”Riita” perintörahoista -vaikka aina luulin ettei meillä koskaan
En ole koskaan ollut rahan perään. Tullut omillani toimeen ja kyennyt hyvin elättämään lapseni. Ovat saaneet valita harrastuksensa ja vaatteensa aina (harrastuksiin menee yli 400/kk). En ole todellakaan hyvätuloinen, mutta vähät rahani käytän kaikki lapsiin.
Tuli tuossa ilmi, että äiti saanut ennakkoperinnön. Oli antanut osan siitä siskolleni ja törsännyt loput itse. Kyse ei todellakaan ole suurista summista. Puhutaan siis tuhansista. Hänen mielestään minulle ei tarvinnut antaa rahaa, koska pärjäämme muutenkin niin hyvin.
Loukkaannuin tästä kyllä todella paljon, koska on meilläkin kuukausia kun joudutaan laskemaan rahoja ja katsomaan tarkasti mitä ruokaa voidaan laittaa.
Siskoni on pois työelämästä, pikavippivelkainen jne. Minulla melkein maksettu kt asunto ja vakituinen työ, jossa viihdyn.
Loukkaannuin kyllä verisesti kun tuo perinnön jako tuli ilmi. Tiedän, että isovanhempani olisi halunnut sen jaettavan tasapuolisesti.
Siskolle en tietenkään ole katkera. Vanhemmille kylläkin ja tekisi mieliilmoittaa etten halua olla enää tekemisissä ja sen enempää auttaa heitä vanhuudenvaivoissaan.
Olenko liian herkkänokkainen? Pitäisikö ymmärtää että sisko todella tarvitsi ne rahat (meille ne olisi ollut enemmänkin helpotusta arkeen / sijoitus jonnekin).?
Kommentit (378)
Aika monet vanhemmat toimivat näin epäreilusti:(
Ennakkoperinnöt huomioidaan pesänjakoa tehdessä, siis jos kyse on ollut perinnöstä eikä vain äidin antamasta rahalahjasta suosikkityttärelleen.
Tuolla ei ole mitään merkitystä. Ennakkoperintö huomioidaan, kun peritte äitinne siskon kanssa.
Muutama tonni, anna asian nyt olla.
Meillä taas suositaan lapsenlasta mun ylitse. Olenkin jo kertonut lapselleni, että vaadin lakiosan jos vanhempani yrittävät antaa perintönä kaiken lapselleni.
1 on oikeassa. Siskosi joutuu maksamaan rahoistaan myös lahjaveron, jos hänen saamansa summa sitä sallittua verotonta summaa suurempi. Ja tosiaan kahjat huomioidaan perinnönjaossa (äitisi).
Epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta keskustelisin äitisi kanssa.
No... elämä on. Minut on tehty perinnöttömäksi ja kaikki menee sisarelleni, homma on kikkailtu lakimiehen avulla siten että mulle ei jää edes mitään lakiosaa tai se tulee olemaan olematon.
Syynä on se että en alistunut väkivaltaisen narsisti-isäni käskytykseen ja määräilyyn ja kehtasin myös sanoa isälleni lapsuuden rajust väkivallasta (isä hakkasi meitä todella raa”’asti). Isä raivotui. Kiisti kaiken, väitti valehtelijaksi ja kielsi tyttärensä, kostoksi perinnöttömyys.
Mitäpä tuosta mieltä pahoittamaan, sisko saa ison perinnön mutta jotuu maksamaan siitä kestämällä isän oikkuja, käskytystä, määtäilyä.
Ap, erittäin moni vanhrmpi on epäreilu ja rakastaa vain suoikkilastaan. Et voi asialle mitään. Sun verinen loukkaantuminen ei satuta äitiäsi, ainoastaan sinua. Kukaan ei tule sulta anteeksi pyytämään. Joten vaikka mitrn ärsyttää niin koita unohtaa koko asia.
Haha, yleensä sitä luullaan itsestään niin yleviä ja korkeita, mutta tosi tilanteessa joutuu kavotusten sen oikean luonteensa kanssa. Onnittelut siitä.
Itse olen jo päättänyt kieltäytyä vanhempieni perinnöstä kokonaan, sitten kun aika tulee. Syynä siihen, etten halua käydä mitään asioita yhdessä kusipäisen sisareni kanssa. En varsinkaan mitään perintöä, talon myyntiä ja muuta. En halua olla hänen kanssaan missään tekemisissä. Annan hänelle hautajaisia koskien kaksi vaihtoehtoa: joko hän järjestää tai minä. Yhdessä siitä ei tule yhtään mitään, enkä siihen suostu.
Ei se vatipää varmaan pysty perintöveroja maksamaan, eikä saa huonokuntoista maaseutu-taloa edes kaupaksi, mutta ei kiinnosta minua.
Ja en edes kuvittele olevani mitenkään hyvä ihminen. Tiedän, että olen itsekin pahimmanlaatuinen kusipää, mutta ainakin osaan välttää tulevan vitutuksen omalla etukäteen tehdyllä valinnallani.
Minä olen sellainen, joka kyllä laittaisi äitinsä kärsimään tällaisesta. Sori vaan!
Jos kyse olisi muutamasta satasesta, ymmärtäisin auttamisen.
Ainun tapauksessasi muutamalla tuhannella on merkitystä. Ja kummalla on tärkeämpää tarvetta rahalle, hyvinvoivien lasten äidillä vai pikavippisellä työttömällä siskolla? Ainoastaan, jos rahat olisi mennyt suoraan noiden velkojen maksuun, olisin jotenkin voinut ehkä niellä asian. Muuten en.
Vierailija kirjoitti:
Ennakkoperinnöt huomioidaan pesänjakoa tehdessä, siis jos kyse on ollut perinnöstä eikä vain äidin antamasta rahalahjasta suosikkityttärelleen.
Laki ei edes tunne käsitettä ennakkoperintö. Se on yksiselitteisesti lahja.
Vierailija kirjoitti:
Tuolla ei ole mitään merkitystä. Ennakkoperintö huomioidaan, kun peritte äitinne siskon kanssa.
Muutama tonni, anna asian nyt olla.
Näitä on vaikea huomioida jos jaosta ei ole dokumentteja. Alle 5000 euron lahjoista kun ei tarvitse maksaa verojakaan. Suuremmastakin voi unohtua ilmoitus
Isovanhemmat olisivat voineet halutessaan lahjoittaa rahaa tasapuolisesti. Nyt se meni noin.
Siis muutaman tonnin takia et haluaisi olla enää tekemisissä varsinkin kun et ole rahan perään?
Eikö vanhemmat saa tehdä rahoillaan mitä haluaa elinaikanaan? En kyllä nostaisi meteliä tuosta saatikka suuttuisi. Vanhempani auttoivat paljonkin veljeäni aikoinaan, mutta ei niitä laskettu ennakkoperintään. Rahat menivät tarpeeseen. Ja nykyään saa lahjoittaa 4999 euroa verottomana kolmen vuoden välein.
Äitisi olisi voinut törsätä kaiken eikä se sinulle mitenkään kuuluisi?
Nämä on näitä ikuisuusaiheita. Meillä on myös sellainen tilanne, että mieheni vanhemmat antavat aina mieheni siskon perheelle joulurahaa ja tukevat heitä muutenkin taloudellisesti. Me ei taas saada koskaan mitään. Lapsia kuitenkin meillä molemmilla perheillä kaksi ja tulot samaa luokkaa. Ymmärrän että appivanhemmillani on oikeus antaa rahaa kenelle haluaa, ne on kuitenkin heidän rahojaan. Voi olla että he tekevät sen tahallaan tai sitten tahattomasti, eivätkä edes ajattele asiaa sen enempää. Kuitenkin se hiukan loukkaa ja aiheuttaa katkeruutta väleihin. Kyllä se vaan pahalta tuntuu, kun on sellainen olo, että toiset lapsenlapset ovat heille tärkeämpiä.
Joskus vanhempi voi myös potea huonoa omaatuntoa lapsensa "epäonnistumisesta" (tai siitä, että rakastaa tätä vähemmän kuin toisia lapsia) ja yrittää jotenkin hyvittää sitä rahalla tms.
Vaikkei ap.n kohdalla pitäisi paikkaansa, niin tällainen näkökulma pohdittavaksi. Ole onnellinen perheestäsi ja elämänhallinnastasi.
Koet täysin oikeutetusti, että sinua on kohdeltu epäreilusti. Miettisin kuitenkin, onko muutama tuhat euroa sen arvoista, että kannattaa katkaista välit äitiin ja antaa katkeruuden vaivata koko loppuelämän. Loppujen lopuksi kaikesta eniten sinä kärsit siitä itse.
Kyllä, äiti olisi voinut törsätä kaiken tietämättäni. En myöskään tiedä kuinka paljon on annettu. Kahdelta eri isovanhemmalta kuitenkin saatu rahaa. Ja siskolle annettu summa ei ole kuin muutama hassu tonni. Eihän se tulevaisuuden perinnön jaossa näy yhtään missään.
Olen pärjännyt ilman noita rahoja kyllä, mutta kituutudkuukausina olisi ollut kiva syödä muutakin kuin jauhelihaa ja makaroonia.
Vierailija kirjoitti:
Siis muutaman tonnin takia et haluaisi olla enää tekemisissä varsinkin kun et ole rahan perään?
Eikö vanhemmat saa tehdä rahoillaan mitä haluaa elinaikanaan? En kyllä nostaisi meteliä tuosta saatikka suuttuisi. Vanhempani auttoivat paljonkin veljeäni aikoinaan, mutta ei niitä laskettu ennakkoperintään. Rahat menivät tarpeeseen. Ja nykyään saa lahjoittaa 4999 euroa verottomana kolmen vuoden välein.
Äitisi olisi voinut törsätä kaiken eikä se sinulle mitenkään kuuluisi?
Kyse ei ole rahasta vaan oikeudenmukaisuudesta. Onhan se kurja tajuta, että oma rakas äiti rakastaa toista lasta enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuolla ei ole mitään merkitystä. Ennakkoperintö huomioidaan, kun peritte äitinne siskon kanssa.
Muutama tonni, anna asian nyt olla.
Näitä on vaikea huomioida jos jaosta ei ole dokumentteja. Alle 5000 euron lahjoista kun ei tarvitse maksaa verojakaan. Suuremmastakin voi unohtua ilmoitus
Nimenomaan. Ja ne dokumentit piilotetaan.
Mun vanhemmat on aina suosineet sisarustani. Minä en ole saanut koskaan mitään. Sisarus on saanut vuosikymmenet ”kuukausirahaa” vanhemmiltamme ja kirsikkana kakun päällä hänelle ostettiin rivariasunto 250 000e. Tiedän hinnan suunnilleen, koska näin myynti-ilmoituksen.
Sisarukselleni on ostettu myös kaksi autoa, maksettu isoja hankintoja jne. Koko tänä aikana en ole saanut mitään.
Mitään hyvitystä en tule saamaan perinnönjaossa epäreiluudesta koska siinä vaiheessa ei ole enää perittävää. Kaikki on annettu jo suosikkilapselle.
Vierailija kirjoitti:
1 on oikeassa. Siskosi joutuu maksamaan rahoistaan myös lahjaveron, jos hänen saamansa summa sitä sallittua verotonta summaa suurempi. Ja tosiaan kahjat huomioidaan perinnönjaossa (äitisi).
Epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta keskustelisin äitisi kanssa.
Sisko voi saada molemmilta vanhemmilta 4999,99 euroa eli yhteensä 9999,98 euroa verottomana kolmen vuoden välein.
Minä sain vajaa 15 000 euroa verottomana, kun oli kolme lahjoittajaa.
Tuo varmaan sitten huomioidaan kun äitisi kuolee ja jaetaan hänen perintöään.