui. Ja kyseinen tyyppihän voi olla täysi pleijeri, koko jutusta ei isolla todennäköisyydellä edes tulisi mitään.
Tuntuu vain pahalta kun nykyinen mies on selvästi enemmän jutussamme mukana ja etenkin hänelle ero olisi varmasti kova paikka. On sanonut, että on kuvitellut meidät yhdessä eläkepäiviä viettämään. Itseä ahdistaa koko ajatus kamalasti :(
Toki hänen takia aion vielä yrittää tsempata, mutta eihän nykyinen tilanne ole hänellekään mitenkään kiva. Ihastuksesta en ole hänelle puhunut koska se tuntuu kokonaiskuvassa kuitenkin vähän toissijaiselta.
Tosin päässä pyörii myös, että ihan hyvästä ja turvallisesta suhteesta lähteminen olisi tyhmä teko. Ehkä stressi sekoittaa päätä entisestään tällä hetkellä ja pitää antaa sen laantua..
Asiakas kirjoitti:
Ap on ilmeisesti hieroja/fysioterapeutti?
Seuraavaksi kun tulee pistät speciaali työvaatteet jotain tuhmaa alle ja sitten kokeilet lämpeneekö tyyppi ja panette kuin eläimet.
Joku on tainnut tuijotella liikaa alan leffoja.
Tosin itsekin ko. alalla olevana tämä kommentti jostain syystä nauratti :D
Vähän kyseenalaista alkaa vastailla jonkun hieronta-asiakkaan flirttiin tai miettiä mitään muuta kuin asiakassuhdetta. Tee selväksi, että sinulta saa vain hierontaa, tai jos hän siitä huolimatta haluaa jotain muuta, kieltäydy ottamasta vastaan. Tapailut sitten vapaa-ajalla asiakassuhteen päättymisen jälkeen.
T: hieroja itsekin
Anna sen pyöriä siellä mielessä (ja nimenomaan vain siellä), kyllä se sieltä ajan myötä häipyy. Tarkkaile tyyppiä - huomaat kyllä, että hänkin on ihan tavallinen pie***levä pulliainen.
Mieti pitkään ja tarkkaan mistä ihastuksen tunteesi nousee ja onko kaikki oikeasti niin kuin nyt tunnehuumassa tuntuu. Nyt hävettää mutta olin kauan aikaa hyvin tosissani ihastunut ihmiseen, joka taatusti ei ollut ollenkaan sitä mitä kuvittelin, myöhemmin tajusin, että se mitä hänessä ulospäin näin, oli jokin samankaltaisuus erään rakkaan edesmenneen ihmisen kanssa. Alitajunta on ihmeellinen asia.
Vastasit itse kysymykseesi. Ihastus laantui kun et ollut tekemisissä. Mikään muu ei auta.
Sehän voi olla joku miehesi tuttava. Oma miehesi pyytänyt testaamaan tartutko syöttiin. Miehesi ehkä yhtä epävarma suhteenne laadusta. Keskustelkaa.
Mutta herää vuosienkin jälkeen kun näkee ko. Henkilön.
Vierailija kirjoitti:
Vähän kyseenalaista alkaa vastailla jonkun hieronta-asiakkaan flirttiin tai miettiä mitään muuta kuin asiakassuhdetta. Tee selväksi, että sinulta saa vain hierontaa, tai jos hän siitä huolimatta haluaa jotain muuta, kieltäydy ottamasta vastaan. Tapailut sitten vapaa-ajalla asiakassuhteen päättymisen jälkeen.
T: hieroja itsekin
Olen kyllä käyttäytynyt ihan asiallisesti kun on ollut asiakkaanani. Eikä vastapuolen suunnaltakaan ole kuulunut ehdotteluja tai näkynyt kohoilevia pyyhkeitä tms.
Mutta en nyt pienestä huumorista ole ennenkään heittänyt asiakasta pihalle. Selkeä häirintä sitten toki erikseen, tällaiseenkin on valitettavasti joutunut törmäämään.
Vierailija kirjoitti:
Mies on oppinut, että varatut naiset voivat olla helppoja ja testaa viehätysvoimaansa sinuun. Ei hän oikeasti ole kiinnostunut.
Ai perkele mä menin kanssa tähän helppoon vasta! Ai samperi miten ja miksi en tajunnut varoa!
Yli puoli vuotta eräs mies liehitteli mua. Meillä vaan tää läheinen hoitosuhde toisinpäin eli mä olen (tai ehkä olin, en tiedä haluanko enää mennä hänelle hoitoon) hänen asiakkaansa. Juteltiin samalla kaikesta maan ja taivaan välillä ja ystävystyttiin. Hän erosi. Kertoi siitäkin kuten kaikesta muustakin. Ihmeellisen mielenkiintoinen ja kiltinoloinen tyyppi, ajattelin. Soitti mulle mun lempimusiikkia hoitojen aikana, jne. Alkoi seurata someissa ja oli aktiivinen. Lopulta tunnusti ihastuneensa ja kehui kaikin tavoin ja halusi tavata. Suostuin, ajattelin että mitä harmia kahvittelussa. Oma parisuhde vedellyt viimeisiään jo vuosia.
No, kuten arvata saattaa se tapaaminen peruuntui hänen pyynnöstään ja kohta somesta huomasin että hänellä toinen kiikarissa, ja ollut jo pidempään kun sen tajusin. Hän lopulta kertoi kun kysyin miksi välttelee. Pitkään oli ghostaillut ja vedonnut kiireisiin. Olisi edelleen halunnut pysyä väleissä mut mä en sittenkään ehkä enää pysty, sen hänelle sanoin, että katsotaan.
Mokasin sitten ihan huolella. Jos hän olisikin halunnut vielä olla väleissä...
Aina nää ihastusketjujen aloittajat sivuuttavat sen ainoan todella toimivan keinon: poissa silmistä poissa mielestä.
Ei ne oikeasti edes halua eroon siitä.
EiParaneVaihtamalla kirjoitti:
Sehän voi olla joku miehesi tuttava. Oma miehesi pyytänyt testaamaan tartutko syöttiin. Miehesi ehkä yhtä epävarma suhteenne laadusta. Keskustelkaa.
Niin hienon teorian kun esititkin, niin pakko tuottaa pettymys ja todeta, että näin ei kyllä ole päässyt käymään, että olisi mieheni syötti. Kyseessä kuitenkin toisella paikkakunnalla olevat monen tuhannen ihmisen juhlat.
Vierailija kirjoitti:
Olen siis ollut pitkään parisuhteessa ja toki vuosien aikana on pieniä ihastumisia tullut. Ikinä ei ole kuitenkaan johtaneet mihinkään ja menneet äkkiä ohi.
Vuoden verran oman parisuhteen tila on hieman mietityttänyt enkä oikein tiedä mitä haluan. Ja muutama kuukausi sitten ajatukset sekoittui entisestään..
Eräissä juhlissa mukava mies tuli jutulle ja jonkin aikaa siinä höpöteltiin. Ehdotti, että tavataan myöhemmin, josta toki varattuna kieltäydyin. Ei enää törmätty, mutta tyyppi jäi mieleen moneksi päiväksi.
Yhtenä päivänä häneltä sitten tulikin viestiä, myönsi tehneensä pientä salapoliisin työtä löytääkseen fb-profiilini ja kertoi, että jäin mieleen. Parit viestit vaihdettiin, ihan yleistä höpöttelyä. Kurja myöntää, mutta olin todella iloinen kun hän otti yhteyttä..
Juuri kun ihastumisen tunne alkoi jo aavistuksen hälvenemään, niin tyyppi tulikin asiakkaakseni. Ammattini puolesta olen ihmisten kanssa fyysisesti erittäin läheisessä kontaktissa :D
Hän on käynyt nyt pari kertaa hoidossa ja tajusin olevani järjettömän ihastunut häneen. Jutut ja huumori kohtaa pelottavan hyvin. Kukaan muu ei ole ensitapaamisesta lähtien kolahtanut näin voimakkaasti.Mitä hemmettiä nyt teen kun tyyppi pyörii mielessä aivan koko ajan?! Miten muut samassa tilassa olleet on tilanteen ratkaissut? Mieskin on huomannut käytökseni muuttuneen, osittain menee kyllä tämän hetkisestä kiireestä johtuvan väsymyksen piikkiin..
Mieheni rakastaa minua kovasti ja yrittää tukea kiireen keskellä, tunnenkin tällä hetkellä todella huonoa omaatuntoa omista tunteistani toista kohtaan.
Muutenkin on jo vuoden verran tuntunut, että haluaisin vain muuttaa omilleni ja viettää hetken sinkkuelämää. Pelkään kuitenkin, että alan katumaan, jos onnistun sössimään nykyisen jutun. Rakastan miestäni, mutta onko se sitten vain enemmän sitä, että on vaan totuttu olemaan yhdessä.
Tämähän on täysin selvä asia ja tapaus.
Olet ihastunut ja haluisit vierasta miestä ja samalla vähän lisäjännitystä, mitä oletkin jo saanut, elämääsi.
Et ajattele tarpeeksi järkevästi. Oletko oikeasti sitä mieltä, että olisit valmis uhraamaan sinua rakastavasi miehen ja saavuttamasi elämän tämän ihastuksen vuoksi.
Hetken ilo...........jne.
Lopeta alkuunsa. Toivottavasti teet hierontatöitä yksityisenä etkä esim. jossain kuntokeskuksessa. Vaikka fantasian tasolla minullakin hierontasessio päättyisi onnellisesti, voisi tuo olla työnantajallesi ja luulenpa, että suurelle osalle asiakkaistasi kiusallinen ja moraalisesti "njet-njet" -juttu.
Ihastus tulee ja menee eikä takeita sen kestävyydestä ole, jote älä anna sen ottaa valtaa. Lopeta siis alkuunsa ja kunnioita perhettäsi.
Ja tiedän kokemuksesta, mistä puhun. Tosin pettäjänä ja ihastuneena oli vaimoni, kohteena sporttiohjaaja.
Elämämme on sekaisin vieläkin ja luottamus mennyt. Todennäköisesti lopullisesti.
Tosirakkaus on sitä, että pysytään rinnalla myötä- ja vastamäessä, tunnetaan toinen lähes läpikotaisin ja on se oma arki johon tehdään muistoja, eli paljoltikin juuri sitä tottumista ja yhteen sulautumista. Omaan kumppaniin on kyllä hyvä tuntea myös niitä ihastumisen ja rakastumisen tunteita, mutta erityisesti kiintymystä ja halua.
Kauanko te olette olleet yhdessä? Onko teillä lapsia? Miksi sinkkuus kiinnostaa sinua niin paljon, mitä siitä saat mitä et saa nyt?
Ja jos ammattietiikkaa kun pohtii, niin sinun tulisi kieltäytyä ihastuksesi hoitamisesta. Äläkä ala virittelemään miehesi selän takana mitään uutta suhdetta ”jos se vaikka toimisi”, se nyt ainakin on ihan todella epäkunnioittavaa toimintaa. Olette kuitenkin ilmeisesti puhuneet asiasta ja sen perusteella näkisin teidän tulevaisuudensuunnitelmien olevan varsin erilaiset, pystyykö kumpikaan tekemään kompromissia loppuelämänsä osalta?
lopeta heti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen siis ollut pitkään parisuhteessa ja toki vuosien aikana on pieniä ihastumisia tullut. Ikinä ei ole kuitenkaan johtaneet mihinkään ja menneet äkkiä ohi.
Vuoden verran oman parisuhteen tila on hieman mietityttänyt enkä oikein tiedä mitä haluan. Ja muutama kuukausi sitten ajatukset sekoittui entisestään..
Eräissä juhlissa mukava mies tuli jutulle ja jonkin aikaa siinä höpöteltiin. Ehdotti, että tavataan myöhemmin, josta toki varattuna kieltäydyin. Ei enää törmätty, mutta tyyppi jäi mieleen moneksi päiväksi.
Yhtenä päivänä häneltä sitten tulikin viestiä, myönsi tehneensä pientä salapoliisin työtä löytääkseen fb-profiilini ja kertoi, että jäin mieleen. Parit viestit vaihdettiin, ihan yleistä höpöttelyä. Kurja myöntää, mutta olin todella iloinen kun hän otti yhteyttä..
Juuri kun ihastumisen tunne alkoi jo aavistuksen hälvenemään, niin tyyppi tulikin asiakkaakseni. Ammattini puolesta olen ihmisten kanssa fyysisesti erittäin läheisessä kontaktissa :D
Hän on käynyt nyt pari kertaa hoidossa ja tajusin olevani järjettömän ihastunut häneen. Jutut ja huumori kohtaa pelottavan hyvin. Kukaan muu ei ole ensitapaamisesta lähtien kolahtanut näin voimakkaasti.Mitä hemmettiä nyt teen kun tyyppi pyörii mielessä aivan koko ajan?! Miten muut samassa tilassa olleet on tilanteen ratkaissut? Mieskin on huomannut käytökseni muuttuneen, osittain menee kyllä tämän hetkisestä kiireestä johtuvan väsymyksen piikkiin..
Mieheni rakastaa minua kovasti ja yrittää tukea kiireen keskellä, tunnenkin tällä hetkellä todella huonoa omaatuntoa omista tunteistani toista kohtaan.
Muutenkin on jo vuoden verran tuntunut, että haluaisin vain muuttaa omilleni ja viettää hetken sinkkuelämää. Pelkään kuitenkin, että alan katumaan, jos onnistun sössimään nykyisen jutun. Rakastan miestäni, mutta onko se sitten vain enemmän sitä, että on vaan totuttu olemaan yhdessä.Tämähän on täysin selvä asia ja tapaus.
Olet ihastunut ja haluisit vierasta miestä ja samalla vähän lisäjännitystä, mitä oletkin jo saanut, elämääsi.
Et ajattele tarpeeksi järkevästi. Oletko oikeasti sitä mieltä, että olisit valmis uhraamaan sinua rakastavasi miehen ja saavuttamasi elämän tämän ihastuksen vuoksi.
Hetken ilo...........jne.Lopeta alkuunsa. Toivottavasti teet hierontatöitä yksityisenä etkä esim. jossain kuntokeskuksessa. Vaikka fantasian tasolla minullakin hierontasessio päättyisi onnellisesti, voisi tuo olla työnantajallesi ja luulenpa, että suurelle osalle asiakkaistasi kiusallinen ja moraalisesti "njet-njet" -juttu.
Ihastus tulee ja menee eikä takeita sen kestävyydestä ole, jote älä anna sen ottaa valtaa. Lopeta siis alkuunsa ja kunnioita perhettäsi.
Ja tiedän kokemuksesta, mistä puhun. Tosin pettäjänä ja ihastuneena oli vaimoni, kohteena sporttiohjaaja.
Elämämme on sekaisin vieläkin ja luottamus mennyt. Todennäköisesti lopullisesti.
Jos joskus satut vastaanotolleni eksymään, niin todennäköisesti menen ihan tavallisten tylsien hierojien kategoriaan, ei pelkoa häpiendeistä.
En näe tehneeni kovin väärin tai rikkoneeni ammattietiikkaa kun otin "ihailijan" hoitoon, enpä hänelle ole kertonut tunteista. Kaikki ovat tervetulleita niin kauan kun osaavat käyttäytyä. Kyllä uusia asiakkaita on tullut muutenkin kaikenlaisten tilaisuuksien ja kohtaamisten myötä.
Ja kuten aiemmin kirjoitin, niin en tämän enkä muunkaan miehen takia ole pettämässä miestäni tai rikkomassa suhdettani. Enemmän ongelma on isossa kuvassa kun tulee näitä tunteita ja ihastumiset on muutenkin lisääntyneet parin vuoden aikana. Se pistää miettimään koko juttua, ja olen sitä vuoden päivät enemmän ja vähemmän pohtinutkin.
Ja ollaan oltu yhdessä pitkälti yli 10 vuotta, ollaan toistemme ensimmäiset kunnon seurustelukumppanit. Ehkä se sinkkuelämässä kiehtookin kun en ole sellaista ikinä kokenut. Ja ei olla naimisissa eikä ole lapsia, yhteinen koti on.
Ap on ilmeisesti hieroja/fysioterapeutti?
Seuraavaksi kun tulee pistät speciaali työvaatteet jotain tuhmaa alle ja sitten kokeilet lämpeneekö tyyppi ja panette kuin eläimet.