Lue keskustelun säännöt.
”Riita” perintörahoista -vaikka aina luulin ettei meillä koskaan
13.01.2019 |
En ole koskaan ollut rahan perään. Tullut omillani toimeen ja kyennyt hyvin elättämään lapseni. Ovat saaneet valita harrastuksensa ja vaatteensa aina (harrastuksiin menee yli 400/kk). En ole todellakaan hyvätuloinen, mutta vähät rahani käytän kaikki lapsiin.
Tuli tuossa ilmi, että äiti saanut ennakkoperinnön. Oli antanut osan siitä siskolleni ja törsännyt loput itse. Kyse ei todellakaan ole suurista summista. Puhutaan siis tuhansista. Hänen mielestään minulle ei tarvinnut antaa rahaa, koska pärjäämme muutenkin niin hyvin.
Loukkaannuin tästä kyllä todella paljon, koska on meilläkin kuukausia kun joudutaan laskemaan rahoja ja katsomaan tarkasti mitä ruokaa voidaan laittaa.
Siskoni on pois työelämästä, pikavippivelkainen jne. Minulla melkein maksettu kt asunto ja vakituinen työ, jossa viihdyn.
Loukkaannuin kyllä verisesti kun tuo perinnön jako tuli ilmi. Tiedän, että isovanhempani olisi halunnut sen jaettavan tasapuolisesti.
Siskolle en tietenkään ole katkera. Vanhemmille kylläkin ja tekisi mieliilmoittaa etten halua olla enää tekemisissä ja sen enempää auttaa heitä vanhuudenvaivoissaan.
Olenko liian herkkänokkainen? Pitäisikö ymmärtää että sisko todella tarvitsi ne rahat (meille ne olisi ollut enemmänkin helpotusta arkeen / sijoitus jonnekin).?
Kommentit (378)
Äitisi saa laittaa OMAT rahansa mihin haluaa. Olet kyllä perinteinen perinnön perässä juoksija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös muutaman tonnin voi lahjoittaa ilman mitään erityistä kenelle tahansa. Ei sen tartte mikään ennakkoperintö olla.
Mekin on maksettu lapsille huonekaluja ja kodinkoneita, kun ovat muuttaneet omaan kotiin. Isommista rahoista on kyse kuin tässä ap:n siskon tapauksessa. Meidänkään käyttämät rahat eivät ole ennakkoperintöä eikä verottaja ole niistä kiinnostunut.
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä noista murehtimaan. Meilläkin pikkuveljelle on koko aikuisiän ajan ostettu ja annettu kaikkea mahdollista vanhempieni taholta, minulle ei mitään. En ole tästä mieltäni pahoittanut, sillä pikkuveljen elämänhallinta ei ole parasta a-luokkaa.
Kerran äitini sanoi, että eivät ole minua auttaneet, kun olen niin hyvin menestynyt elämässä. Siinäpä se.
Todella ikävää, että näin sitten se sitten "palkitaan" kun joku lapsista osaa hoitaa elämänsä kunnolla. Se hulttioveli saa sitten rahaa ja perintöjä mutta silti jostain kumman syystä useinkaan ei siitä suostaan pääse ikinä ylös vaan aina on käsi ojossa pyytämässä lisää rahaa.
Sitten vanhukset ihmettelee kun tämä asiansa hoitanut lapsi ei niin kovin lämpimissä väleissä ole enää vanhuksiensa suuntaan. Hulttioveljeä taas ei paljoa kiinnosta vanhukset, paitsi heidän rahansa toki.
Niin makaa kuin petaa. Karman laki tulee vastaan epäoikeudenmukaiselle rahanjakajalle tavalla tai toisella, sanoo myös joku viisas.
Näitä testamentteja ja perintöjä kun jaellaan, ne tulee tehdä kaikille osapuolille tasapuolisesti. Ei mitenkään niin että se surkein kurjuuttaja saa leijonanosan. Vaan oikeudenmukaisesti, kaikille sama, oli sitten lapsi kroisos tai maankiertäjä. Kysykää lakimiehiltä ellette usko.
Vierailija kirjoitti:
Jos ajattelee asiaa vanhemman näkökulmasta, niin ehkä hän on ajatellut että pärjäät erittäin hyvin, kun et valita rahasta ja teillä on kaikkea. Vai kerrotko äidillesi, että taas joutui rahoja laskeskelemaan?
Siskolla voi olla puolestaan jotain sellaista, mistä et edes tiedä. Siis en nyt tiedä tilannetta, että onko pelkkä työhaluton vai oikeasti avuton elämässä jostain syystä... Äidille on saattanut avautua enemmän ja saanut sitten apua. En ymmärrä ihan täysin kiukkua, jos tosiaan asiat ovat niin hyvin että lapset kunnossa, asuminen ja elämä muuten... Parista tonnista vedetään herneet nenään? Eikö ole kumminkin kiva olla se pärjäävä aikuinen, on se enemmän arvoista kuin muutama tuhat? Mutta en sitä kiellä, etteikö voi olla epäreiluutta pohjalla vanhemmilta jo pitemmältä aikaa.
No meillä on juurikin niin, että itse ollaan aina venytetty penniä, oltu tarkkoja ja jätetty sitten hankkimatta haluamamme asiat jos ei ole varaa, mutta ikinä ei olla valitettu vanhoille vanhemmillemme tästä asiasta, sillä heillä tuntuu olevan muutenkin aina huolta. Ja minulle pärjääminen on kunnia-asia. Mihinkään ulkomaanmatkoihin tms. turhuuteen en rahaa ole pyytämässä.
Mutta veljeni, tuo mukavuudenhaluinen laiskimus pistää kaikki rahansa menemään ja luikertelee kaikesta tylsästä (kuten vanhojen vanhempiemme auttaminen) pois sysäten hommat minun vastuulleni. Valittelee joka kerta vanhuksilla käydessään, kuinka on elämä rankkaa, löin varpaani, koira puri lenkillä ja sitä ja tätä suurenneltua ongelmaa. Vanha äitimme on huolesta soikeana veljeni kanssa, kun sillä on niiiiiin raskasta! Veli kehtaa pyytää rahaa koko ajan, saakin sitä ja lupaa maksaa takaisin, muttei ikinä sitä tee. Aina on rahaa mennä ulkomaanreissulle, muttei maksaa velkojaan vanhuksille takaisin.
Kun olen asiasta äidilleni sanonut, hän vain kuittaa sen, että sitä veljeä pitää nyt ymmärtää, kun sillä on niin raskasta.
Paskat! Kusettaja hän on ja ahne hyväksikäyttäjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä kaikki tämän arvoista? Sisko persaukisena ja vippivelkaisena.
Äitisi on ihan paniikissa miten saada siskosi kuiville ja tekee kaikkensa sen eteen.
Antaa hänelle muutaman tonnin enemmän rahaa kuin sinulle. Ja sinä alat valittaa oikeudenmukaisuudesta.
Onko nyt hyvä olla?
Pitää olla aika naiivi jos antaa rahaa vippivelkaiselle jotta pääsisi kuiviin. Ihan kuin se mitenkään auttaisi koska vippivelkaisuuden taustalla on yleensä jotain muuta. Samaa kuin antaisi alkoholistille alkon lahjakortin.
Ehkäpä se oli vain laina maksaa ne pikavipit. Sisko maksaa sitten velan takiaisin äidilleen. Näin vältytään koroilta. Mistä sen tietää millaiset maksusuunnitelmat heillä on.
Miksei muuten näistä raha-asioista puhuta suoraan perheen kesken? Pahinta tuhoa suhteissa tekee se, joka ei sano suoraan kaikille, kuinka asiat ovat, miksi ja minkä verran on rahaa annettu ja onko siinä joku takaisinmaksusuunnitelma. Ja jos on, sen tilanteesta on infottava muita sisaruksia.
Kissa pöydälle ja asiat selviksi. Näin säilyy luottamus, reiluus ja ihmisten väliset suhteet. Piilottelemalla ja selän takana toimimalla ne riidat kärjistyy.
Suomessa pitäisi olla muutenkin joku virallinen testamentin säilytyspaikka (esim. maistraatti), josta saisi sitten henkilön kuoltua sen ainoan, oikean ja voimassaolevan testamentin. Nykyinen käytäntö, jossa jostakin sukkalaatikon pohjalta löytyy päiväykseltään uudempi testamentti, joka muuttaa kaiken, aiheuttaa vain epäsopua ja rahaa lakimiehille. Todella alkukantainen systeemi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika monet vanhemmat toimivat näin epäreilusti:(
Mun faijalla on aikuinen lapsi nykyisen vaimonsa kanssa. Lisäksi minulla on yksi täyssisko. Faijan asuu omistusasunnossa yhdessä vaimonsa kanssa, jonka he ostivat kahdestaan. Faijan on vuosia sitten siirtänyt talon kokonaan vaimonsa nimiin juurikin sitä varten, että kun faijan kuolee, niin hänen osuuttaan talon arvosta ei tarvitsee jakaa minulle ja täyssiskolleni, vaan että siskopuoleni saa kokonaan aikanaan periä asunnon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No... elämä on. Minut on tehty perinnöttömäksi ja kaikki menee sisarelleni, homma on kikkailtu lakimiehen avulla siten että mulle ei jää edes mitään lakiosaa tai se tulee olemaan olematon.
Syynä on se että en alistunut väkivaltaisen narsisti-isäni käskytykseen ja määräilyyn ja kehtasin myös sanoa isälleni lapsuuden rajust väkivallasta (isä hakkasi meitä todella raa”’asti). Isä raivotui. Kiisti kaiken, väitti valehtelijaksi ja kielsi tyttärensä, kostoksi perinnöttömyys.
Mitäpä tuosta mieltä pahoittamaan, sisko saa ison perinnön mutta jotuu maksamaan siitä kestämällä isän oikkuja, käskytystä, määtäilyä.
Ap, erittäin moni vanhrmpi on epäreilu ja rakastaa vain suoikkilastaan. Et voi asialle mitään. Sun verinen loukkaantuminen ei satuta äitiäsi, ainoastaan sinua. Kukaan ei tule sulta anteeksi pyytämään. Joten vaikka mitrn ärsyttää niin koita unohtaa koko asia.
Jos totta niin sitten viet asian käräjille. Jättääkseen perinnöttömäksi riita tms. erimielisyys ei kelpaa syyksi. Heillä pitää olla näyttöä sun rikkomuksista (pentökaaressa eritelty) vanhempaasi kohtaan.
Perinnöttämäksi tekemiseen pitää olla painava syy, pelkkä juoru ei riitä. Riita ei ole pätevä, mutta esim. fyysinen väkivalta vanhempaa kohtaan, josta tuomio tai kunniaton elämä (työkseen huoraaminen) ovat päteviä syitä.
Huomauttaisin että perinnöttömäksi tekeminen ja omaisuuden järjesteleminen siten, ettei perittävää paljoa jää, ovat kaksi eri asiaa. Omaisuuden siirtäminen esim. vakuutuskuoren sisään henkivakuutuksena on yksi vaihtoehto. Jokainen kun voi järjestää omat varansa miten haluaa, mitään velvollisuutta ei ole huoletia omaisuudestaan siten, että perillisille jää jotain. Ei edes vaikka itse olisi perinyt omaisuutensa edellisiltä sukupolvilta. Moraali on sitten asia erikseen. Todella rikkailla on varainhoitajat ja muut ammattilaiset neuvomassa, miten varat järjestetään siten, että lopputulos on mitä asiakas haluaa. Että vaikka saattaa epäreilulta ja uskomattomalta kuulostaa, niin tuon kommentoijan tilanne, että narskuisä on järjestänyt asian siten, että yhdelle lapsista ei perintöä jää, on oikeasti täysin mahdollinen. Ja siinä ei mitkään lakiosan vinkumiset auta, kun jaettavaa ei yksinkertaisesti enää ole.
Niin mitenkä esimerkiksi se Kari Tapion tilanne, jossa pesä oli pelattu varattomaksi, jotta lehtolapselle ei jäisi mitään jaettavaa.
Lähes kaikki omaisuus oli Kari Tapion vaimon nimissä.
Niin eli tässä tapauksessa lakiosat saatiin kierrettyä mm. niin että Kari Tapio lahjoitti omaisuuttaan vaimolleen.
Eli turha täällä huudella jostain lakiosasta kun sen voi helposti kiertää.
Kuvioon tarvitaan lisäksi avioehto. Ääni
Ei kyllä tarvita mitään avioehtoa. Ei taida lesken tasinkoprivilegi olla kovin monella hallussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kristiina xx kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monet vanhemmat toimivat näin epäreilusti:(
Mun faijalla on aikuinen lapsi nykyisen vaimonsa kanssa. Lisäksi minulla on yksi täyssisko. Faijan asuu omistusasunnossa yhdessä vaimonsa kanssa, jonka he ostivat kahdestaan. Faijan on vuosia sitten siirtänyt talon kokonaan vaimonsa nimiin juurikin sitä varten, että kun faijan kuolee, niin hänen osuuttaan talon arvosta ei tarvitsee jakaa minulle ja täyssiskolleni, vaan että siskopuoleni saa kokonaan aikanaan periä asunnon.
Onko isäsi vaimo maksanut talosta lahjaveron? Ilman sitä tällainen siirtely ei onnistu kovinkaan helposti, paitsi siten, että vaimo ostaa talon ihan oikeilla rahoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No... elämä on. Minut on tehty perinnöttömäksi ja kaikki menee sisarelleni, homma on kikkailtu lakimiehen avulla siten että mulle ei jää edes mitään lakiosaa tai se tulee olemaan olematon.
Syynä on se että en alistunut väkivaltaisen narsisti-isäni käskytykseen ja määräilyyn ja kehtasin myös sanoa isälleni lapsuuden rajust väkivallasta (isä hakkasi meitä todella raa”’asti). Isä raivotui. Kiisti kaiken, väitti valehtelijaksi ja kielsi tyttärensä, kostoksi perinnöttömyys.
Mitäpä tuosta mieltä pahoittamaan, sisko saa ison perinnön mutta jotuu maksamaan siitä kestämällä isän oikkuja, käskytystä, määtäilyä.
Ap, erittäin moni vanhrmpi on epäreilu ja rakastaa vain suoikkilastaan. Et voi asialle mitään. Sun verinen loukkaantuminen ei satuta äitiäsi, ainoastaan sinua. Kukaan ei tule sulta anteeksi pyytämään. Joten vaikka mitrn ärsyttää niin koita unohtaa koko asia.
Jos totta niin sitten viet asian käräjille. Jättääkseen perinnöttömäksi riita tms. erimielisyys ei kelpaa syyksi. Heillä pitää olla näyttöä sun rikkomuksista (pentökaaressa eritelty) vanhempaasi kohtaan.
Perinnöttämäksi tekemiseen pitää olla painava syy, pelkkä juoru ei riitä. Riita ei ole pätevä, mutta esim. fyysinen väkivalta vanhempaa kohtaan, josta tuomio tai kunniaton elämä (työkseen huoraaminen) ovat päteviä syitä.
Huomauttaisin että perinnöttömäksi tekeminen ja omaisuuden järjesteleminen siten, ettei perittävää paljoa jää, ovat kaksi eri asiaa. Omaisuuden siirtäminen esim. vakuutuskuoren sisään henkivakuutuksena on yksi vaihtoehto. Jokainen kun voi järjestää omat varansa miten haluaa, mitään velvollisuutta ei ole huoletia omaisuudestaan siten, että perillisille jää jotain. Ei edes vaikka itse olisi perinyt omaisuutensa edellisiltä sukupolvilta. Moraali on sitten asia erikseen. Todella rikkailla on varainhoitajat ja muut ammattilaiset neuvomassa, miten varat järjestetään siten, että lopputulos on mitä asiakas haluaa. Että vaikka saattaa epäreilulta ja uskomattomalta kuulostaa, niin tuon kommentoijan tilanne, että narskuisä on järjestänyt asian siten, että yhdelle lapsista ei perintöä jää, on oikeasti täysin mahdollinen. Ja siinä ei mitkään lakiosan vinkumiset auta, kun jaettavaa ei yksinkertaisesti enää ole.
Niin mitenkä esimerkiksi se Kari Tapion tilanne, jossa pesä oli pelattu varattomaksi, jotta lehtolapselle ei jäisi mitään jaettavaa.
Lähes kaikki omaisuus oli Kari Tapion vaimon nimissä.
Niin eli tässä tapauksessa lakiosat saatiin kierrettyä mm. niin että Kari Tapio lahjoitti omaisuuttaan vaimolleen.
Eli turha täällä huudella jostain lakiosasta kun sen voi helposti kiertää.
Ei lakiosan kiertäminen kylläkään kovin helppoa ole, jos kaikilla rintaperillisillä on yhteiset vanhemmat.
Kyllä se on varsin helppoa jos tietää mitä tekee. Yksinkertaisin muoto on omaisuuden lahjoittaminen ennen kuolemaa.
Perinnön jättää voi myös testamentilla määrätä siitä minkä valtion lakia perinteiseen sovelletaan jos kyseinen valtio on määräystä annettaessa tämän kotipaikka.
Eli perittävä voisi muuttaa asumaan vaikka Espanjaan ja antaa tällöin määräyksen, että perintö jaetaan Espanjan lakien mukaan.
Määräys pysyy voimassa vaikka perittävä muuttaisi myöhemmin takaisin Suomeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ajattelee asiaa vanhemman näkökulmasta, niin ehkä hän on ajatellut että pärjäät erittäin hyvin, kun et valita rahasta ja teillä on kaikkea. Vai kerrotko äidillesi, että taas joutui rahoja laskeskelemaan?
Siskolla voi olla puolestaan jotain sellaista, mistä et edes tiedä. Siis en nyt tiedä tilannetta, että onko pelkkä työhaluton vai oikeasti avuton elämässä jostain syystä... Äidille on saattanut avautua enemmän ja saanut sitten apua. En ymmärrä ihan täysin kiukkua, jos tosiaan asiat ovat niin hyvin että lapset kunnossa, asuminen ja elämä muuten... Parista tonnista vedetään herneet nenään? Eikö ole kumminkin kiva olla se pärjäävä aikuinen, on se enemmän arvoista kuin muutama tuhat? Mutta en sitä kiellä, etteikö voi olla epäreiluutta pohjalla vanhemmilta jo pitemmältä aikaa.
No jos äiti on näin tyhmä, että katsoo vain pintapuolista elämää, niin sittenhän kannattaisi myöskin heittäytyä työttömäksi, pistää kaikki rahat menemään ja ottaa pikavippejä ovista ja ikkunoista. Vasta sitten olisi oikeutettu äidin antamaan "tukeen", kun menee niin heikosti.
Miksi turhaan on opiskellut ja tehnyt töitä elämisensä eteen, miksi säästää pennosiaan ja sinnitellä ilman mukavia asioita, joita olisi kiva omistaa ja tehdä?
Ei kun elämään!
Vanhempien pitäisi aloittaa tekemään jo raskausaikana taulukkoa, johon merkitään jokaikinen lapseen käytetty euro. Tällöin voisivat AP:n kaltaiset kitisijät tarkastaa taulukosta saako vanhemmat antaa pikkusiskolle 500€ vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä kaikki tämän arvoista? Sisko persaukisena ja vippivelkaisena.
Äitisi on ihan paniikissa miten saada siskosi kuiville ja tekee kaikkensa sen eteen.
Antaa hänelle muutaman tonnin enemmän rahaa kuin sinulle. Ja sinä alat valittaa oikeudenmukaisuudesta.
Onko nyt hyvä olla?
Pitää olla aika naiivi jos antaa rahaa vippivelkaiselle jotta pääsisi kuiviin. Ihan kuin se mitenkään auttaisi koska vippivelkaisuuden taustalla on yleensä jotain muuta. Samaa kuin antaisi alkoholistille alkon lahjakortin.
Ehkäpä se oli vain laina maksaa ne pikavipit. Sisko maksaa sitten velan takiaisin äidilleen. Näin vältytään koroilta. Mistä sen tietää millaiset maksusuunnitelmat heillä on.
Miksei muuten näistä raha-asioista puhuta suoraan perheen kesken? Pahinta tuhoa suhteissa tekee se, joka ei sano suoraan kaikille, kuinka asiat ovat, miksi ja minkä verran on rahaa annettu ja onko siinä joku takaisinmaksusuunnitelma. Ja jos on, sen tilanteesta on infottava muita sisaruksia.
Kissa pöydälle ja asiat selviksi. Näin säilyy luottamus, reiluus ja ihmisten väliset suhteet. Piilottelemalla ja selän takana toimimalla ne riidat kärjistyy.
Suomessa pitäisi olla muutenkin joku virallinen testamentin säilytyspaikka (esim. maistraatti), josta saisi sitten henkilön kuoltua sen ainoan, oikean ja voimassaolevan testamentin. Nykyinen käytäntö, jossa jostakin sukkalaatikon pohjalta löytyy päiväykseltään uudempi testamentti, joka muuttaa kaiken, aiheuttaa vain epäsopua ja rahaa lakimiehille. Todella alkukantainen systeemi.
Oletko tosissasi? Että ihan pitää infoa muita sisaruksia parin tonnin takia? Siis minä en ainakaa välittäisi, jos vanhemmat antavat sisarelleni rahaa tonnin tai muutaman. Mitä se minulle kuuluu heidän rahankäyttönsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ajattelee asiaa vanhemman näkökulmasta, niin ehkä hän on ajatellut että pärjäät erittäin hyvin, kun et valita rahasta ja teillä on kaikkea. Vai kerrotko äidillesi, että taas joutui rahoja laskeskelemaan?
Siskolla voi olla puolestaan jotain sellaista, mistä et edes tiedä. Siis en nyt tiedä tilannetta, että onko pelkkä työhaluton vai oikeasti avuton elämässä jostain syystä... Äidille on saattanut avautua enemmän ja saanut sitten apua. En ymmärrä ihan täysin kiukkua, jos tosiaan asiat ovat niin hyvin että lapset kunnossa, asuminen ja elämä muuten... Parista tonnista vedetään herneet nenään? Eikö ole kumminkin kiva olla se pärjäävä aikuinen, on se enemmän arvoista kuin muutama tuhat? Mutta en sitä kiellä, etteikö voi olla epäreiluutta pohjalla vanhemmilta jo pitemmältä aikaa.No meillä on juurikin niin, että itse ollaan aina venytetty penniä, oltu tarkkoja ja jätetty sitten hankkimatta haluamamme asiat jos ei ole varaa, mutta ikinä ei olla valitettu vanhoille vanhemmillemme tästä asiasta, sillä heillä tuntuu olevan muutenkin aina huolta. Ja minulle pärjääminen on kunnia-asia. Mihinkään ulkomaanmatkoihin tms. turhuuteen en rahaa ole pyytämässä.
Mutta veljeni, tuo mukavuudenhaluinen laiskimus pistää kaikki rahansa menemään ja luikertelee kaikesta tylsästä (kuten vanhojen vanhempiemme auttaminen) pois sysäten hommat minun vastuulleni. Valittelee joka kerta vanhuksilla käydessään, kuinka on elämä rankkaa, löin varpaani, koira puri lenkillä ja sitä ja tätä suurenneltua ongelmaa. Vanha äitimme on huolesta soikeana veljeni kanssa, kun sillä on niiiiiin raskasta! Veli kehtaa pyytää rahaa koko ajan, saakin sitä ja lupaa maksaa takaisin, muttei ikinä sitä tee. Aina on rahaa mennä ulkomaanreissulle, muttei maksaa velkojaan vanhuksille takaisin.
Kun olen asiasta äidilleni sanonut, hän vain kuittaa sen, että sitä veljeä pitää nyt ymmärtää, kun sillä on niin raskasta.
Paskat! Kusettaja hän on ja ahne hyväksikäyttäjä.
On törkeää.
Lähipiirissä myös tapaus jossa eräs sisarus lypsää vanhemmiltaan rahaa. Tehnyt liudan lapsia, pitää maksimimammavapaat, ja poraa kun ei ole rahaa siihen ja tuohon. Matkoja kyllä pystyvät tekemään kummasti ym. eikä niitä edes salaile. Matkan jälkeen saattaa valitella kun ei ole varaa uusiin talvivaatteisiin lapsille jne. Mies on normaalisti töissä. Tietääkseni ei mt-ongelmia kuitenkaan, en voi oikein ymmärtää miten joku voi tehdä niin. Itse vaikka kerjuulle menisin ennemmin kuin kehtaisin euroakaan kerjätä vanhemmiltani!
Liian kilttejä vanhempia on paljon tässä maassa. Tekevät karhunpalveluksen aikuiselle lapselleen kun ei valinnoistaan koskaan tarvitse ottaa vastuuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis muutaman tonnin takia et haluaisi olla enää tekemisissä varsinkin kun et ole rahan perään?
Eikö vanhemmat saa tehdä rahoillaan mitä haluaa elinaikanaan? En kyllä nostaisi meteliä tuosta saatikka suuttuisi. Vanhempani auttoivat paljonkin veljeäni aikoinaan, mutta ei niitä laskettu ennakkoperintään. Rahat menivät tarpeeseen. Ja nykyään saa lahjoittaa 4999 euroa verottomana kolmen vuoden välein.
Äitisi olisi voinut törsätä kaiken eikä se sinulle mitenkään kuuluisi?
Kyse ei ole rahasta vaan oikeudenmukaisuudesta. Onhan se kurja tajuta, että oma rakas äiti rakastaa toista lasta enemmän.
Onhan ap voinut saada paljon lastenhoitoapua vanhemmiltaan. Eikö se ole rakkautta? Minusta ajallinen apu on arvokkaampaa kuin rahallinen apu. Ja tiedä kuinka paljon äiti on ostanut hänen lapsilleen vaatteita ja lahjoja.
Vierailija kirjoitti:
Jos isoäiti olisi halunnut lastenlasten saavan tasapuolisesti rahaa (kuten ap kertoo) , niin hän olisi antanut rahat suoraan lapsenlapsilleen. Huomatkaa isoäiti elää ja on oikeustoimikelpoinen.
Nyt isoäiti antoi omalle lapselleen eli ap:n muutaman tonnin rahaa. Raha oli siis tarkoitettu äidille itselleen ja hän saa tehdä sillä, mitä haluaa.
Eli jos isoäiti on antanut äidille rahaa ja kehoittanut häntä jakamaan sen lasten ja itsensä kesken, ja äiti ei ole näin tehnyt, ei isoäiti ole tarkoittanut rahaa jaettavaksi lasten ja äidin kesken vaan pelkästään äidille? Oletkos sinä nyt niitä inhottavia isosisaruksia joille vanhemmat antavat rahan kouraan ja sanovat että tässä sinulle ja pikkusisarukselle, ostakaa tällä jäätelöt molemmille, ja sitten pidätkin sen itselläsi koko summan? Kun se on sinulle annettu, niin ei sillä mitään väliä mitä antaja kehoittaa tekemään? Tyhmä antaja, kun luottaa siihen että vastuutettu henkilö toimisi oikein eikä olisi ahne?
Vierailija kirjoitti:
Aina vaan jaksan ihmetellä, miksi kellään olisi "oikeus" perintöön. Lähtökohtaisesti jokainen saa tehdä itse tienaamillaan rahoilla ja omaisuudella mitä haluaa, ja jokaisella aikuisella on myös velvollisuus huolehtia omasta elatuksestaan. Perintö voi parhaimmillaan olla taloudellista tilannetta helpottava asia, mutta ei mikään itsestäänselvä oikeus. Ahneus liittyy jotenkin tähän teemaan.
Mun mielestä myös vanhemmilla on velvollisuus kohdella lapsiaan tasapuolisesti. Se on vanhemmuuden yksi perusasia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä kaikki tämän arvoista? Sisko persaukisena ja vippivelkaisena.
Äitisi on ihan paniikissa miten saada siskosi kuiville ja tekee kaikkensa sen eteen.
Antaa hänelle muutaman tonnin enemmän rahaa kuin sinulle. Ja sinä alat valittaa oikeudenmukaisuudesta.
Onko nyt hyvä olla?
Pitää olla aika naiivi jos antaa rahaa vippivelkaiselle jotta pääsisi kuiviin. Ihan kuin se mitenkään auttaisi koska vippivelkaisuuden taustalla on yleensä jotain muuta. Samaa kuin antaisi alkoholistille alkon lahjakortin.
Ehkäpä se oli vain laina maksaa ne pikavipit. Sisko maksaa sitten velan takiaisin äidilleen. Näin vältytään koroilta. Mistä sen tietää millaiset maksusuunnitelmat heillä on.
Miksei muuten näistä raha-asioista puhuta suoraan perheen kesken? Pahinta tuhoa suhteissa tekee se, joka ei sano suoraan kaikille, kuinka asiat ovat, miksi ja minkä verran on rahaa annettu ja onko siinä joku takaisinmaksusuunnitelma. Ja jos on, sen tilanteesta on infottava muita sisaruksia.
Kissa pöydälle ja asiat selviksi. Näin säilyy luottamus, reiluus ja ihmisten väliset suhteet. Piilottelemalla ja selän takana toimimalla ne riidat kärjistyy.
Suomessa pitäisi olla muutenkin joku virallinen testamentin säilytyspaikka (esim. maistraatti), josta saisi sitten henkilön kuoltua sen ainoan, oikean ja voimassaolevan testamentin. Nykyinen käytäntö, jossa jostakin sukkalaatikon pohjalta löytyy päiväykseltään uudempi testamentti, joka muuttaa kaiken, aiheuttaa vain epäsopua ja rahaa lakimiehille. Todella alkukantainen systeemi.
Oletko tosissasi? Että ihan pitää infoa muita sisaruksia parin tonnin takia? Siis minä en ainakaa välittäisi, jos vanhemmat antavat sisarelleni rahaa tonnin tai muutaman. Mitä se minulle kuuluu heidän rahankäyttönsä.
Jaa. Minusta se on törkeää, jos vanhempi aina antelee tonnin, pari yhdelle eikä mitään muille. Tai jättää toiset vähemmälle. Vain siksi, että nämä muut ovat hallinneet impulssejaan, jaksaneet tehdä töitä ja sietää epämukavuutta.
Kunnollinen vanhempi antaa kaikille tasan saman verran, eikä suosi vain yhtä. Ja jos suosii tilanteen sattuessa vain yhtä, selittää kaikille muille selkeästi auki, miksi näin ja miten se muille tasataan.
Tonneistakin syntyy ajan myötä kymppitonneja ja satojatuhansia.
Toki, jos haluaa haudassaan pyöriä sen takia, että omien lasten välit on riitaisat, niin ihan vapaasti. Itse en sellaiseen kykenisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ajattelee asiaa vanhemman näkökulmasta, niin ehkä hän on ajatellut että pärjäät erittäin hyvin, kun et valita rahasta ja teillä on kaikkea. Vai kerrotko äidillesi, että taas joutui rahoja laskeskelemaan?
Siskolla voi olla puolestaan jotain sellaista, mistä et edes tiedä. Siis en nyt tiedä tilannetta, että onko pelkkä työhaluton vai oikeasti avuton elämässä jostain syystä... Äidille on saattanut avautua enemmän ja saanut sitten apua. En ymmärrä ihan täysin kiukkua, jos tosiaan asiat ovat niin hyvin että lapset kunnossa, asuminen ja elämä muuten... Parista tonnista vedetään herneet nenään? Eikö ole kumminkin kiva olla se pärjäävä aikuinen, on se enemmän arvoista kuin muutama tuhat? Mutta en sitä kiellä, etteikö voi olla epäreiluutta pohjalla vanhemmilta jo pitemmältä aikaa.No meillä on juurikin niin, että itse ollaan aina venytetty penniä, oltu tarkkoja ja jätetty sitten hankkimatta haluamamme asiat jos ei ole varaa, mutta ikinä ei olla valitettu vanhoille vanhemmillemme tästä asiasta, sillä heillä tuntuu olevan muutenkin aina huolta. Ja minulle pärjääminen on kunnia-asia. Mihinkään ulkomaanmatkoihin tms. turhuuteen en rahaa ole pyytämässä.
Mutta veljeni, tuo mukavuudenhaluinen laiskimus pistää kaikki rahansa menemään ja luikertelee kaikesta tylsästä (kuten vanhojen vanhempiemme auttaminen) pois sysäten hommat minun vastuulleni. Valittelee joka kerta vanhuksilla käydessään, kuinka on elämä rankkaa, löin varpaani, koira puri lenkillä ja sitä ja tätä suurenneltua ongelmaa. Vanha äitimme on huolesta soikeana veljeni kanssa, kun sillä on niiiiiin raskasta! Veli kehtaa pyytää rahaa koko ajan, saakin sitä ja lupaa maksaa takaisin, muttei ikinä sitä tee. Aina on rahaa mennä ulkomaanreissulle, muttei maksaa velkojaan vanhuksille takaisin.
Kun olen asiasta äidilleni sanonut, hän vain kuittaa sen, että sitä veljeä pitää nyt ymmärtää, kun sillä on niin raskasta.
Paskat! Kusettaja hän on ja ahne hyväksikäyttäjä.
On törkeää.
Lähipiirissä myös tapaus jossa eräs sisarus lypsää vanhemmiltaan rahaa. Tehnyt liudan lapsia, pitää maksimimammavapaat, ja poraa kun ei ole rahaa siihen ja tuohon. Matkoja kyllä pystyvät tekemään kummasti ym. eikä niitä edes salaile. Matkan jälkeen saattaa valitella kun ei ole varaa uusiin talvivaatteisiin lapsille jne. Mies on normaalisti töissä. Tietääkseni ei mt-ongelmia kuitenkaan, en voi oikein ymmärtää miten joku voi tehdä niin. Itse vaikka kerjuulle menisin ennemmin kuin kehtaisin euroakaan kerjätä vanhemmiltani!
Liian kilttejä vanhempia on paljon tässä maassa. Tekevät karhunpalveluksen aikuiselle lapselleen kun ei valinnoistaan koskaan tarvitse ottaa vastuuta.
Mun veli on just tuollainen. Aina on rahat loppu, silti lapsia pitää pykätä joka toinen vuosi. Ja sitten käydään itkemässä mun äidille, kuinka ei ole rahaa vaippoihin ja ruokaan. Ja jos äiti ei anna rahaa niin voidaan jopa uhkailla, ettei mummo näe lapsia enää. Ne nyysii äidin eläkkeestä varmaan puolet. Äiti mulle sitten kitisee rahattomuuttaan. Aluksi sanoin, että älä anna ja pistä ovet lukkoon. Nykyään en ota enää mitään kantaa, alan puhua muusta. Olen todennut, että äiti haluaa olla marttyyri. Halutessaan sais vihellettyä pelin poikki, mutta ei sitä halua tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis muutaman tonnin takia et haluaisi olla enää tekemisissä varsinkin kun et ole rahan perään?
Eikö vanhemmat saa tehdä rahoillaan mitä haluaa elinaikanaan? En kyllä nostaisi meteliä tuosta saatikka suuttuisi. Vanhempani auttoivat paljonkin veljeäni aikoinaan, mutta ei niitä laskettu ennakkoperintään. Rahat menivät tarpeeseen. Ja nykyään saa lahjoittaa 4999 euroa verottomana kolmen vuoden välein.
Äitisi olisi voinut törsätä kaiken eikä se sinulle mitenkään kuuluisi?
Kyse ei ole rahasta vaan oikeudenmukaisuudesta. Onhan se kurja tajuta, että oma rakas äiti rakastaa toista lasta enemmän.
Joo mutta mitäpä teet asialle? Et mitään.
Tää on ikävä kyllä todella yleistä. Esim omassa perheessä sisko saa lahjoja, rahaa, lastenhoitoapua jatkuvasti ja minä en ikinä mitään. Kyse ei ole edes siitä että olisin ilkeä, päinvastoin minä olen se kiltti ja kiukuttelija on siskoni. Sisko voi rauhassa kiukuta ja ilkeillä kosks voi luottaa että vanhemmat aina häntä rakastaa ja auttaa. Kuvio oli sama jo lapsuudessa ja SILLE EI VOI MITÄÄN. Ei mun vanhempia kiinnosta mun loukkaantumiset.
Ootko 100% varma, että teillä on sama isä?
Sanoisin näin että en voi antaa mitään varmaa vastausta mitenkään. Mutta itse tekisin niin että antaisin asian olla. Syynä se että siskosi tarvitsee rahat vaikka eri asia kannattaako köyhälle ja rahasta ymmärtämättömälle antaa rahana mitään koska se ei sitä osaa käyttää. Mutta voi olla että rahat menee siskollesi jotta hän oppisi siitä jotain muutoin oppirahat menee hukkaan maksellen meikkejä ja viinoja sun muuta turhaa krääsää ja vipit vain paukkuu edelleen. Ja vaika hän ne vipit tuolla maksaa muttei saa elämäänsä järjestykseen niin kohta on uusia vippejä. Suurin ongelma siis tässä ei ole äitisi teko vaan siskosi ahdinko olipa syy siihen mikä tahansa. Miksi hän ei ymmärrä talousasioita tai mikä hänet on ajanut tuohon tilaan? Olisitko voinut auttaa häntä ottamalla asiasta selvää? Jos hänellä ei tuota vippiä olisi niin ilmeisesti rahat olisi jaettu tasan. On hyvä ettet syytä siskoasi koska hän oletettavasti on kaikesta täysin ymmärtämätön joten jonkun muun on ymmärrettävä hänen tilansa...Voihan olla että äitisi näki tilaisuuden ja hankki oppiraat siskollesi koska kun äitiäsi ei enää ole miten käy siskollesi? Ehkä nyt vain on tilaisuus pelastautua ja siihen tarvitaan oppirahat. Kun perinnönjako tulee ja hän ei mitään ole oppinut sinä jatkat kuten ennenkin mutta sikollasi varmaan on jo sitten kosolti ongelmia ellei hänellä ole todella anteliasta aviomiestä. Tuollainen vipitilanne syö varmasti monella myös itsetuntoa joten olisi hyvä että hän pienellä tyrkkäisyllä selviäisi itse ongelmistaan, muutoin hänen tilanteensa ei siitä parane joten ei kannata ainakaan saarnata. Jos hän onnistuu muuttumaan niin seuraavalla kerralla perntiöä varmaan riittää kummallekin.