Onko huono aika ottaa koiranpentu jos tukossa vauva?
Kokemuksia? Koira kerkeäisi 6kk ikään kun vauva syntyisi.
Muuten on kokemusta koirankoulutuksesta ja vauvoistakin, mutta en yhtään muista millaista on 6kk ikäisen koiran kanssa. Ajatus olisi kouluttaa koira harrastuskoiraksi ja mietin sitä ensimmäistä puolta vuotta vauvan kanssa että onhan sitä sidottu. Mies on mukana kuvioissa ja työajat hyvät, lenkit ja koiralle välttämätön aika + peruskoulutus varmasti hoituu enkä siitä ole niinkään huolissaan. Minä vain olen se joka harrastaa ja kouluttaa ja tuo koiran 6-12kk olen varmasti äärirajoilla. Onko myöhäistä aloittaa harrastuksiin kouluttaminen esim vasta 1.v ikäisen koiran kanssa jos haaveilee reki/- vetohommista?
Kysymyshän kumpuaa siitä että nyt olisi sellaisen yhdistelmän pennut josta todella kovasti haluaisin. Muuten odottelisin parempaa aikaa. Kokemusia jos jollakin on? Miten meni vauva-aika pennun kanssa?
Kommentit (113)
Todennäköisesti kaikki menee hyvin raskauden ja vauvan kanssa. Mutta entä, jos tuleekin jotain erityistä? Varminta on odottaa vauvan syntynä ja katsoa, miten arki alkaa rullata ennenkuin tekee uusia sitoumuksia. Ei ole kivaa, jos joudut raskausaikana sairaalaan ja pentu on yksin kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää hankkia kaikenlaista aktiviteettia samaan syssyyn ja sitten ihmetellään kun ei jaksa. Kumpi väistyy vauva vai koira?
Sopiva määrä aktiviteettia on hyvä ja pitää mielen virkeänä ja liikkeessä. Tietysti liika on liikaa ja sitä tässä juuri pohdin onko tämä liikaa vai sopivasti?
Ap
Jätit sitten nolennaisen osan vastaamatta. Kumpi siis väistyy? Jos lapsi on sairas ja ei voi ulkoilla koirako ei pääse lenkille? sama
Jos lapsi sairas tai itse oksennustaudissa mies hoitaa tai koira päästetään aidatulle pihalle (1500m2). Koiraa ei varmasti jätetä hoitamatta vaikka tulisi mikä. Jos äärimmäinen kriisi iskisi niin koira menisi tuttavaperheeseen hoitoon, ei vauva.
Ap
Eikö sulle jo hevostallinetissä vastattu, että ei kannata?
Sääliksi käy näitä koiria ja lapsia kun vanhemmat on tätä luokkaa, ettei mikään riitä. Miksi haluta koira jos suunnitelma on, että mies ulkoiluttaa ja muuten se tuupataan pihalle. Eikö mies halua olla vauvan kanssa?
Älä ota.
Muista myös, että kun otat koiran (oli se sitten pentu tai aikuinen) niin sitoudut samalla mahdollisiin tuleviin ongelmiin. Ongelmien ratkominen vaatii usein aikaa ja vaivaa (joissain tilanteissa myös rahaa) ja ongelmia voi tulla vastaan myös sen pennun kanssa. Valmiita koiria ei myydä missään. Mitä jos ongelmia ilmeneekin juuri silloin, kun teillä on kädet täynnä vauvaa?
Vierailija kirjoitti:
Älä ota koiranpentua, ethän tiedä kuinka vaativa tuleva vauva on.
Tietenkin, jos haaveilet söpöistä vauva- koiranpentukuvista, niin siitä vaan☹️Mutta oikeasti - koiran hankinnan pitää olla vahvasti harkittu ja perusteltu.
Ja pahimmassa tapauksessa se koiranpentukin voi olla vaativa, saattaa sekin sairastella tms. Plus vetorodut ovat suht kookkaita, kasvavat nopeasti isoiksi ja ovat rakenteeltaan vahvoja, vaativat työtä ja paljon liikuntaa, ei niille riitä mitkään pallonheittelyt aidatulla pihalla. Niiden pitää päästä tekemään rodulle ominaista työtä, jottei tule käytöshäiriöitä.
Niin noiden hommien kylkeen sitten murheet esim koliikkivauvan kanssa, niin onnea vaan. Ei järki päätä pakota noissa jutuissa..🙈
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti kaikki menee hyvin raskauden ja vauvan kanssa. Mutta entä, jos tuleekin jotain erityistä? Varminta on odottaa vauvan syntynä ja katsoa, miten arki alkaa rullata ennenkuin tekee uusia sitoumuksia. Ei ole kivaa, jos joudut raskausaikana sairaalaan ja pentu on yksin kotona.
Meillä on 2 muutakin lasta ja mies. He eivät voi myöskään tulla mukaan sairaalaan. Mutta ymmärrän pointin. Voihan olla että lapsi ei olekaan terve ja joudun viettää useamman kk sairaalassa. Turhaa stressiä olisi silloin vielä koirasta. Toisaalta, voi samaa sattua vaikka aikuisen koiran kanssa.
Ap
Itse jouduin raskauden puolen välin jälkeen sairaalaan ja sitten oli yllättäen pakko tehdä sektio ja vauva syntyi keskosena ja joutui jäämään tietenkin keskososastolle, jossa me miehen kanssa sitten vietettiin kaikki mahdollinen aika. Missä joku koiranpentu siinä olisi ollut? Minä ensin pari viikkoa sairaalassa ja sitten useita viikkoja aika sairaalassa keskosen luona.
Nyt on huono hetki. Loppuraskaudesta olet kömpelö vatsan kanssa. Jo kenkien päällelaitto on hankalaa, saati tassujen pyyhkiminen tai se, että iso koira voi vetää kumoon lenkillä.
Onko teillä oma, aidattu piha? Jos ei, niin joudut aina pukemaan lasta, kun koira pitää viedä lenkille. Ja se on kuule operaatio, että pääsette ulos ovesta. Imettäminen vie valtavasti aikaa. Tiesitkö? Jopa 45 min. voi mennä yhteen imetyskertaan. Imetys altistaa rintatulehdukselle, eli et noin vaan käytä koiraa ovenraosta, vaan aina on oltava kunnolla päällä.
6 kk ikäinen pentu ei välttämättä ole vielä sisäsiisti (meillä nyt 4 kk:n ikäinen). Lätäköitä tulee ja lapsi liikkuu siellä lattioilla. Joudut myös siivoamaan useammin, kun koira talossa ja ryömivä lapsi. Lapsen turvallisuus? Et voi jättää hetkeksikään koiraa ja vauvaa keskenään samaan huoneeseen ilman valvontaa.
Illat ovat juuri niitä itkuisimpia monesti ja olet lapsessa täysin kiinni (jos imetys). Miten ehdit lenkittää koiraa? Koira ei kulje välttämättä nätisti vaunujen vierellä, ellet ole siihen kouluttanut. Vaunulenkki ei välttämättä ole vielä koiralle hyvä lenkki, vaan koira tarvitsee luontoa/metsää.
Kouluttaminen vaatii energiaa ja jaksamista. Itse nukut vauvan ensimmäisen vuoden todennäköisesti pätkittäin, joten et ole kovin skarppi koulutushommaan. Lisäksi HORMONIT! Sitä ei osaa ajatellakaan, miten hormonit keskittävät kaiken ajattelun vauvan ympärille: onko nälkä, kuuma/kylmä/väsy tms. Jos vauva nukkuu, niin mietit, herääkö vauva. Toivottavasti ei, sillä herää kiukkuisena. Entä, jos koiran haukku herättää vauvan? Ei kovin lämpiä tunteita koiraa kohtaan.
Meillä on nyt kaksi koiraa, mutta lapset ovat jo 13 ja 15. Suosittelen siis odottamaan hetkeä, kun koira voi tuoda iloa koko perheelle sen sijaan, että olisi perheelle taakaksi.
Lisäksi aikuinen, viisas ja rauhallinen koira on ihan eri asia, kun pentu, joka sählää ja jolla energiaa riittää.
Voi olla, että sinulla on nyt kova hoivavietti päällä ja hetki tuntuu oikealta - olisithan kotonakin. Mutta edelleen - nyt ei ole hyvä hetki koiralle. Se kombo, kun lähdette aamulla pakkassäällä kohti päiväkotia ja työpaikkaa ja lisäksi olisi vielä koiralenkki hoidettava, niin nostan hattua, jos kovin hyvin sitä jaksat. Etenkin, kun teillä mies ei tunnu olevan koirasta niin kiinnostunut.
En halua kuulostaa negatiiviseltä, mutta älä arvioi sitä, mitä vauva ja koiravauva jo yksinään vaativat ensimmäisen vuoden aikana. Saatikka yhtäaikaa.
Näitä bloggaajiakin on nähty, jotka hankkivat eläimen ja sijoittavat ne pois hetken päästä, kun vauva on syntynyt. Nimiä mainitsematta...
Sä kysyt mielipidettä ja ohjetta ja kun sulle niitä kerrotaan sä puolustelet ja yrität kumota ne.. 🙄 nyt sulle ihan rehellisesti kerrotaan mitä ongelmia on tullut ja sun mielestä ne ei silti just teillä olis ongelmia..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ota koiranpentua, ethän tiedä kuinka vaativa tuleva vauva on.
Tietenkin, jos haaveilet söpöistä vauva- koiranpentukuvista, niin siitä vaan☹️Mutta oikeasti - koiran hankinnan pitää olla vahvasti harkittu ja perusteltu.
Ja pahimmassa tapauksessa se koiranpentukin voi olla vaativa, saattaa sekin sairastella tms. Plus vetorodut ovat suht kookkaita, kasvavat nopeasti isoiksi ja ovat rakenteeltaan vahvoja, vaativat työtä ja paljon liikuntaa, ei niille riitä mitkään pallonheittelyt aidatulla pihalla. Niiden pitää päästä tekemään rodulle ominaista työtä, jottei tule käytöshäiriöitä.
Niin noiden hommien kylkeen sitten murheet esim koliikkivauvan kanssa, niin onnea vaan. Ei järki päätä pakota noissa jutuissa..🙈
Meinaatko siis oikeasti että vetokoira kärsii jos esim 1-2 krt /vuosi on päivän kolmesta lenkistä yksi pallonheittelyä takapihalla? Mietihän vähän. Vetokoirat ovat monesti aamupäivän menossa ja lepää loppupäivän. Toiseksi vielä kasvavaa pentua ei saa rasittaa liikaa tai sillä menee lonkat. Miksi kommentoit ellei sinulla itsellä ole edes koirakokemusta?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Älä ota.
Muista myös, että kun otat koiran (oli se sitten pentu tai aikuinen) niin sitoudut samalla mahdollisiin tuleviin ongelmiin. Ongelmien ratkominen vaatii usein aikaa ja vaivaa (joissain tilanteissa myös rahaa) ja ongelmia voi tulla vastaan myös sen pennun kanssa. Valmiita koiria ei myydä missään. Mitä jos ongelmia ilmeneekin juuri silloin, kun teillä on kädet täynnä vauvaa?
Tämä. Rahaa siihen koiran hoitoon todellakin menee. Suomessa ihmisten terveydenhuolto on kunnallisella edullista, koiran perussairauksien hoidosta tai pahimmillaan jo pelkistä tutkimuksista tulee useamman satasen kakku.. maksu joko menee suoraan eläinklinikalle tai sitten vakuutusten kautta, hinta on joka tapauksessa lähes sama.
Haaveilet vetokoirahommista, mutta luulet, että sellaiselle koiralle riittää kun pääsee pihalle juoksemaan? What the.... Nyt ymmärrän, miksi niin moni parivuotias alaskanmalamuutti/husky etsii uutta kotia pitovaikeuksien ja ajanpuutteen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää hankkia kaikenlaista aktiviteettia samaan syssyyn ja sitten ihmetellään kun ei jaksa. Kumpi väistyy vauva vai koira?
Sopiva määrä aktiviteettia on hyvä ja pitää mielen virkeänä ja liikkeessä. Tietysti liika on liikaa ja sitä tässä juuri pohdin onko tämä liikaa vai sopivasti?
Ap
Jätit sitten nolennaisen osan vastaamatta. Kumpi siis väistyy? Jos lapsi on sairas ja ei voi ulkoilla koirako ei pääse lenkille? sama
Jos lapsi sairas tai itse oksennustaudissa mies hoitaa tai koira päästetään aidatulle pihalle (1500m2). Koiraa ei varmasti jätetä hoitamatta vaikka tulisi mikä. Jos äärimmäinen kriisi iskisi niin koira menisi tuttavaperheeseen hoitoon, ei vauva.
Ap
Pihalla juokseminen on hyvää liikuntaa, etenkin jos mukana on leikkikaveri koiralle, ihminen tai toinen koira. Yksin ulkona jo satakertaa haistellulla pihalla käy koiralle tylsäksi. Eli aidatusta pihasta huolimatta (vaikka olisi kavereitakin) koiraa pitää lenkittää myös pihan ulkopuolella.
T: aidattu alue yli 2000m2, kolme alle 10kg koiraa. Joka päivä käydään lenkillä pellolla ja/tai metsässä, vaikka olisivatkin riehuneet keskenään pihalla vaikka kuinka. Peltolenkki on lyhempi (noin 2km), metsälenkki pidempi. Metsälenkki tehdään kahden nuoremman koiran kanssa vähintään 4 kertaa viikossa. Peltolenkki joka päivä koko poppoolla (mukana meidän 12v. koiravanhus, jolle tämä matka vielä sopii), riippumatta käydäänkö lisäksi metsässä. Pääasia että kaikki pääsevät joka päivä myös pihan ulkopuolelle nuuskimaan ja liikkumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ota koiranpentua, ethän tiedä kuinka vaativa tuleva vauva on.
Tietenkin, jos haaveilet söpöistä vauva- koiranpentukuvista, niin siitä vaan☹️Mutta oikeasti - koiran hankinnan pitää olla vahvasti harkittu ja perusteltu.
Ja pahimmassa tapauksessa se koiranpentukin voi olla vaativa, saattaa sekin sairastella tms. Plus vetorodut ovat suht kookkaita, kasvavat nopeasti isoiksi ja ovat rakenteeltaan vahvoja, vaativat työtä ja paljon liikuntaa, ei niille riitä mitkään pallonheittelyt aidatulla pihalla. Niiden pitää päästä tekemään rodulle ominaista työtä, jottei tule käytöshäiriöitä.
Niin noiden hommien kylkeen sitten murheet esim koliikkivauvan kanssa, niin onnea vaan. Ei järki päätä pakota noissa jutuissa..🙈
Meinaatko siis oikeasti että vetokoira kärsii jos esim 1-2 krt /vuosi on päivän kolmesta lenkistä yksi pallonheittelyä takapihalla? Mietihän vähän. Vetokoirat ovat monesti aamupäivän menossa ja lepää loppupäivän. Toiseksi vielä kasvavaa pentua ei saa rasittaa liikaa tai sillä menee lonkat. Miksi kommentoit ellei sinulla itsellä ole edes koirakokemusta?
Ap
Voi että, suloista tuollainen hermostuminen. Puhuin juurikin kokemuksen syvällä rintaäänellä... Olen vetokoiraharrastaja ja metsästäjä, kumpaakin puuhaan oma koira, toinen jämy ja toinen malamuutti.
Turha ottaa kierroksia, jos itse kysyt mielipidettä, mutta et halua ottaa minkäänlaista realismia vastaan.
T. Nainen 25v
Vierailija kirjoitti:
Eikö sulle jo hevostallinetissä vastattu, että ei kannata?
Sääliksi käy näitä koiria ja lapsia kun vanhemmat on tätä luokkaa, ettei mikään riitä. Miksi haluta koira jos suunnitelma on, että mies ulkoiluttaa ja muuten se tuupataan pihalle. Eikö mies halua olla vauvan kanssa?
Oliko suunnitelma se että tuupataan pihalle ja mies hoitaa? Vai puhuttiinko sairastapauksesta?
Itse asiassa meillä sairastetaan todella harvoin eikä vielä koskaan olla oltu miehen kanssa juuri samaa aikaa sairaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ota koiranpentua, ethän tiedä kuinka vaativa tuleva vauva on.
Tietenkin, jos haaveilet söpöistä vauva- koiranpentukuvista, niin siitä vaan☹️Mutta oikeasti - koiran hankinnan pitää olla vahvasti harkittu ja perusteltu.
Ja pahimmassa tapauksessa se koiranpentukin voi olla vaativa, saattaa sekin sairastella tms. Plus vetorodut ovat suht kookkaita, kasvavat nopeasti isoiksi ja ovat rakenteeltaan vahvoja, vaativat työtä ja paljon liikuntaa, ei niille riitä mitkään pallonheittelyt aidatulla pihalla. Niiden pitää päästä tekemään rodulle ominaista työtä, jottei tule käytöshäiriöitä.
Niin noiden hommien kylkeen sitten murheet esim koliikkivauvan kanssa, niin onnea vaan. Ei järki päätä pakota noissa jutuissa..🙈
Meinaatko siis oikeasti että vetokoira kärsii jos esim 1-2 krt /vuosi on päivän kolmesta lenkistä yksi pallonheittelyä takapihalla? Mietihän vähän. Vetokoirat ovat monesti aamupäivän menossa ja lepää loppupäivän. Toiseksi vielä kasvavaa pentua ei saa rasittaa liikaa tai sillä menee lonkat. Miksi kommentoit ellei sinulla itsellä ole edes koirakokemusta?
Ap
Voi että, suloista tuollainen hermostuminen. Puhuin juurikin kokemuksen syvällä rintaäänellä... Olen vetokoiraharrastaja ja metsästäjä, kumpaakin puuhaan oma koira, toinen jämy ja toinen malamuutti.
Turha ottaa kierroksia, jos itse kysyt mielipidettä, mutta et halua ottaa minkäänlaista realismia vastaan.
T. Nainen 25v
No hei, voitko kertoa minulle malamuutin luonteesta? Sekä omasta että yleisesti rodusta? Itse harrastan toista rotua, jossa kovasti ongelmana liian pehmeät/arat koirat joiden kanssa ei ole ilo harrastaa juurikin tuon pehmeyden takia. Todella helppoja kouluttaa mutta kaipaisin koiralta enemmän luonnetta. Kuinka tyypillistä malamuutilla on tällainen äärimmäinen pehmeys?
Onko sinulla malamuutti täysin sisäkoirana?
Ap
Kaikista huonoin aika. Neljä tuntemaani/tietämääni perhettä on tehnyt noin - kovalla uholla tietysti, että kyllähän koiranpentu menee siinä missä vauvakin kun ei me olla mitään vätyksiä - ja JOKAINEN perhe luopui koirasta vuoden sisällä. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sulle jo hevostallinetissä vastattu, että ei kannata?
Sääliksi käy näitä koiria ja lapsia kun vanhemmat on tätä luokkaa, ettei mikään riitä. Miksi haluta koira jos suunnitelma on, että mies ulkoiluttaa ja muuten se tuupataan pihalle. Eikö mies halua olla vauvan kanssa?
Oliko suunnitelma se että tuupataan pihalle ja mies hoitaa? Vai puhuttiinko sairastapauksesta?
Itse asiassa meillä sairastetaan todella harvoin eikä vielä koskaan olla oltu miehen kanssa juuri samaa aikaa sairaana.
Oletko ap hieman yksinkertainen tapaus? 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ota koiranpentua, ethän tiedä kuinka vaativa tuleva vauva on.
Tietenkin, jos haaveilet söpöistä vauva- koiranpentukuvista, niin siitä vaan☹️Mutta oikeasti - koiran hankinnan pitää olla vahvasti harkittu ja perusteltu.
Ja pahimmassa tapauksessa se koiranpentukin voi olla vaativa, saattaa sekin sairastella tms. Plus vetorodut ovat suht kookkaita, kasvavat nopeasti isoiksi ja ovat rakenteeltaan vahvoja, vaativat työtä ja paljon liikuntaa, ei niille riitä mitkään pallonheittelyt aidatulla pihalla. Niiden pitää päästä tekemään rodulle ominaista työtä, jottei tule käytöshäiriöitä.
Niin noiden hommien kylkeen sitten murheet esim koliikkivauvan kanssa, niin onnea vaan. Ei järki päätä pakota noissa jutuissa..🙈
Meinaatko siis oikeasti että vetokoira kärsii jos esim 1-2 krt /vuosi on päivän kolmesta lenkistä yksi pallonheittelyä takapihalla? Mietihän vähän. Vetokoirat ovat monesti aamupäivän menossa ja lepää loppupäivän. Toiseksi vielä kasvavaa pentua ei saa rasittaa liikaa tai sillä menee lonkat. Miksi kommentoit ellei sinulla itsellä ole edes koirakokemusta?
Ap
Voi että, suloista tuollainen hermostuminen. Puhuin juurikin kokemuksen syvällä rintaäänellä... Olen vetokoiraharrastaja ja metsästäjä, kumpaakin puuhaan oma koira, toinen jämy ja toinen malamuutti.
Turha ottaa kierroksia, jos itse kysyt mielipidettä, mutta et halua ottaa minkäänlaista realismia vastaan.
T. Nainen 25v
No hei, voitko kertoa minulle malamuutin luonteesta? Sekä omasta että yleisesti rodusta? Itse harrastan toista rotua, jossa kovasti ongelmana liian pehmeät/arat koirat joiden kanssa ei ole ilo harrastaa juurikin tuon pehmeyden takia. Todella helppoja kouluttaa mutta kaipaisin koiralta enemmän luonnetta. Kuinka tyypillistä malamuutilla on tällainen äärimmäinen pehmeys?
Onko sinulla malamuutti täysin sisäkoirana?
Ap
Mitä rotua "harrastat"? En ole tuo jolle vastasit, vaan ihan mielenkiinnosta.
No jos olet jo lähtöjään sitä mieltä, että tuo on ainoa yhdistelmä, josta haluat pennun, niin olet aika heikoilla jäillä. Uusia pentueita tulee, ei kannata tuohon yhteen takertua. Jos sanoisit tuosta asiasta kasvattajalle, niin tuskin kovin hanakasti olisi sinulle koiranpentua edes myymässä.
Vetoharjoitukset voi aloittaa aikaisintaan 7kk iässä, mutta tuon ikäinen koira on tuolloinkin ihan "vauva" vielä ja vaatii kovaa työtä. Siihen syssyyn kun tulee se pieni ihmisvauva kotiin, niin eipä huonompaa ajankohtaa voisi olla. Tuommoiseata hurjuudesta kärsii luultavasti ensisijaisesti koira, ja sinun oma jaksaminen.
Prioriteetit uusiksi. Koirahommat sitten myöhemmin, kun lapsikin on vähän kasvanut.