Lue keskustelun säännöt.
Tuntemattoman Riitaoja on aliarvostettu hahmo
10.01.2019 |
Tiedättehän: pelkuri, heikkohermoinen, nolo, joka ei pärjännyt. Häpeällinen. Symboli tyypille, joka ei pärjää porukassa ja on siksi olentona hyödytön. Näinhän sitä ajatellaan, vaikka mielestäni turhaan.
Nykytiedon valossa Riitaoja kärsi pahasta sotaneuroosista, oli ahdistunut, masentunut ja lähes psykoosin partaalla pelosta. Koko ajan paha olla. Miksi kaveria piti rääkätä, vaikka taisteluarvo oli nolla? Kyseessä ei kuitenkaan ollut mikään vastuunpakoilija, vaan nuorukainen jonka pää ei vain kestänyt. Näitä on tänä päivänäkin ja paljon, vaikka on rauhanaika.
No, tietysti tuohon aikaan sotapsykiatria oli aivan törkeän huonolla tolalla. Esimerkiksi britit ja amerikkalaiset olivat tajunneet psyykkisten vaurioiden merkityksen ja pyrkineet vastaamaan siihen, mutta Suomessa vallitsi saksalainen tutkimusperinne, joka tulkitsi kaiken vain heikkoudenksi ja vastuunpakoiluksi. Toiseksi ajan kulttuuri suosi miehen kovuutta ja silloin Riitaojalle asetettiin pellen viitta psyykkisten puutteidensa takia. Linna tuskin tarkoitti ihan tällaista romaania kirjoittaessaan, mutta niin kansan syvät rivit kokevat. Tänäkin päivänä, vaikka nykytutkimus on osoittanut, että meistä kolmannes olisi niitä riitaojia, jos sota syttyisi.
Ehdotan Riitaojalle synninpäästöä.
Kommentit (64)
Rauni Mollberg sanoi että Riitaoja oli hänelle läheisin hahmo Tuntemattomasta. Siksikin arvostan hänen elokuvansa paremmaksi kuin alkuperäisen ja Louhimiehen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muuthan suhtautuvat Riitaojaan ymmärtävästi ja hyväntahtoisesti, vain Lehto oli vihamielinen.
Ei välttämättä, useitahan vitutti kun Riitaojaa piti raahata mukanaan kuin lasta. Mies oli kuin ilmaa, jota Lehtoa lukuunottamatta kukaan ei noteerannut ja Lehtokin vain siksi, että Riitaoja oli hänen ryhmässään.
Yleensäkin Riitaoja kuvataan sellaisena koomisena surkimuksena, joita näissä sotakuvauksissa aina on. Se on mielestäni ihan turhaa, koska niitä paskahousuja ja pelkureita on tosipaikassa paljon. Riitaoja ei ollut mikään palveluksenvälttäjä, mutta pää ei sopinut noihin hommiin.
Vierailija kirjoitti:
Rauni Mollberg sanoi että Riitaoja oli hänelle läheisin hahmo Tuntemattomasta. Siksikin arvostan hänen elokuvansa paremmaksi kuin alkuperäisen ja Louhimiehen.
Molle ymmärsi asian aivan oikein. Riitaoja saattaa olla porukan "tervein" hahmo, koska hänen päänsä ei kestä sairasta väkivaltaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Riitaoja
"Puolustusvoimien entisen komentajan, talvi- ja jatkosotiin osallistuneen kenraali Jaakko Valtasen mukaan Riitaojan kaltaisia pyrittiin rintamalla yleensä ymmärtämään, koska joukko pyrki suojelemaan omiaan. Sodan aikana psyykkisesti oireilleet miehet vietiin yleensä tarkkailuyksikköön Lahteen ja muutaman viikon kuluttua päätettiin, oliko heistä työpalveluun linnoituskomppanioissa tai vähemmän vaativiin B-miehen tehtäviin omassa yksikössään vai siirrettiinkö heidät kotiseudun sairaalaan. Näin Riitaojakin olisi saattanut päätyä Lahteen, mikäli hän olisi hakeutunut lääkäriin tai hänen esimiehensä olisivat hankkineet hänelle siirron. Toisaalta historiantutkija Ville Kivimäen mukaan tuon ajan sotilaspsykiatrit olivat saaneet oppinsa pääosin Hítlerín Saksassa, jossa ei juuri tunnettu ymmärrystä psyykkisesti oirehtivia sotilaita kohtaan, vaan tällaisia pidettiin karkureina. Moni selvistä psyykkisistä oireista kärsinyt olisi siten passitettu hoidon asemesta kenttäoikeuteen."
Kivimäki on kirjoittanut kirjan Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945.
(Hemmetti näitä kiellettyjä sanoja joita pitää kiertää heittomerkeillä asiallisessakin vastauksessa!)
Vierailija kirjoitti:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Riitaoja
"Puolustusvoimien entisen komentajan, talvi- ja jatkosotiin osallistuneen kenraali Jaakko Valtasen mukaan Riitaojan kaltaisia pyrittiin rintamalla yleensä ymmärtämään, koska joukko pyrki suojelemaan omiaan. Sodan aikana psyykkisesti oireilleet miehet vietiin yleensä tarkkailuyksikköön Lahteen ja muutaman viikon kuluttua päätettiin, oliko heistä työpalveluun linnoituskomppanioissa tai vähemmän vaativiin B-miehen tehtäviin omassa yksikössään vai siirrettiinkö heidät kotiseudun sairaalaan. Näin Riitaojakin olisi saattanut päätyä Lahteen, mikäli hän olisi hakeutunut lääkäriin tai hänen esimiehensä olisivat hankkineet hänelle siirron. Toisaalta historiantutkija Ville Kivimäen mukaan tuon ajan sotilaspsykiatrit olivat saaneet oppinsa pääosin Hítlerín Saksassa, jossa ei juuri tunnettu ymmärrystä psyykkisesti oirehtivia sotilaita kohtaan, vaan tällaisia pidettiin karkureina. Moni selvistä psyykkisistä oireista kärsinyt olisi siten passitettu hoidon asemesta kenttäoikeuteen."
Kivimäki on kirjoittanut kirjan Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945.
(Hemmetti näitä kiellettyjä sanoja joita pitää kiertää heittomerkeillä asiallisessakin vastauksessa!)
Riitaojan vaihtoahan vaadittiin, mutta siihen ei suostuttu. Omituista, koska vähemmästäkin miehiä siirrettiin vähintäänkin takalinjaan. Tai ainakin reserviläisissä, ehkä varusmiesporukoissa oli kovempi kuri ja siksi tällainen ei onnistunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hatunnosto Riitaojalle. Tämä jos mikä ajettiin surman suuhun.
Vierailija kirjoitti:
Rauni Mollberg sanoi että Riitaoja oli hänelle läheisin hahmo Tuntemattomasta. Siksikin arvostan hänen elokuvansa paremmaksi kuin alkuperäisen ja Louhimiehen.
Riitaojan kasvothan olivat aikanaan Mollen Tuntemattoman mainosjulisteissa. Täytyy sanoa, että Molle oli todellinen taiteilja, joka oli ymmärtänyt kirjan idean erittäin hyvin. En ymmärrä miksi hänen leffaansa arvostellaan niin kovasti. Onhan se vähän raskas, mutta niin on aihekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmi kun Linna ei avannut Riitaojan taustoja käytännössä ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lehdon raivo Riitaojaa kohtaan johtui pohjimmiltaan varmaankin siitä, että tämä näki Riitaojassa sen sisimpänsä, jonka oli lapsena joutunut itsessään tappamaan. Se sai hänet suunniltaan raivosta.
Olen katsonut nyt tuon sarjan ja elokuvan ja olen itkenyt joka kerta. Aina mieleeni nousee kysymys miten noi miehet on jaksaneet, päivä päivän jälkeen samaa helvettiä. Ymmärrän hyvin niitä joilla ei kantti kestänyt, sota on niin julmaa ja raakaa. Työskentelen päivystyksessä sairaanhoitajana ja tänään puhuimme juuri siitä , miksi venäläiset ampuivat SPR: n autoa vaikka se on kielletty sodankin aikana.Autolla kun viedään vain loukkaantuneita. Minusta tämä jousipyssy mies olisi ollut hoidon tarpeessa samoin kuin Sihvonen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lehto oli psykopaatti satamajätkä joka olisi nykyaikana saanut C-paperit kuten Riitaojakin. Lehto ei sietänyt nähdä heikkoutta jota Riitaoja edusti joka solullaan. Linna ei suoraan sanonut mutta jonkinlaisen ison trauman Lehto oli lapsuudessaan kokenut, olisiko tullut seksuaalisesti hyväksikäytetyksi.
Olen katsonut nyt tuon sarjan ja elokuvan ja olen itkenyt joka kerta. Aina mieleeni nousee kysymys miten noi miehet on jaksaneet, päivä päivän jälkeen samaa helvettiä. Ymmärrän hyvin niitä joilla ei kantti kestänyt, sota on niin julmaa ja raakaa. Työskentelen päivystyksessä sairaanhoitajana ja tänään puhuimme juuri siitä , miksi venäläiset ampuivat SPR: n autoa vaikka se on kielletty sodankin aikana.Autolla kun viedään vain loukkaantuneita. Minusta tämä jousipyssy mies olisi ollut hoidon tarpeessa samoin kuin Sihvonen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riitaojan tapaisia miehiä, jotka sotapsykoosin tai pelon vuoksi karkasivat eturintamasta, teloitettiin sodassa pelotuksena sotilaille.
Näin käy jos peräännytte. Ellei vihollinen teitä tapa, me tapamme kiinni saamisen jälkeen.
Riitaoja ei ole tosihahmo. Keskustelu taas kuin Kotikadun Hannes-pullan alkoholiongelmasta.
Vierailija kirjoitti:
Riitaojan tapaisia miehiä, jotka sotapsykoosin tai pelon vuoksi karkasivat eturintamasta, teloitettiin sodassa pelotuksena sotilaille.
Näin käy jos peräännytte. Ellei vihollinen teitä tapa, me tapamme kiinni saamisen jälkeen.
Ei niitä Suomen armeijassa ihan kasapäin kuitenkaan teloitettu. Käytännössä aina annettiin mahdollisuus koota itsensä ja palata linjaan. No, siitä jos kieltäytyi niin lähti isompi mylly pyörimään.
Mutta niin on pakko olla sodassa. Se on asioiden luonne ikävä kyllä.
Mielestäni vähän turhan paljon romantisoidaan noita sodan ajan mahdollisuuksia heikkohermoille. Kylläpähän se taisi olla aika kehnolla tolalla Suomessa, ja Riitaojan tapaisia kavereita pidettiin viimeiseen asti mukana rintamalla.
Harmi kun en muista mikä Ylen dokumentti oli kyseessä, mutta se keskittyi juuri sodan panikointipsykooseihin ja nimenomaan Riitaojan kautta. Se on muistaakseni noin kymmenen vuotta vanha, siinä ei siis tiedetä mitään Louhimiehen elokuvasta. Kyseisessä dokumentissa kerrottiin jopa tarina siitä, miten joukko sotapsykoosista kärsiviä miehiä lähti hetkeksi pois rintamalta. Näitä "karkureita" koitettiin parantaa jollain sähköshokkihoidolla. Hoito oli sen verran hurjaa, että porukan ensimmäisen saadessa sähköshokkeja ja muiden katsellessa tätä toimintaa vierestä, yksikään ei lopulta halunnutkaan olla seuraava. Nämä siis palasivat mieluummin rintamalle, kuin ottivat vastaan yhtä kivuliasta sähköä mitä kaveri sai. Noinhan se varmasti monissa tapauksissa meni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riitaojan tapaisia miehiä, jotka sotapsykoosin tai pelon vuoksi karkasivat eturintamasta, teloitettiin sodassa pelotuksena sotilaille.
Näin käy jos peräännytte. Ellei vihollinen teitä tapa, me tapamme kiinni saamisen jälkeen.
Ei niitä Suomen armeijassa ihan kasapäin kuitenkaan teloitettu. Käytännössä aina annettiin mahdollisuus koota itsensä ja palata linjaan. No, siitä jos kieltäytyi niin lähti isompi mylly pyörimään.
Mutta niin on pakko olla sodassa. Se on asioiden luonne ikävä kyllä.
Linna kuvaa teoksessaan myös yhden tällaisen teloitustapauksen ja sodan loppuvaiheessa yritettiin estää joukkoja perääntymästä rintamalta teloittamalla esimerkin vuoksi rintamien takaa löytyneitä sotilaita.
Nykyään jo ymmärretään ettei sotapyskoosista kärsivää miestä, joka tärisee kuin haavanlehti tai tuijottaa apaattisena eteensä tajuamatta mitään ympäristöstään, ei olisi pitänyt tappaa pelotukseksi muille, vaan lähettää hoitoon rintamien taakse.
No maalta joka kehitti muutamaan vuosikymmentä aiemmin keskitysleirit ja tappoi oman maansa kansalaisia luoteihin ja nälkään, ei voi enempää moraalia vaatia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riitaojan tapaisia miehiä, jotka sotapsykoosin tai pelon vuoksi karkasivat eturintamasta, teloitettiin sodassa pelotuksena sotilaille.
Näin käy jos peräännytte. Ellei vihollinen teitä tapa, me tapamme kiinni saamisen jälkeen.
Ei niitä Suomen armeijassa ihan kasapäin kuitenkaan teloitettu. Käytännössä aina annettiin mahdollisuus koota itsensä ja palata linjaan. No, siitä jos kieltäytyi niin lähti isompi mylly pyörimään.
Mutta niin on pakko olla sodassa. Se on asioiden luonne ikävä kyllä.
Linna kuvaa teoksessaan myös yhden tällaisen teloitustapauksen ja sodan loppuvaiheessa yritettiin estää joukkoja perääntymästä rintamalta teloittamalla esimerkin vuoksi rintamien takaa löytyneitä sotilaita.
Nykyään jo ymmärretään ettei sotapyskoosista kärsivää miestä, joka tärisee kuin haavanlehti tai tuijottaa apaattisena eteensä tajuamatta mitään ympäristöstään, ei olisi pitänyt tappaa pelotukseksi muille, vaan lähettää hoitoon rintamien taakse.
No maalta joka kehitti muutamaan vuosikymmentä aiemmin keskitysleirit ja tappoi oman maansa kansalaisia luoteihin ja nälkään, ei voi enempää moraalia vaatia.
En väittänyt että karkureita ei olisi teloitettu. Siitäkin huolimatta esim. Linnan kuvaamassa tapauksessa (jolla epäilemättä on jonkinlainen historiallinen esikuva) tuomitut olivat toistuvasti kieltäytyneet palaamasta paikalleen.
Neuvostoliitossa oli NKVD:n konekivääripataljoonat ketjussa hyökkäävän jalkaväen takana, käskynään ampua kaikki perääntyvät. Siellä oli muutamaa kertaluokkaa tylympi meno kuin Suomen armeijalla.
Muuthan suhtautuvat Riitaojaan ymmärtävästi ja hyväntahtoisesti, vain Lehto oli vihamielinen.