Lue keskustelun säännöt.
Kuinka moni ei saa ikinä perintöä ja miksi?
13.01.2019 |
Palstalla tuntuu olevan paljon tyyppejä, jotka perivät jopa kuusinumeroisia summia. Voi olla valetta ja osa onkin, mutta vain osa. Jotkut tosiaan saavat. Ei kukaan tai harva perittävän kuolemaa odottaa, mutta onhan se sellainen alitajuinen turva siellä taustalla, sitä tuskin kukaan kieltää.
Entä me, jotka emme saa mitään ja miksi näin? Kai meitäkin on, vai onko kaikkien omaiset niin vauraita, että jättävät perintöä? Itse en saanut senttiäkään, koska vanhempani olivat rappiojuoppoja. Muut perimyssuhteen sukulaiset on myös olleet sellaista köyhälistöä, että ei ole tullut koskaan sieltäkään. Asia ei ole merkinnyt minulle mitään, koska en ole muutenkaan saanut elämässäni mitään ilmaiseksi, mutta nyt, kun monien vanhemmat alkavat lähestyä vanhuutta, on osa kavereista vaivihkaa maininnut että "kai se sen keskustakolmio tulee minun murheekseni joskus" yms peiteltyä kehuskelua. Se on saanut itseni miettimään, että ei hemmetti olen todellakin köyhä. Tai no on minulla asuntolaina, mutta pankinhan se on ja vielä pitkään. Mitään säästöjä en ole pienestä palkasta onnistunut tekemään.
Mites muut köyhät ja kurjat? Onko teitä olemassa vai olenko Etelä-Suomen ainoa todellinen "perinnöttömäksi tehty"?
Kommentit (149)
Vanhempani ovat jo kuolleet. En tule saamaan perintöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on rikkaat vanhemmat, joiden omaisuus lienee kymmenissä miljoonissa. Perheh*lvetti oli lapsuus heidän kanssaan, joten 18v syntymäpäivänä pakkasin kassin ja häivyin. Varmasti tekevät kaikkensa, etten saa mitään, ja se on minulle ok. Jos sieltä jotain tulee, menkööt hyväntekeväisyyteen, en ala heidän rahoillaan elää.
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi. Iskän kuollessa oli tilillä sen verran, että sain ilmoituksen lehteen. Todellakin ärsyttää nää kermaperseet, joilla on koko elämänsä ollut asunnot ym ilman mitään omaa panostusta ja sitten myöhemmin vielä ne perinnöt. Ja sitä ennen työpaikat suhteilla, oli sitten kouluja käyty tai ei.
Koita katkaista tuo omalta ja lastesi kohdalta. Eli kerätä heille omaisuutta ja kannustaa opiskelemaan mahdollisimman pitkälle. Kenties jo lapsenlapsesi perivät sen ansioista kohtuullisesti ja heillä on sinun lastesi luomat suhteet käytettävissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellakin ärsyttää nää kermaperseet, joilla on koko elämänsä ollut asunnot ym ilman mitään omaa panostusta ja sitten myöhemmin vielä ne perinnöt. Ja sitä ennen työpaikat suhteilla, oli sitten kouluja käyty tai ei.
Ymmärrän närkästyksesi, tavallaan, mutta toimisitko itse niin, ettet antaisi (mahdolliselle) lapsellesi mitään, jos sinulla rahaa olisi. Sylkäisisitkö vain päälle ja sanoisit, että senkin kermappeppukakarani, et saa mitään, hähää!
Asioita kannattaa ajatella käänteisesti välillä. Eivät lapset voi vanhempiaan valita. Onko se väärin antaa, jos jotain yli jää? Omat vanhempani ovat köyhistä perheistä ja eläneet pihisti. Siksi minä todennäköisesti saan ainakin jonkin verran perintöä (tulevaisuuteen en kuitenkaan näe).
Mulla on pari vähävaraista kaveria ja heitä harmittaa, kun eivät pysty auttamaan lapsiaan taloudellisesti. Auttaisivat, jos se olisi mahdollista. Joten ei tuo halu auttaa omia lapsiaan ole vain hyväosaisten ominaisuus.
- eri
En mitään sellaista väittänytkään. Omistuista, jos sellaista näit minun kommentissani. Myönnän, että ärsyttää välillä valitukset siitä, että joitakin lapsia autetaan. Ne valitukset kuulostavat vähän siltä, että he itse eivät antaisi koskaan kenellekään mitään. Sillä onhan niin, että jos he antavat, niistä avun tai rahan saaneista tulee silloin vihattuja "kermapeppuja".
On täysin ymmärrettävää, että jos omat vanhemmat eivät ole edes lapselle kuuluvaa perusturvaa tarjonneet, niin ei ole ihme, jos katkeroituu. Ei kuitenkaan tarvitsisi niitä toisia lapsia sen takia halveksia.
Jopa kuusinumeroisia summia?
Aika keskinkertainen tai pienehkökin perintö piireissä, jossa vanhemmat ovat suuten ikäluokkien hyvin koulutettuja ja työelämässä menestyneitä ihmisiä.
Tuttava sai juuri kolme miljoonaa ja rapiat. Osa on täysin realisoimatta, joten tarkka summa ei tiedossa. Turun saariston kesähuvila, Helsingin kantakaupungin perheasunto n. 160 m2 ja loppu osakesijoituksina ja ihan käteisenä.
Vanhempani erosivat aikoinaan ja minulla jää selvästi pienemmäksi. Tätä huippua eli kuusinumeroista nyt kuitenkin on tulossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ulosotossa ja kieltäydyn perinnöstä. Perintö menee suoraan lapsilleni.
Täällä myös yksi ei mitään tai maksimissaan minimaalisesti perintöä saava. Puhutaan maksimissaankin tonnista tai kahdesta.
Vanhemmat asustelevat rapistuvassa, remontoimattomassa homemörskässään muuttotappiokunnassa, ja tämän ainoan omaisuuden arvo alkaa olla negatiivinen vaikka velaton talo onkin kyseessä.
Alkoholia ja tupakkaa kuluu näillä melko tuoreilla eläkeläisillä, omaisuutta ei ole osattu ikinä laittaa poikimaan vaan on tuhlattu omiin nautintoihin ja turhanpäiväisyyksiin kaikki ilman itsehillintää. Lapsia ei ole autettu tai taloudellisia pääomia annettu. Tyhjin käsin olen maailmalle lähtenyt ja itse itseni korkeakouluttanut (kiitos Suomen koulutusjärjestelmälle!). kultalusikkalastaan ovat hyssytellen ja salassa ilmeisesti auttaneet, minä olen saanut yksin elämässä pärjätä.
Harmittaahan se välillä miettiä, miten helpolla osa ihmisistä pääsee ja miten hyvin heille on pedattu asiat edellisten sukupolvien toimesta. Oli kyse sitten vanhemmista, isovanhemmista, tädeistä, sedistä, isotädeistä tms. Ja sitten itse on ypöyksin ja ilman apua tai perintöä. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen jo saanut, mutten 6 numeroisia summia vaan 5 numeriosen summan.
Vanhemmat olivat pienituloisia maanviljelijöitä.
Perijöitä 4
En todennäköisesti tule suurta perintöä saamaan. Vanhemmat olivat pienituloisia duunareita, nyt toinen on ollut eläkkeellä jo vuosikymmenen ja toinen jäämässä todennäköisesti sairauseläkkeelle piakkoin. Talo ja pienehkö tontti ovat kyllä omat eikä niistä ole velkaa, mutta sijaintinsa vuoksi niillä ei ole mainittavaa arvoa. Jäänevät kuivanmaan kesäpaikaksi mun ja veljen perheelle kun vanhemmista aika jättää. Prrusteissaan siis jos "perinnön" vastaanotan, saan perintö- ja kiinteistöveron maksettavakseni, en muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ottamatta kantaa muuhun, niin kuusinumeroinen summa perintöä tulee aika monellekin, jos vainajalla on omistusasunto kaupungissa tai muuten hyvällä paikalla sijaitseva hyväkuntoinen asunto/talo ja perillisiä 1-2.
Perinnön kertymistä auttaa jos vanhemmat ovat tehneet pitkän työuran, saaneet kohtuullisen eläkkeen ja käyttäneet rahansa järkevästi mm. hankkimalla omistusasunnon ja kesämökin ja heillä on ollut aina hyvät välit 1-2 lapsensa kanssa. Siinä vaiheessa kun ns. huoltosuhde muuttuu, on mukava käydä vanhojen vanhempien luona, kun he ovat aikoinaan tukeneet lapsiaan mm. opiskelujen suhteen.
Wanhaan hyvään aikaan vanhemmat myös pysyivät naimisissa kunnes kuolema heidät erotti. Lisäksi useimmat vanhemmat haluavat vaikuttaa siihen että omien lapsien elämä olisi helpompaa ja turvatumpaa vaikka nämän pärjäisivätkin muuten omillaan. Parhaimmillaan kyse on elinikäisestä ja sukupolvet ylittävästä talouden suunnittelusta aivan kuin kyse olisi "perheyrityksestä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellakin ärsyttää nää kermaperseet, joilla on koko elämänsä ollut asunnot ym ilman mitään omaa panostusta ja sitten myöhemmin vielä ne perinnöt. Ja sitä ennen työpaikat suhteilla, oli sitten kouluja käyty tai ei.
Ymmärrän närkästyksesi, tavallaan, mutta toimisitko itse niin, ettet antaisi (mahdolliselle) lapsellesi mitään, jos sinulla rahaa olisi. Sylkäisisitkö vain päälle ja sanoisit, että senkin kermappeppukakarani, et saa mitään, hähää!
Asioita kannattaa ajatella käänteisesti välillä. Eivät lapset voi vanhempiaan valita. Onko se väärin antaa, jos jotain yli jää? Omat vanhempani ovat köyhistä perheistä ja eläneet pihisti. Siksi minä todennäköisesti saan ainakin jonkin verran perintöä (tulevaisuuteen en kuitenkaan näe).
Mulla on pari vähävaraista kaveria ja heitä harmittaa, kun eivät pysty auttamaan lapsiaan taloudellisesti. Auttaisivat, jos se olisi mahdollista. Joten ei tuo halu auttaa omia lapsiaan ole vain hyväosaisten ominaisuus.
- eriEn mitään sellaista väittänytkään. Omistuista, jos sellaista näit minun kommentissani. Myönnän, että ärsyttää välillä valitukset siitä, että joitakin lapsia autetaan. Ne valitukset kuulostavat vähän siltä, että he itse eivät antaisi koskaan kenellekään mitään. Sillä onhan niin, että jos he antavat, niistä avun tai rahan saaneista tulee silloin vihattuja "kermapeppuja".
On täysin ymmärrettävää, että jos omat vanhemmat eivät ole edes lapselle kuuluvaa perusturvaa tarjonneet, niin ei ole ihme, jos katkeroituu. Ei kuitenkaan tarvitsisi niitä toisia lapsia sen takia halveksia.
Kommenttini ei ollutkaan eriävä mielipide sun kommentillesi :) Otin kantaa vain tuohon, kun kysyit, miten tuo toinen kirjoittaja toimisi, jos hänellä olisi rahaa. Olipa rahaa tai ei, suuri osa vanhemmista haluaisi auttaa omia lapsiaan. Myös minua ihmetyttää valitukset, joissa lapsia autetaan, kun se nyt vaan on hyvin yleistä, että autetaan tai ainakin toivotaan, että olisi mahdollisuus auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jopa kuusinumeroisia summia?
Aika keskinkertainen tai pienehkökin perintö piireissä, jossa vanhemmat ovat suuten ikäluokkien hyvin koulutettuja ja työelämässä menestyneitä ihmisiä.
Tuttava sai juuri kolme miljoonaa ja rapiat. Osa on täysin realisoimatta, joten tarkka summa ei tiedossa. Turun saariston kesähuvila, Helsingin kantakaupungin perheasunto n. 160 m2 ja loppu osakesijoituksina ja ihan käteisenä.
Vanhempani erosivat aikoinaan ja minulla jää selvästi pienemmäksi. Tätä huippua eli kuusinumeroista nyt kuitenkin on tulossa.
Kyllä tuollainen on jo kohtalaisen harvinaista. Helsingin keskusta-asunnon omistaa vain marginaalinen vähemmistö kaikista suomalaisista, ja näistäkin varmasti suurimmalla osalla on enemmän kuin yksi perijä, jolloin perinnön arvosta menee kullekin perijälle vain murto-osa.
Olet oikein hyvässä asemassa itse, jos kuusinumeroisen perinnön tulet saamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottamatta kantaa muuhun, niin kuusinumeroinen summa perintöä tulee aika monellekin, jos vainajalla on omistusasunto kaupungissa tai muuten hyvällä paikalla sijaitseva hyväkuntoinen asunto/talo ja perillisiä 1-2.
Perinnön kertymistä auttaa jos vanhemmat ovat tehneet pitkän työuran, saaneet kohtuullisen eläkkeen ja käyttäneet rahansa järkevästi mm. hankkimalla omistusasunnon ja kesämökin ja heillä on ollut aina hyvät välit 1-2 lapsensa kanssa. Siinä vaiheessa kun ns. huoltosuhde muuttuu, on mukava käydä vanhojen vanhempien luona, kun he ovat aikoinaan tukeneet lapsiaan mm. opiskelujen suhteen.
Wanhaan hyvään aikaan vanhemmat myös pysyivät naimisissa kunnes kuolema heidät erotti. Lisäksi useimmat vanhemmat haluavat vaikuttaa siihen että omien lapsien elämä olisi helpompaa ja turvatumpaa vaikka nämän pärjäisivätkin muuten omillaan. Parhaimmillaan kyse on elinikäisestä ja sukupolvet ylittävästä talouden suunnittelusta aivan kuin kyse olisi "perheyrityksestä".
Juuri näin. Suuret ikäluokat olivat juuri niitä, jotka 1960- ja 1970-luvuilla muuttivat maalta kaupunkeihin. Olivat koko elämänsä töissä, monet jopa saman työnantajan palveluksessa koko työuransa. He ottivat nk arava-lainan, ostivat asunnon ja maksoivat sen loppuun jo hyvissä ajoin ennen eläkkeelle jäämistään. Monet hankkivat myös kesämökin. Lapsia he hankkivat vähemmän kuin vanhempansa eikä uusperhekuviot ole olleet heille vielä yhtä yleisiä kuin mitä on nykyään. Kun he kuolevat, perinnöksi jää ihan hyvin kuusinumeroinen summa jo pelkästä asunnosta ja kun jakajia ei ole montaa, on kunkin saama perintöosuuskin ihan kohtuullisen iso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopa kuusinumeroisia summia?
Aika keskinkertainen tai pienehkökin perintö piireissä, jossa vanhemmat ovat suuten ikäluokkien hyvin koulutettuja ja työelämässä menestyneitä ihmisiä.
Tuttava sai juuri kolme miljoonaa ja rapiat. Osa on täysin realisoimatta, joten tarkka summa ei tiedossa. Turun saariston kesähuvila, Helsingin kantakaupungin perheasunto n. 160 m2 ja loppu osakesijoituksina ja ihan käteisenä.
Vanhempani erosivat aikoinaan ja minulla jää selvästi pienemmäksi. Tätä huippua eli kuusinumeroista nyt kuitenkin on tulossa.
Kyllä tuollainen on jo kohtalaisen harvinaista. Helsingin keskusta-asunnon omistaa vain marginaalinen vähemmistö kaikista suomalaisista, ja näistäkin varmasti suurimmalla osalla on enemmän kuin yksi perijä, jolloin perinnön arvosta menee kullekin perijälle vain murto-osa.
Olet oikein hyvässä asemassa itse, jos kuusinumeroisen perinnön tulet saamaan.
Ohis...pääkaupunkiseudulla jo kerrostaloyksiö maksaa miltei kuusinumeroisen summan. Helsingissä taitaa jo jokainen kerrostaloyksiö maksaa vähintään sen sijainnista riippumatta.
Vanhempani ovat tehneet keskinäisen testamentin ja kuulemma jäljellejäävä aikoo testamentata omaisuuden lapsenlapsille. Ilmeisesti vanhempani ovat sitä mieltä, että minä ja sisarukseni ansaitsevat olla se sukupolvi suvussamme, joka ainoana jää ilman perintöä. Omat ovat rahansa, onneksi itselläni on hyvät tulot ja itsemaksettu velaton asunto.
Minä tuskin saan paljon mitään, olen yksi neljästä ja vanhemmat tavallisia keskituloisia ihmisiä, isä "joutui" ennenaikaiselle eläkkeelle kultaisen kädenpuristuksen myötä kun vanhemmista työntekijöistä haluttiin eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopa kuusinumeroisia summia?
Aika keskinkertainen tai pienehkökin perintö piireissä, jossa vanhemmat ovat suuten ikäluokkien hyvin koulutettuja ja työelämässä menestyneitä ihmisiä.
Tuttava sai juuri kolme miljoonaa ja rapiat. Osa on täysin realisoimatta, joten tarkka summa ei tiedossa. Turun saariston kesähuvila, Helsingin kantakaupungin perheasunto n. 160 m2 ja loppu osakesijoituksina ja ihan käteisenä.
Vanhempani erosivat aikoinaan ja minulla jää selvästi pienemmäksi. Tätä huippua eli kuusinumeroista nyt kuitenkin on tulossa.
Kyllä tuollainen on jo kohtalaisen harvinaista. Helsingin keskusta-asunnon omistaa vain marginaalinen vähemmistö kaikista suomalaisista, ja näistäkin varmasti suurimmalla osalla on enemmän kuin yksi perijä, jolloin perinnön arvosta menee kullekin perijälle vain murto-osa.
Olet oikein hyvässä asemassa itse, jos kuusinumeroisen perinnön tulet saamaan.
Ohis...pääkaupunkiseudulla jo kerrostaloyksiö maksaa miltei kuusinumeroisen summan. Helsingissä taitaa jo jokainen kerrostaloyksiö maksaa vähintään sen sijainnista riippumatta.
Tiedän, koska omistan sellaisen. Mutta suurin osa suomalaisista ei omista. Suomalaisia kun asuu muuallakin kuin Helsingin keskustassa. Ja useimmilla on tosiaan enemmän kuin yksi henkilö perimässä, jolloin se kuusinumeroinen summa jää vasta yli 200 000 euron arvoisista perinnöistä.
t. Sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopa kuusinumeroisia summia?
Aika keskinkertainen tai pienehkökin perintö piireissä, jossa vanhemmat ovat suuten ikäluokkien hyvin koulutettuja ja työelämässä menestyneitä ihmisiä.
Tuttava sai juuri kolme miljoonaa ja rapiat. Osa on täysin realisoimatta, joten tarkka summa ei tiedossa. Turun saariston kesähuvila, Helsingin kantakaupungin perheasunto n. 160 m2 ja loppu osakesijoituksina ja ihan käteisenä.
Vanhempani erosivat aikoinaan ja minulla jää selvästi pienemmäksi. Tätä huippua eli kuusinumeroista nyt kuitenkin on tulossa.
Kyllä tuollainen on jo kohtalaisen harvinaista. Helsingin keskusta-asunnon omistaa vain marginaalinen vähemmistö kaikista suomalaisista, ja näistäkin varmasti suurimmalla osalla on enemmän kuin yksi perijä, jolloin perinnön arvosta menee kullekin perijälle vain murto-osa.
Olet oikein hyvässä asemassa itse, jos kuusinumeroisen perinnön tulet saamaan.
Ohis...pääkaupunkiseudulla jo kerrostaloyksiö maksaa miltei kuusinumeroisen summan. Helsingissä taitaa jo jokainen kerrostaloyksiö maksaa vähintään sen sijainnista riippumatta.
Tiedän, koska omistan sellaisen. Mutta suurin osa suomalaisista ei omista. Suomalaisia kun asuu muuallakin kuin Helsingin keskustassa. Ja useimmilla on tosiaan enemmän kuin yksi henkilö perimässä, jolloin se kuusinumeroinen summa jää vasta yli 200 000 euron arvoisista perinnöistä.
t. Sama
Niin ja näitä asuntoja on pääkaupunkiseutu täynnä, samoin monet muutkin Suomen isommat kaupungit. Ei siis pelkästään Helsingin keskusta, josta sä saat tuolla summalla ehkä kerrostalokaksion jos sitäkään. Näkyy olevan vanhat rivitaloasunnot Hyvinkäälläkin jo parinsadantonnin molemmin puolin. Sellaisestakin tulee kahdelle perilliselle kuusinumeroinen summa per lätty.
En saane, sillä olen kannustanut äitiäni nauttimaan elämästä sen sijaan, että säästäisi "sukanvarteen". Hän oli minun ollessa lapsi yh-äiti, ja meillä oli aina tiukkaa rahasta.
Nyt, kun olen itse yli nelikymppinen ja äitini lähentelee seitsemääkymmentä, meillä menee molemmilla ihan mukavasti. Minä olen korkeasti koulutettu ja saan ihan jees palkkaa, äiti puolestaan jäi vastikään eläkkeelle ja ihan hyvää eläkettä nostaa ex-kansankynttilänä. Asunto on vuokra-asunto.
Äiti käy nykyisellään useamman kerran vuodessa ulkomaanmatkoilla (sekä Euroopan sisällä että sen ulkopuolella) miesystävänsä kanssa ja pistää rahojaan surutta myös itsensä hemmotteluun kylpylöissä, hieronnoissa, vähän parempitasoisissa ravintoloissa ym. Shoppailukin on hänelle uusi "luksus"harrastus. <3
Mun mielestä hän on ansainnut nyt elää vähän parempaa elämää eikä kituuttaa edelleen vain sen takia, että saisin itse jotain perintöä.
Mulla on pari vähävaraista kaveria ja heitä harmittaa, kun eivät pysty auttamaan lapsiaan taloudellisesti. Auttaisivat, jos se olisi mahdollista. Joten ei tuo halu auttaa omia lapsiaan ole vain hyväosaisten ominaisuus.
- eri