Lue keskustelun säännöt.
”Riita” perintörahoista -vaikka aina luulin ettei meillä koskaan
13.01.2019 |
En ole koskaan ollut rahan perään. Tullut omillani toimeen ja kyennyt hyvin elättämään lapseni. Ovat saaneet valita harrastuksensa ja vaatteensa aina (harrastuksiin menee yli 400/kk). En ole todellakaan hyvätuloinen, mutta vähät rahani käytän kaikki lapsiin.
Tuli tuossa ilmi, että äiti saanut ennakkoperinnön. Oli antanut osan siitä siskolleni ja törsännyt loput itse. Kyse ei todellakaan ole suurista summista. Puhutaan siis tuhansista. Hänen mielestään minulle ei tarvinnut antaa rahaa, koska pärjäämme muutenkin niin hyvin.
Loukkaannuin tästä kyllä todella paljon, koska on meilläkin kuukausia kun joudutaan laskemaan rahoja ja katsomaan tarkasti mitä ruokaa voidaan laittaa.
Siskoni on pois työelämästä, pikavippivelkainen jne. Minulla melkein maksettu kt asunto ja vakituinen työ, jossa viihdyn.
Loukkaannuin kyllä verisesti kun tuo perinnön jako tuli ilmi. Tiedän, että isovanhempani olisi halunnut sen jaettavan tasapuolisesti.
Siskolle en tietenkään ole katkera. Vanhemmille kylläkin ja tekisi mieliilmoittaa etten halua olla enää tekemisissä ja sen enempää auttaa heitä vanhuudenvaivoissaan.
Olenko liian herkkänokkainen? Pitäisikö ymmärtää että sisko todella tarvitsi ne rahat (meille ne olisi ollut enemmänkin helpotusta arkeen / sijoitus jonnekin).?
Kommentit (378)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1 on oikeassa. Siskosi joutuu maksamaan rahoistaan myös lahjaveron, jos hänen saamansa summa sitä sallittua verotonta summaa suurempi. Ja tosiaan kahjat huomioidaan perinnönjaossa (äitisi).
Epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta keskustelisin äitisi kanssa.
Ei siinä mitään veroja tarvitse maksaa, jos on saanut nuo rahat kirjekuoressa. Luulisi että moni hoitaa nämä asiat käteisellä, juurikin noiden verojen takia. Eihän nyt kahta kertaa veroja makseta samasta asiasta.
Saantitavalla ei ole merkitystä. Ap voi todistaa tapahtuneen. Verottaja voi tutkia, mistä sisko sai yhtäkkiä rahaa (verottajaa se voi kiinnostaa).
Mistä verottaja tietäisi että tuo sisko saanut käteistä rahaa? Jos minä saisin kirjekuorellisen käteistä rahaa, en todellakaan veisi niitä pankkiin vaan käyttäisin ne normaalisti ostoksiini kaupoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No... elämä on. Minut on tehty perinnöttömäksi ja kaikki menee sisarelleni, homma on kikkailtu lakimiehen avulla siten että mulle ei jää edes mitään lakiosaa tai se tulee olemaan olematon.
Syynä on se että en alistunut väkivaltaisen narsisti-isäni käskytykseen ja määräilyyn ja kehtasin myös sanoa isälleni lapsuuden rajust väkivallasta (isä hakkasi meitä todella raa”’asti). Isä raivotui. Kiisti kaiken, väitti valehtelijaksi ja kielsi tyttärensä, kostoksi perinnöttömyys.
Mitäpä tuosta mieltä pahoittamaan, sisko saa ison perinnön mutta jotuu maksamaan siitä kestämällä isän oikkuja, käskytystä, määtäilyä.
Ap, erittäin moni vanhrmpi on epäreilu ja rakastaa vain suoikkilastaan. Et voi asialle mitään. Sun verinen loukkaantuminen ei satuta äitiäsi, ainoastaan sinua. Kukaan ei tule sulta anteeksi pyytämään. Joten vaikka mitrn ärsyttää niin koita unohtaa koko asia.
Jos totta niin sitten viet asian käräjille. Jättääkseen perinnöttömäksi riita tms. erimielisyys ei kelpaa syyksi. Heillä pitää olla näyttöä sun rikkomuksista (pentökaaressa eritelty) vanhempaasi kohtaan.
Huoh. Tämä on näitä. Minunkin äitini mielestä minulla on aina kaikki niin hyvin, että minä en mitään tarvitse. Siskollani on yhteishuoltajuus lapsestaan ex-miehen kanssa. Lapsi on viikko-viikko isällään ja äidillään. Ex-mies on aina ollut hyvä isä eikä sitä ole kukaan kieltänyt. Hoitaa kyllä oman osuutensa ja ovat ihan väleissä.
Äidin mielestä siskollani on niin rankkaa lapsen kanssa, joten totta kai häntä pitää matkustaa auttamaan. Minulla on ydinperhe, eikä minua tarvitse auttaa erikseen, ei silloinkaan kun meillä oli vauva ja pieni esikoinen ja mies päivät töissä. Kun minulla on kuitenkin hyvä mies! Mitäpä minä tarvitsisin.
Äidin mielestä minä en tarvitse mitään, ja jos joskus on joku ongelma, niin oma vika ja minun pitää ryhdistäytyä. Siskollani taas on niin vaikeaa, hän on niin herkkää..
Siskoni on ok, en häntä syytä. Joskus vaan häkellyttää tämä äitini suhtautuminen.
Enpä oikein osaa sanoa ap:n tapaukseen, että tällaista se joskus on.
Kyllähän sitä voi rakastaa molempia lapsia yhtä paljon vaikka he eivät saa yhtä paljon rahaa.
Kauempana asunut sisko saa enemmän rahaa talousongelmiinsa ja taas lähempänä asunut sisko saa enemmän aikaa lapsenhoitoon, kun ei tarvitse niin paljon rahaa.
Molemmat avut ovat kuintenkin yhtäsuuria avunantajalle.
Miksi kaikki apu lasketaan vain rahassa?
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän sitä voi rakastaa molempia lapsia yhtä paljon vaikka he eivät saa yhtä paljon rahaa.
Kauempana asunut sisko saa enemmän rahaa talousongelmiinsa ja taas lähempänä asunut sisko saa enemmän aikaa lapsenhoitoon, kun ei tarvitse niin paljon rahaa.
Molemmat avut ovat kuintenkin yhtäsuuria avunantajalle.
Miksi kaikki apu lasketaan vain rahassa?
Ja tämä oli vain esimerkki ettei sitä rakkautta pitäisi mitata vain rahassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap: oletko huomannut, että ainut riitelijä perheessäsi olet sinä, jolle mikään ei riitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis muutaman tonnin takia et haluaisi olla enää tekemisissä varsinkin kun et ole rahan perään?
Eikö vanhemmat saa tehdä rahoillaan mitä haluaa elinaikanaan? En kyllä nostaisi meteliä tuosta saatikka suuttuisi. Vanhempani auttoivat paljonkin veljeäni aikoinaan, mutta ei niitä laskettu ennakkoperintään. Rahat menivät tarpeeseen. Ja nykyään saa lahjoittaa 4999 euroa verottomana kolmen vuoden välein.
Äitisi olisi voinut törsätä kaiken eikä se sinulle mitenkään kuuluisi?
Kyse ei ole rahasta vaan oikeudenmukaisuudesta. Onhan se kurja tajuta, että oma rakas äiti rakastaa toista lasta enemmän.
Todennäköisesti antoi rahat pikavippien maksuun ja yrittää pelastaa tilanteen pahemmalta ongelmalta, jos sisko on vielä työtön. Aloittajalla ei tunnu olen rahasta huolta, jos varaa laittaa 400 euroa kuussa lasten harratuksiin. En alkais muutaman tonnin takia puhumaan oikeidenmukaisuudesta. Eri asia, jos olisi isommat rahat kyseessä.
Et taida ymmärtää psykologiasta mitään. Ymmärrätkö sen, että perintöriitoja saatetaan käydä ihan mitättömistä asioista. Lehdessä oli kerran lueteltu tällaisia esineitä. Mukana oli arvottomia romuja. Psykologit sanovatkin, että ihmiset eivät riitele näistä esineistä ja rahasta vaan rakkaudesta. Et myöskään tiedä, mitä Ap:n lapsuudessa tai nuoruudessa on tapahtunut, joten turha alkaa puhua oikeudenmukaisuudesta. Monet asiat kumpuavat juuri sieltä lapsuudesta asti.
Minä ajattelen asiaa sen äidin kannalta. Hän on huolissaan tyttärensä pärjäämisestä ja tällä tavalla yrittää auttaa tilannetta. Toinen tytär pärjää jo elämässään hyvin. Ja kyse on vain muutamasta tonnista. Miten tuollaisten pikkurahojen takia nostetaan kauhea meteli, ettei edes haluta enää pitää yhteyttä?
Niinkuin kirjoitin, kyse ei välttämättä ole rahasta vaan rakkaudesta.
Niin ja mitä jos äiti auttaa ap:tä todella paljon lastenhoidossa ajallisesti, mutta vain rahallisesti toista lastaan. Missä menee sen oikean rakkauden raja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmittaahan se. Itse olen saanut tietää että vanhempani ovat tukeeneet veljeni perhettä rahallisesesti. Antaneet suoraan rahaa, maksaneet elinkustannuksia ja harrastuksia yms.
Veljeni liäsksi tienaa paljon paremmin kuin minä, mutta heillä ei raha pitkään viivy hyppysissä, kun se pitää heti pistää haisemaan.
Ei sinänsä, vanhemmillani on oikeus käyttää rahansa miten haluavat ja parhaaksi näkevät, mutta se tuntuu pahalta että tätä tehdään salaa ja sitten vielä esitetetään että oltaisiin äärimmäisen oikeudenmukaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No... elämä on. Minut on tehty perinnöttömäksi ja kaikki menee sisarelleni, homma on kikkailtu lakimiehen avulla siten että mulle ei jää edes mitään lakiosaa tai se tulee olemaan olematon.
Syynä on se että en alistunut väkivaltaisen narsisti-isäni käskytykseen ja määräilyyn ja kehtasin myös sanoa isälleni lapsuuden rajust väkivallasta (isä hakkasi meitä todella raa”’asti). Isä raivotui. Kiisti kaiken, väitti valehtelijaksi ja kielsi tyttärensä, kostoksi perinnöttömyys.
Mitäpä tuosta mieltä pahoittamaan, sisko saa ison perinnön mutta jotuu maksamaan siitä kestämällä isän oikkuja, käskytystä, määtäilyä.
Ap, erittäin moni vanhrmpi on epäreilu ja rakastaa vain suoikkilastaan. Et voi asialle mitään. Sun verinen loukkaantuminen ei satuta äitiäsi, ainoastaan sinua. Kukaan ei tule sulta anteeksi pyytämään. Joten vaikka mitrn ärsyttää niin koita unohtaa koko asia.
Jos totta niin sitten viet asian käräjille. Jättääkseen perinnöttömäksi riita tms. erimielisyys ei kelpaa syyksi. Heillä pitää olla näyttöä sun rikkomuksista (pentökaaressa eritelty) vanhempaasi kohtaan.
Perinnöttämäksi tekemiseen pitää olla painava syy, pelkkä juoru ei riitä. Riita ei ole pätevä, mutta esim. fyysinen väkivalta vanhempaa kohtaan, josta tuomio tai kunniaton elämä (työkseen huoraaminen) ovat päteviä syitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En välttämättä näe tuota niin kauhean epäoikeudenmukaisena. Teillä ilmeisesti pyyhkii hyvin rahan suhteen jos on laittaa 400 joka kuukausi lasten harrastuksiin. Oma valintanne jos sen takia pitää syödä makaronia.
Äitinne on nähnyt mahdollisuuden auttaa heikossa tilanteessa olevaa siskoasi. Onko se niin kamalaa? Teillä on mahdollisuus karsia menoja ja olette selvästi menestyneet elämässä. Sisko jostain syystä ei ole. Miksi äiti ei saisi auttaa häntä jos siihen on nyt rahallinen mahdollisuus tullut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä sentään perintö menee vielä sukuun. Se syö kun vanhempi haluaa jättää omaisuuttaan uudelle heitukalle jonka nai kuusikymppisenä.
Se vanhempi voi elää vielä kymmeniä vuosia ja saa tuhlata rahansa miten haluaa
Saa toki, turha on vaan odottaa sitten lapsilta mitään. Heitukka hoitaa hautaan ja jos ei hoida, se on voi voi.
Vainko mahd tulevan perinnönkö takia sinä auttaisit haurastuvia vanhempiasi?
Juuri kaltaistesi vuoksi kannattaa tuhlata kaikki.Jos työnnetään arvojärjestyksessä takasijalle, se toimii molempiin suuntiin
Sellaista se on kun ihmissuhteen on on tai off. Ja kaikki mitataan hyötyynä. Omia vahempia ei tarvitse haudata, jos mieli on joskus pahottunu.
Helppo naljailla ja neuvoa kunnes osuu omalle kohdalle.
Voi kuule, henkinen terveys on arvokkaampi kuin raha. Kun nuppi on sekaisin, katkeroituu olemattomastakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap: oletko huomannut, että ainut riitelijä perheessäsi olet sinä, jolle mikään ei riitä?
Tämä pitää niin paikkansa. Vai ei saisi omilla rahoillaan äiti auttaa vaikeuksissa olevaa lasta. Sen sijaan rahat pitäisi antaa sellaisella, jonka asiat ovat jo hyvin.
Ja vielä tiedoksi, että kysymys ei ole mistään ennakkoperinnöstä jos lahja annetaan suosiotarkoituksessa.
Vai ei ole ap rahan perään. Just. Kyllä varsin ahneelta tapaukselta vaikuttaa...Olisi vaan iloinen siitä, että siskonsa saa apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis muutaman tonnin takia et haluaisi olla enää tekemisissä varsinkin kun et ole rahan perään?
Eikö vanhemmat saa tehdä rahoillaan mitä haluaa elinaikanaan? En kyllä nostaisi meteliä tuosta saatikka suuttuisi. Vanhempani auttoivat paljonkin veljeäni aikoinaan, mutta ei niitä laskettu ennakkoperintään. Rahat menivät tarpeeseen. Ja nykyään saa lahjoittaa 4999 euroa verottomana kolmen vuoden välein.
Äitisi olisi voinut törsätä kaiken eikä se sinulle mitenkään kuuluisi?
Kyse ei ole rahasta vaan oikeudenmukaisuudesta. Onhan se kurja tajuta, että oma rakas äiti rakastaa toista lasta enemmän.
Todennäköisesti antoi rahat pikavippien maksuun ja yrittää pelastaa tilanteen pahemmalta ongelmalta, jos sisko on vielä työtön. Aloittajalla ei tunnu olen rahasta huolta, jos varaa laittaa 400 euroa kuussa lasten harratuksiin. En alkais muutaman tonnin takia puhumaan oikeidenmukaisuudesta. Eri asia, jos olisi isommat rahat kyseessä.
Et taida ymmärtää psykologiasta mitään. Ymmärrätkö sen, että perintöriitoja saatetaan käydä ihan mitättömistä asioista. Lehdessä oli kerran lueteltu tällaisia esineitä. Mukana oli arvottomia romuja. Psykologit sanovatkin, että ihmiset eivät riitele näistä esineistä ja rahasta vaan rakkaudesta. Et myöskään tiedä, mitä Ap:n lapsuudessa tai nuoruudessa on tapahtunut, joten turha alkaa puhua oikeudenmukaisuudesta. Monet asiat kumpuavat juuri sieltä lapsuudesta asti.
Minä ajattelen asiaa sen äidin kannalta. Hän on huolissaan tyttärensä pärjäämisestä ja tällä tavalla yrittää auttaa tilannetta. Toinen tytär pärjää jo elämässään hyvin. Ja kyse on vain muutamasta tonnista. Miten tuollaisten pikkurahojen takia nostetaan kauhea meteli, ettei edes haluta enää pitää yhteyttä?
Niinkuin kirjoitin, kyse ei välttämättä ole rahasta vaan rakkaudesta.
Niin ja mitä jos äiti auttaa ap:tä todella paljon lastenhoidossa ajallisesti, mutta vain rahallisesti toista lastaan. Missä menee sen oikean rakkauden raja?
Ymmärsit asian väärin. Kyse ei ole siitä, miten rakkaus mitataan, vaan siitä, että he kilpailevat äitinsä suosiosta ja rakkaudesta. Nämä asetelmat tulevat sieltä lapsuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis muutaman tonnin takia et haluaisi olla enää tekemisissä varsinkin kun et ole rahan perään?
Eikö vanhemmat saa tehdä rahoillaan mitä haluaa elinaikanaan? En kyllä nostaisi meteliä tuosta saatikka suuttuisi. Vanhempani auttoivat paljonkin veljeäni aikoinaan, mutta ei niitä laskettu ennakkoperintään. Rahat menivät tarpeeseen. Ja nykyään saa lahjoittaa 4999 euroa verottomana kolmen vuoden välein.
Äitisi olisi voinut törsätä kaiken eikä se sinulle mitenkään kuuluisi?
Kyse ei ole rahasta vaan oikeudenmukaisuudesta. Onhan se kurja tajuta, että oma rakas äiti rakastaa toista lasta enemmän.
Todennäköisesti antoi rahat pikavippien maksuun ja yrittää pelastaa tilanteen pahemmalta ongelmalta, jos sisko on vielä työtön. Aloittajalla ei tunnu olen rahasta huolta, jos varaa laittaa 400 euroa kuussa lasten harratuksiin. En alkais muutaman tonnin takia puhumaan oikeidenmukaisuudesta. Eri asia, jos olisi isommat rahat kyseessä.
Et taida ymmärtää psykologiasta mitään. Ymmärrätkö sen, että perintöriitoja saatetaan käydä ihan mitättömistä asioista. Lehdessä oli kerran lueteltu tällaisia esineitä. Mukana oli arvottomia romuja. Psykologit sanovatkin, että ihmiset eivät riitele näistä esineistä ja rahasta vaan rakkaudesta. Et myöskään tiedä, mitä Ap:n lapsuudessa tai nuoruudessa on tapahtunut, joten turha alkaa puhua oikeudenmukaisuudesta. Monet asiat kumpuavat juuri sieltä lapsuudesta asti.
Minä ajattelen asiaa sen äidin kannalta. Hän on huolissaan tyttärensä pärjäämisestä ja tällä tavalla yrittää auttaa tilannetta. Toinen tytär pärjää jo elämässään hyvin. Ja kyse on vain muutamasta tonnista. Miten tuollaisten pikkurahojen takia nostetaan kauhea meteli, ettei edes haluta enää pitää yhteyttä?
Niinkuin kirjoitin, kyse ei välttämättä ole rahasta vaan rakkaudesta.
Niin ja mitä jos äiti auttaa ap:tä todella paljon lastenhoidossa ajallisesti, mutta vain rahallisesti toista lastaan. Missä menee sen oikean rakkauden raja?
Ohis, mutta nyt ei ollut kyse tuosta asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä sentään perintö menee vielä sukuun. Se syö kun vanhempi haluaa jättää omaisuuttaan uudelle heitukalle jonka nai kuusikymppisenä.
Se vanhempi voi elää vielä kymmeniä vuosia ja saa tuhlata rahansa miten haluaa
Saa toki, turha on vaan odottaa sitten lapsilta mitään. Heitukka hoitaa hautaan ja jos ei hoida, se on voi voi.
Vainko mahd tulevan perinnönkö takia sinä auttaisit haurastuvia vanhempiasi?
Juuri kaltaistesi vuoksi kannattaa tuhlata kaikki.Jos työnnetään arvojärjestyksessä takasijalle, se toimii molempiin suuntiin
Sellaista se on kun ihmissuhteen on on tai off. Ja kaikki mitataan hyötyynä. Omia vahempia ei tarvitse haudata, jos mieli on joskus pahottunu.
Helppo naljailla ja neuvoa kunnes osuu omalle kohdalle.
Voi kuule, henkinen terveys on arvokkaampi kuin raha. Kun nuppi on sekaisin, katkeroituu olemattomastakin.
Näin on. Veljeni on saanut paljon enemmän rahaa vanhemmiltani kuin minä, mutta en nostanut mitään meteliä koska oma varallisuuteni on paljon suurempi kuin veljeni ja jopa suurempi kuin vanhempieni. Kyllä tässä tilanteessa piti ottaa tilannetaju haltuunsa ja olla vain tyytyväinen omasta tilanteesta, että kaikki asiat ovat hyvin. Luovutin myös osan perinnöstäni veljelleni vanhempien kuoleman jälkeen. En luopunut koko perinnöstä, koska halusin ottaa vastaan pari tonttia kotiseudultani rakentaakseni kesämökin sinne
Tämä on valistava keskustelu.
Suunnitellaan riitaa perinnöstä, vaikka ns. perittävä on vielä hengissä ja täysivaltainen. Aivan kuin äidin rahat ei kuuluisikaan hänelle itselleen.
Rakastan kyllä vanhempiani, jos antavat minullekin rahaa!?
Omaisuuden voi lahjoittaa vaikka kokonaan. Siihen ei tulevilla perillisillä ole mitään "lakiosuutta". Lahjakirja on yhtä pätevä kuin kauppakirja.
Jos haluatte jotain periä, niin kohdelkaa vanhempianne hyvin. Heillä on oikeus eläissään lahjoittaa omaisuutensa mielensä mukaan. Perinnöstä ei sitten tarvitse riidellä, kun sitä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennakkoperinnöt huomioidaan pesänjakoa tehdessä, siis jos kyse on ollut perinnöstä eikä vain äidin antamasta rahalahjasta suosikkityttärelleen.
Laki ei edes tunne käsitettä ennakkoperintö. Se on yksiselitteisesti lahja.
Laki lie tuntee, mutta verotus ei?
Miksi ihmeessä kirjoitat tällaisen lauseen
Laki LIE tuntee??????
Eli uskoisin lain tuntevan kyllä. Sitä se tarkoittaa. Etkö osaa suomea?
Laki tuntenee, sanotaan suomeksi.
Potentiaalimuoto olla-verbistä on lienee, mutta mitä sinä tuossa virkkeessä olla-verbillä teet, menopaussimonsteri?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä sentään perintö menee vielä sukuun. Se syö kun vanhempi haluaa jättää omaisuuttaan uudelle heitukalle jonka nai kuusikymppisenä.
Se vanhempi voi elää vielä kymmeniä vuosia ja saa tuhlata rahansa miten haluaa
Saa toki, turha on vaan odottaa sitten lapsilta mitään. Heitukka hoitaa hautaan ja jos ei hoida, se on voi voi.
Vainko mahd tulevan perinnönkö takia sinä auttaisit haurastuvia vanhempiasi?
Juuri kaltaistesi vuoksi kannattaa tuhlata kaikki.Jos työnnetään arvojärjestyksessä takasijalle, se toimii molempiin suuntiin
Sellaista se on kun ihmissuhteen on on tai off. Ja kaikki mitataan hyötyynä. Omia vahempia ei tarvitse haudata, jos mieli on joskus pahottunu.
Helppo naljailla ja neuvoa kunnes osuu omalle kohdalle.
Voi kuule, henkinen terveys on arvokkaampi kuin raha. Kun nuppi on sekaisin, katkeroituu olemattomastakin.
Näin on. Veljeni on saanut paljon enemmän rahaa vanhemmiltani kuin minä, mutta en nostanut mitään meteliä koska oma varallisuuteni on paljon suurempi kuin veljeni ja jopa suurempi kuin vanhempieni. Kyllä tässä tilanteessa piti ottaa tilannetaju haltuunsa ja olla vain tyytyväinen omasta tilanteesta, että kaikki asiat ovat hyvin. Luovutin myös osan perinnöstäni veljelleni vanhempien kuoleman jälkeen. En luopunut koko perinnöstä, koska halusin ottaa vastaan pari tonttia kotiseudultani rakentaakseni kesämökin sinne
Otin siis oman osuuteni vastaan, mutta sitten luovutin osuuteni veljelleni lähes ilmaiseksi sen mukaan mitä pysytyi. Hänelle hyöty oli kymmeniä tuhansia euroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis muutaman tonnin takia et haluaisi olla enää tekemisissä varsinkin kun et ole rahan perään?
Eikö vanhemmat saa tehdä rahoillaan mitä haluaa elinaikanaan? En kyllä nostaisi meteliä tuosta saatikka suuttuisi. Vanhempani auttoivat paljonkin veljeäni aikoinaan, mutta ei niitä laskettu ennakkoperintään. Rahat menivät tarpeeseen. Ja nykyään saa lahjoittaa 4999 euroa verottomana kolmen vuoden välein.
Äitisi olisi voinut törsätä kaiken eikä se sinulle mitenkään kuuluisi?
Kyse ei ole rahasta vaan oikeudenmukaisuudesta. Onhan se kurja tajuta, että oma rakas äiti rakastaa toista lasta enemmän.
Todennäköisesti antoi rahat pikavippien maksuun ja yrittää pelastaa tilanteen pahemmalta ongelmalta, jos sisko on vielä työtön. Aloittajalla ei tunnu olen rahasta huolta, jos varaa laittaa 400 euroa kuussa lasten harratuksiin. En alkais muutaman tonnin takia puhumaan oikeidenmukaisuudesta. Eri asia, jos olisi isommat rahat kyseessä.
Et taida ymmärtää psykologiasta mitään. Ymmärrätkö sen, että perintöriitoja saatetaan käydä ihan mitättömistä asioista. Lehdessä oli kerran lueteltu tällaisia esineitä. Mukana oli arvottomia romuja. Psykologit sanovatkin, että ihmiset eivät riitele näistä esineistä ja rahasta vaan rakkaudesta. Et myöskään tiedä, mitä Ap:n lapsuudessa tai nuoruudessa on tapahtunut, joten turha alkaa puhua oikeudenmukaisuudesta. Monet asiat kumpuavat juuri sieltä lapsuudesta asti.
Minä ajattelen asiaa sen äidin kannalta. Hän on huolissaan tyttärensä pärjäämisestä ja tällä tavalla yrittää auttaa tilannetta. Toinen tytär pärjää jo elämässään hyvin. Ja kyse on vain muutamasta tonnista. Miten tuollaisten pikkurahojen takia nostetaan kauhea meteli, ettei edes haluta enää pitää yhteyttä?
Niinkuin kirjoitin, kyse ei välttämättä ole rahasta vaan rakkaudesta.
Niin ja mitä jos äiti auttaa ap:tä todella paljon lastenhoidossa ajallisesti, mutta vain rahallisesti toista lastaan. Missä menee sen oikean rakkauden raja?
Ymmärsit asian väärin. Kyse ei ole siitä, miten rakkaus mitataan, vaan siitä, että he kilpailevat äitinsä suosiosta ja rakkaudesta. Nämä asetelmat tulevat sieltä lapsuudesta.
Eli äiti voisi suosia toista lasta antamalla enemmän aikaa ja heittää kintaalla toisen lapsensa antamalla hänelle vain rahaa huonon omantunnon vuoksi?
Olen eri johon viittaat mutta sama tilanne täällä. Ja on puhuttu asiasta isovanhempien kanssa. Ja selvisi että on ihan tahallista. Syy on se että tytär on rakkaampi ja vain tyttären lapset tuntuu ”omilta”, yhdessä ovat päättäneet että vain siihen perheeseen panostetaan.
Se siitä sitten. Mitäpä teet kun keskustelu ei auta.