Lue keskustelun säännöt.
Mies ei kuulemma ole minulle sopiva- uskoako kavereita?
10.01.2019 |
Olen vajaan vuoden seurustellut miehen kanssa, joka on herättänyt mielipiteitä ystävissäni. Kukaan ei ole erityisemmin ihastunut häneen, mutta osan mielestä hän on ihan mukavan oloinen.
Yksi ystävä kuvailee miestäni epäaidoksi, että kuulemma ei luota häneen. Yksi ystävä ei ymmärrä, mitä näen kyseisessä miehessä, saisin kuulemma paljon paremman/ sopivamman. Hänen mielestään mieheni on myös epäempaattinen, joka kielii kuulemma tulevista vaikeuksista.
Mies on energioiltaan rauhallisempi, mutta puhelias kuitenkin. Minä olen äänekäs ja spontaani, enkä mieti mitä muut minusta ajattelevat. Miehellä ehkä on vähän taipumusta miettiä mitä muut ajattelevat, ja se näkyy käytöksessä.
Mun kaveripiiri koostuu pitkälle lukeneista ja kouluttautuneista ihmisistä, seassa on mediaväkeäkin ja joitakin julkkiksia (ei mitään Cheekkejä tosiaan). Mulle he ovat kavereita, mutta mies on tehnyt heistä jotain ihmeellisiä mielessään.
Tuttavapiirini on laaja työn takia, enkä sinällään mietin kuka kukin on.
Mies taas kyseli hirveästi yhteisten iltamien jälkeen, että osasiko hän käyttäytyä/tekihän hän vaikutuksen jne. Hän on itse ihan perustyössä, ja minusta se on hieno työ, ihailen sitä.
Yksi ystävä sanoi, että hänelle oli tullut myötähäpeä mun miehestä, kun se oli yrittänyt esittää kauheasti kuuluvansa porukkaan, ei kuulemma ollut oma itsensä, vaan feikki. Hän kyseli vähän hassuja kysymyksiä tältä tunnetulta tuttavaltani, ja kyllä mä myönnän, että sellainen nolotti minuakin. :( Hän nimenomaan itse tykkää siitä, että ei tehdä mitään numeroa hänestä.
Silti kaverin kommentista tuli mulle paha mieli, mutta tiedostan, että tavallaan hän oli oikeassa. Miehen huono itsetunto aiheuttaa sen, ettei hän tunne kelpaavansa mulle ja kavereilleni, ja juuri se huono itsetunto aiheuttaa sen, että hän käyttäytyy siten, ettei hänestä tykätä!
On totta, että mies ei ehkä ole ollut se unelmien prinssi, ja on käyttäytynyt suhteen alussa aika moukkamaisesti (myös kavereitani kohtaan), joten ymmärrän heidän mielipiteensä.
Mä luotan ystäviini, eikä tämä ole heidän tapaistaan. Silti, rakastan tätä miestä ja koen hänen kanssan yhteenkuuluvuutta.
Voiko kuitenkaan sivuuttaa täysin ystävien ajatuksia, ne kun ovat ihan hyvin perusteltuja ja ilman mitään kateutta, ovat itse onnellisissa parisuhteissa, ja tiedän heidän toivovan mulle hyvää.
Kommentit (43)
Onko ongelma siis se, että ystäväsi eivät pidä seurustelukumppanistasi? Ovat he pitäneet aiemmista? Millaisesta miehestä he pitäisivät kumppaninasi? Vähän outoa, että he ovat kertoneet mielipiteensä miehestä, kun teillä on kuitenkin ilmeisesti melko ongelmaton ja hyvä suhde? Mies ei ole kertomasi perusteella antanut vielä varsinaista huolenaihetta, ollut vain epävarma ja hermoillut.
Mitä päätätkin, yritä tehdä sellainen päätös, jota et kadu jälkikäteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ne ystävätkin jollain perusteella valittu, on outoa jos puoliso ja ystävät ei tule toimeen. Jommatkummat on sillon vääriä.
No oletko kertonut ystävillesi, että miehesi kokee heidät arvostetummaksi, kuin he voisivat uskoa ja yrittää siksi liikaa? Että mies ei oikein osaa olla sellaisessa seurassa ja siksi käyttäytyy feikisti? Ja oletko sanonut miehellesi, ettei hänen tarvitse antaa ystäviesi menestykselle niin paljon painoarvoa, ajattelee heidät ihan tavallisiksi ihmisiksi? Tai sitten pidät vain parisuhteen ja ystävät erillään, ei se ole mitenkään poissuljettua.
Minäkin joskus halusin, että meillä olisi miehen kanssa yhteinen ystäväpiiri, ei se vaan onnistunut. Mieheni ja hänen ystävänsä on ihan oma maailmansa, minun ystäväni ihan toisesta maailmasta. Ollaan sitten omissa kaveripiireissämme ja muuten nautimme joskus toisistamme yhdessä lapsiarjen lomassa. Toki se verottaa ystävien tapaamista puolin ja toisin, mutta se hinta parisuhteelle on.