Onko pettäminen sinusta henkistä väkuvaltaa?
Voisiko pettämisestä alkaa puhua henkisenä väkivaltana?
Onhan kiusaaminenkin oikeasti kunnianloukkaus tai väkivaltaa uhria kohtaan.
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettäminen ei yleisesti ottaen tietenkään ole henkistä eikä muutakaan väkivaltaa. Useimmiten se yritetään tehdä salassa, eli sillä ei ole tarkoitus vahingoittaa toista. Väkivalta puolestaan on tarkoituksellista toisen vahingoittamista.
Tietysti voi olla tapauksia, joissa petetään tarkoituksena satuttaa toista, jolloin se tehdään jotenkin toisen tiettäväksi myös.
Siis mitä helvettiä sä selität???
Pettäminen on TIETOINEN valinta tehdä toiselle pahaa!!! Ootko ihan tervejärkinen?
Että ihan kun se ei satuttaisi kun yöllä salaa pimeässä äijäsi nussii jotain muuta...Ei se satuta jos siitä ei tiedä.
Se, että jokin satuttaa, ei tee siitä vielä väkivaltaa.
Väkivallassa oleellista on vallankäyttöpyrkimys. Tietoinen ja tarkoituksellinen satuttaminen tai sillä uhkaaminen, saadakseen toisen alistumaan itselleen.
Jos ihminen tyhmyyksissään mokailee ja puoliso asiasta tiedon saatuaan siitä loukkaantuu, ei se ole väkivaltaa. Kovin usein pettämisessäkään nimenomaan ei ole mitään tietoista pyrkimystä satuttaa puolisoa.
Sepä juuri on vallankäyttöä, että ei anna toisen tietää asiasta joka koskee hänen parisuhdettaan ja hänen puolisonrooliaan. Jos ollaan parisuhteessa ja sitoutuneita, on vallankäyttöä salata tietoa joka uhkaa tuota sitoumusta. Se ON toisen alistamista.
Jos mokaa, se on moka. Jos ei kerro että mokasi, se on petos. Viedään toiselta valta tehdä päätös parisuhteen jatkumisesta ja diktaattorina vain painellaan menemään.
Omakeksimät selityksesi eivät vakuuta. Yhdessäkään henkistä väkivaltaa koskevassa asia-atikkelissa ei koskaan ole lukenut mitään tuollaista, että pettäminen olisi sitä tai että omat salaisuudet olisivat sitä.
Vallankäyttöä ei ole tehdä jotain salassa ja pimittää tietoa puolisolta. Mitä ihmeen valtaa sillä muka saa, kun mikään ei muutu, mitään tunteita ei aiheudu, mitään ei tapahdu parin välillä. Vallankäyttö on nimenomaan henkisenä tai fyysisenä väkivaltana sitä, että toista satutetaan vallankäyttötarkoituksessa. Pettäminen siis on vallankäyttöä tasan tarkkaan ja ainoastaan siinä tapauksessa, jos antaa toisen tietää siitä tarkoituksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo tämän ketjun idiootit todistavat tilastoillaan juuri sitä faktaa miksi pettäminen on niin yleistä. Koska eihän se ole väkivaltaa.
Henkistä väkivaltaa on myös mm puhumattomuus, asioiden yhdessä selvittämättömyys, se että toinen aina pakenee paikalta. Myös huutaminen on henkistä väkivaltaa.
Terv terapeutti.Tismalleen. Väkivaltaa ovat kaikki nuo puolisoon kohdistuvat satuttavat ja pahansuovat toiminnot, joilla toista alistetaan, mitätöidään tai jätetään huomiotta. Pettäminen eli sivusuhde ei kohdistu puolisoon vaan johonkin ulkopuoliseen tahoon eikä ole pyrkimyksessä satuttaa ketään. Siksi se ei vertaudu mitenkää henkisen väkivallan eri ilmentymiiin sellaisenaan. Se on kuin alkoholismi, joka voi kyllä tuottaa puolisolle tuskaa, mutta ei ole mitenkään tätä vastaan suunnattu tahallinen teko.
Eli salassa pettäminen ei oo henkistä vv, mutta uhkaaminen tyylii lähden pettämään on?
Ihan tutkimuksin on todettu, että petetyksi tuleminen on yksi suurimmista, ellei jopa suurin, trauma itsetunnolle ja tästä kannattaisi julkisuudessa puhua ihan huomattavasti enemmän. Se on ns.epäsuoraa henkistä väkivaltaa, ihan hirvittävän satuttavaa ja toipuminen on vaikeaa. Moni ei toivu koskaan, vaan jää ikuinen luottamisen vaikeus. Itsekkäämpää ihmistä kuin pettäjä, ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mutta nalkuttaminen on. Sitä kestetään päivittäin päin näköä. Pettäminen sentään kirpaisee vaan kerran.
Loppuelämän epäluulo toista sukupuolta kohtaan kirpaisee vain kerran?
Turha sitä pettämistä on millään lailla kaunistella. Väkivalta kuulostaa jokseenkin väärältä sanalta kun puhutaan pettämisestä, mutta tarkemmin kuin miettii niin onhan se myös jonkinlainen väkivallan muoto.
Minkä tahansa tekosyyn sille pettämiselle keksiikin, niin ei se asioita muutamiksikään.
Petetyssä se vika ei ole, vaan pettäjässä.
Tosin molemmat ovat vastuussa parisuhteen tilasta.
Ei toisen teoista/valinnoista vaan omistansa.
Exäni petti minut kaikin mahdollisin tavoin suhteemme aikana (suurin osa paljastui vasta suhteen jälkeen) mutta oli itselle aika kova paikka katsoa peiliin ja todeta että vaikka tuo toinen tekisi mitä niin itse valitsen annanko sen jatkua.
Eiköhän se ole osoitus sen pettäjän omasta luonteenlaadusta. Seikkailija, seksuaalisesti holtiton jne.
Todennäköisesti tietysti se parisuhde ei ole muutenkaan ihan terve, jossa toinen on pettäjä ja toinen....
Tekeekö se pettäjä pettämistään ihan kiusatakseen vai onko se vaan holtiton ja hakee omaa mielihyvää.
No, joku voi pelkäksi kiusanteoksikin sitä harrastaa. Mutta kannattaako siinä suhteessa sitten jatkaa, koska se kiusanteko voi olla muutakin, kuin sitä mustasukkaiseksi tekemistä.
Lähde lätkimään.
Toi on vähän samaa kategoriaa kuin se, että toinen parisuhteessa käyttää yhteiset rahat omiin asioihinsa salaa.... juo tai pelaa... Onko se kiusantekoa vai tyypin sairaalloista holtittomuutta.
Ihmiset kyllä pettää hyvissä ja onnellisissakin suhteissa. Kyllä se vika on pettäjän päässä.
T. Ex-pettäjä
On pahinta mahdollista henkistä väkivaltaa. Ei ole mielestäni ihmisarvoa pettäjällä . Saunan taakse vaan ..
Vierailija kirjoitti:
Väkivaltaa ainoastaan silloin jos se tehdään tarkoituksella loukkaamaan toista. Ei muuten.
Aina loukkaa! Salailu, valehtelu kun tulee ilmi ennemmin tai myöhemmin. On väkivaltaa, rikollista!
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ihan noin mustavalkoista, et pettäjä=paha, petetty=hyvä.
Jos se petetty on paha niin miksi pettäjä sitten pettää eikä jätä sitä pahaa?
Millainen moraalintaso on pettäjällä? Valehteluko oikein? Salassa pettäminen oikein? Puolison uskollisuus oikeus pettämällä ryvettää? Vihkivala oikeus yksipuolisesti repiä? Oma lupa, omat oikeudet tehdä mitä huvittaa, kun ei jää kiinni?
Täyttä henkistä väkivaltaa, alistamista ja halveksuntaa puolisoa kohtaan!
Jos on tarve vierasta pillua/munaa saada, kyllä pettäjällä pitää olla ROHKEUTTA erota ensin. Onhan pettäjällä rohkeutta pettääkin, miksi ei sitten selkärankaa rohkeasti erota ensin?
Pettäjät on henkisesti sairaita, narsistisia. Kokevat että aikuisina saavat pelata omilla säännöillään, aivan sama mitä yhteisesti on sovittu. Näkeehän näitä työpaikoillakin kiusaamassa, häiritsemässä.
jos toinen puolisoista määrittelee milloin on seksiä ja toinen kyllästyy halujen eritahtisuuhteen ja ehtii salarakkaan niin kumpi käyttää tällöin henkistä välivaltaa? yleensä varmaan pettäjä?
Väkivalta-sanaa käytetään nykyään liian löysästi ja ties minkälaisissa yhteyksissä. Yleensä sellaisten toimesta, jotka eivät koskaan ole saaneet kunnolla selkäänsä fyysisesti.
On.
Lisäksi, jos harrastaa jonkun toisen kanssa suojaamatonta seksiä eikä kerro puolisolle, niin se voi olla myös fyysistä väkivaltaa, jos saa sukupuolitaudin tuota kautta.
Onhan se sopimuksen rikkomista jos on sovittu olla uskollisia.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ihan noin mustavalkoista, että pettäjä=paha, petetty=hyvä.
Onpas, juuri noin.
Jos liitossa on vaikeuksia - sellaisiakin, jotka vain toinen tunnistaa vaikeuksiksi - pitää niistä puhua. Jos eivät puheet auta ja toinen jatkaa (nalkuttamista, sotkemista, turhaa neuvomista, paikalta pakoilua kun piti olla lasten kanssa, rahan tuhlaamista, rahan pihtaamista, seksin pittaamista . . .), pitää kertoa toiselle, että ero tulee. Ja sitten pitää erota. Mikä tässä nyt on niin vaikeaa tajuta? Näin se menee kun on reilua. Pettäminen on AINA epäreilua ja väärin.
Sepä juuri on vallankäyttöä, että ei anna toisen tietää asiasta joka koskee hänen parisuhdettaan ja hänen puolisonrooliaan. Jos ollaan parisuhteessa ja sitoutuneita, on vallankäyttöä salata tietoa joka uhkaa tuota sitoumusta. Se ON toisen alistamista.
Jos mokaa, se on moka. Jos ei kerro että mokasi, se on petos. Viedään toiselta valta tehdä päätös parisuhteen jatkumisesta ja diktaattorina vain painellaan menemään.