Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle XII

Hyvää yötä pikkuinen ❤️

Kämpälle viime hetkillä. Hyvän yön toivotus rakkaalleni, monipuoliselle ja ihanalle vaalealle vihersilmäkaunottarelle mieheltä 30km ja kahen kuntarajan takaa. Etunimemme alkavat samalla ääntiöllä ja niissä sama määrä kirjaimia tavuja. Kauniita unia kaunottarellein!

Nuuhnuuh kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvää yötä Nuuhku. Tuot minulle iloa, valoa ja naurua vähän yllättävänkin harmaisiin aikoihin. Hitaita silityksiä ihollesi. Jotenkin toivoisin, että et arjessasi olisi vailla sellaisia. Haluaisin toivoa sinulle monia ihania kosketuksia ja sanoja. Olet kaiken kauniin arvoinen. Ehkä maailma antaa niitä sinulle myös minunkin puolestani heti nyt, nukkumaan käydessä ja huomenna.

Minulla on vähän haikea olo siitä, että äänesi sointi ja halausten muistot ovat alkaneet haipua. Minulla ei koskaan ole ollut hyvä muisti edes tärkeissä asioissa. Mutta sen tiedän kuitenkin edelleen, mitä nekin muistojen rippeinä, ajatuksina ja haaveina saavat minut tuntemaan, kuinka suloisina niiden yritetty kuvittelu näyttäytyy mielessäni ja miten ne hyväilevät sydäntäni <3.

Varmaankaan et ole tämä Hyvänyöntoivottelija, jos ensinkään täällä viitsit enää käydä, mutta kylläpä vain hitaat kelpaisivat minullekin. Josko sitä osaisi hiljalleen olla vähemmän puupökkelö. Ei jännittynyt kelopuu kuvasta ollenkaan niitä olotiloja, joita aiheutat minussa. Kyllä se on soljuva, helkkyvä, sinua hellivä ja sinun valostasi kimmeltävä ja lämpeävä puro ennemmin. Ja olisin vettä, joka pysyy sormiesi lomassa.

Nuuhku :D ite oot. Kiva viesti silti <3 naiselle vai miehelle?

Kyllähän tuo mies on. Sellainen rauhallinen, tulinen ja tosi tärkeä.

Läheisiä ajatuksia hänelle tulevaan yöhön näin iltasella. Ei tänne viitsi juuri terveisiä lähettää päiväseltään tai silmät tarkkana lueskella, kun on meno vähintäänkin mielenkiintoista. Ja sinnehän tulvaan ne terveiset hukkuvat. Aamusellakaan en enää ole ollut hereillä :D. Niin. Olihan minulla asiaakin.

Hyvää yötä hurmuri. Sillä sellainen sinä olet. Hurmasit minut silloin, kun olin vielä 23 ja jatkat hurmaamista yhäkin joka päivä. Monta vuotta on mennyt. Olisit suurella todennäköisyydellä tehnyt niin jo kun olin lapsi, teini tai juuri aikuistunut nuori. Sellainen olet. Ja mikäs ihmekään, kun on kaikkia luonteenpiirteitä sinulla, on tapaa puhua ja naurattaa, tuikkivat silmät, syvä mielen avaruus ja mitä kaikkea. Lempeäkin olet kuin mikä. Ihan mun lemppari.

Jostain syystä se päivä vuosia sitten oli se päivä, kun olit astuva elämääni. Mikään ei ollutkaan enää samoin. Kyllähän se siitä lopulta alkoi, vaikka se hyrskynmyrsky tuli myöhemmin. Se sellainen, jonka voimasta alpakka liukastui pyllylleen jo marraskuussa tai lokakuussa ellei jo syyskuussa, muttei tajunnut sitä edes itse ensin :D Joulukuussa lopulta sitten mentiin ja vikistiin, miltei valonnopeudella villat pöllyten. Oli sentään jo lunta maassa ja pakkasta, että ihmekään, kun liukasteli. Minusta ihan hyvä perustelu se. Syytetään jäätä. Luonnonilmiö olet kyllä sinäkin kuitenkin, vaikka enemmän lämpöistä tulta.

Rakastan sinua, vaikka aika ei ole ollut meille ikinä suopea. Ehkä seuraavassa elämässä olemme yhdessä. Pelottaa, etten sinun jälkeesi uskalla antaa kenellekään muulle mahdollisuutta tulla sydämeeni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sellaisen pohjalle voi rakentaa mitään. Se kuuluu nuoruuteen ja on kaunista.

Siis mikä?

Kuvitelmat, haaveet, unelmat. Kuuluu nuoruuteen.

Kyllä kaiken ikäisillä olisi hyvä olla unelmia.:)

Unelmointi on parasta, ja harvemmin niihin edes liittyy ihmisiä vaikka rakastunut olenkin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluisin sun kainaloon, siinä on varmaan hyvä olla. On ollut semmoinen päivä että tekisi hyvää. Taas niitä samoja juttuja kuin viime vuonna, kyllä sä tiedät. En tiedä miten jaksan tämän taas.

Voisitko hiukan vihjaista, millaisia juttuja? On ollut mullakin meinaan sellainen päivä että huhuh!

Työjuttuja. Niitä ongelmia taitaa olla meillä molemmilla, minulla ja hänellä siis.

Mistä tiedät että hänelläkin on työongelmia?

Ai mistäkö? On juteltu asiasta. Hassu kysymys.

Vierailija kirjoitti:

Nyt tiedän ja uskon sen! Aika pitkä matka siihen piti kulkea. Toivon kuitenkin, että avaisit tunteitasi ja ajatuksiasi tästä tilanteesta vähän enemmän. Onko tämä sinulle vain tapa käsitellä nämä tunteet pois? Oletko valmis kasvotusten käymään läpi näitä asioita? Hyvää yötä, kauniita unia! <3

Mihin viestiin viittaat tällä?

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Lyhyt mutta löysä kirjoitti:

Ikävä sua mies, pienellä ämmällä.

Vihdoin viimein Hopeakettu tää tunnistaa itsensä varmalla sadan,

tuntomerkit täsmää kun varustelutaso on kieltämättä kuin neuvosto-Ladan :)

Olen otettu, että nappasit tämän itsellesi... ;D

Noko täsmää :D

Tuskin se sinä kuitenkaan olet, ketä kaipaan. Hän ei ollut edes sanojensa mittainen ja silti kaipaan ;)

Voih, ei tuo tarkennuksesi kuulosta tutulta muru. Sinänsä kylläkin mietityttää "sanojensa mittainen"

Onkos kukaan muru sanonut että sinulla taitaa olla mittausfetishi kun fyysisiä, henkisiä ja jopa artikulaation mittaa mittaat XD

Ei fetissiä, trauma korkeintaan. Mitasta.

Vierailija kirjoitti:

Saisinpa mies nähdä sinut pian, hyvää yötä H! 

Pitäisi tosiaan nähdä taas, taisit epähuomiossa ottaa viiksivahani kun en viime kerran jälkeen ole enää sitä löytänyt?

Hanski, Turuust

Ehkä kaikki olikin sitten tässä ja kaiken piti tähän päättyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä mies urpoissa sinisissä rilleissäs. Taas jostain uumenista nousit mieleen etkä hievahdakaan. Roikunko ikuisesti näissä päiväunissa ja ikävöin itseni rusinaksi?

Voitaisko törmätä, olen kärsivällisesti odottanut sitäkin ihmettä.

Tule takaisin.

Mikko Alatalolla sinisankaiset.

No tälläpä ei ole ;)

Vierailija kirjoitti:

Minä en voinut välttää kohtaloani, vaikka niin luulin.

Kerro tästä lisää?

Rakkaani, missä oikein olet?

Vierailija kirjoitti:

Ehkä kaikki olikin sitten tässä ja kaiken piti tähän päättyä.

Toi nyt on sun omaa kuvitelmaa vaan.

Vierailija kirjoitti:

1

2

9

Juttu on loppuunkäsitelty. Anteeksi kaikki pahuuteni ja loukkaukseni. Menin naimisiin. Olen niin kauan naimisissa kunnes kuolema erottaa. Kaikki meni kuten oli tarkoitettu.

Kaikki on hyvin ja kuten pitääkin, vaikka meidän voi olla vaikeaa uskoa sitä. Kaikkea hyvää.

Kenelle tämä anteeksipyyntö?

Vierailija kirjoitti:

Rakkaani, missä oikein olet?

Kotona sängyssä. Entä sä?

Sanoit rakastavasi mua elämäsi loppuun asti ja ettei kukaan voi viedä sulta muistoja meistä pois. Mitä, jos antaisin uuden mahdollisuuden? Saisitko asiasi selvitettyä niin, että voidaan jatkaa siitä, mihin jäätiin?

Vierailija kirjoitti:

Sanoit rakastavasi mua elämäsi loppuun asti ja ettei kukaan voi viedä sulta muistoja meistä pois. Mitä, jos antaisin uuden mahdollisuuden? Saisitko asiasi selvitettyä niin, että voidaan jatkaa siitä, mihin jäätiin?

Kenelle?

Vierailija kirjoitti:

Sanoit rakastavasi mua elämäsi loppuun asti ja ettei kukaan voi viedä sulta muistoja meistä pois. Mitä, jos antaisin uuden mahdollisuuden? Saisitko asiasi selvitettyä niin, että voidaan jatkaa siitä, mihin jäätiin?

En. Se juna meni jo. Lumous haihtui, niin sanotusti.

Mun mieltä vaivaa vieläkin miksi olit joulukuussa niin suuttuneen oloinen ja oletko vieläkin. Lokakuussa olit vielä mua kohtaa iloinen, marraskuussa sellainen neutraali, ihan mukavakin, vaikka minä en ollut sulle. Sitten joulukuussa yhtäkkiä suuttuneen oloinen, vaikka minäkin olin ollut mielestäni ystävällisempi. Ei olla nähty sen jälkeen enkä tiedä olisitko vieläkin samanlainen, enkä että mistä se johtuu. Kertoisitpa.