Onko tässä sähkölaskussa virhe?
Muutin syksyllä tällaiseen rivarin tapaiseen 40 neliön yksiöön. Nyt tuli eka sähkölasku. Siinä lukee vuosikäyttöarvio kulutuksesta päivä 3500 kwh ja yö 2000 kwh. Eli keskimäärin alle 500 kwh per kk.
Marraskuussa oli kulutus 1200 kwh ja joulukuussa 1600 kwh. Onhan tässä pakko olla virhe?
Aina aiemmin maksanut yksiön sähkölaskut ilman lämmitystä sen noin 30 e per kk.
En valitettavasti ole varma sisältyykö lämmitys vastikkeeseen vai nostaako se tätä sähkölaskuani. Suora sähkölämmitys huoneistossa on.
Valaiskaas vähän tietämätöntä.
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihan mahdollinen. Tuo arvioitu kulutus kattaa tietenkin myös ne kuukaudet kun sähköä ei lämmitykseen kulu eli silloin se lasku on huomattavasti pienempi varsinkin kun raaskit luopua lattialämmityksestä heti keväällä.
Eihän kukaan pidä lattialämmitystä jatkuvasti päällä. Eihän?
No ap on mitä ilmeisimmin pitänyt ja kyllä monet pitää ihan kesähelteisiin asti.
Eihän se ole "päällä tai pois" -tilanne, vaan _miten_ lämmin kostean tilan pitää olla, että se kuivuisi nopeasti, ei tulisi hometta rakenteisiin, lattia tuntuisi jalkaan mukavalta ja mahdolliset pyykitkin kuivuisi nopeasti. Liikuteltava lämpömittari on hyvä idea. Veikkaisin että 23 astetta metrin korkeudella riittäisi suihkun jälkeen ja jos on pyykkiä kuivumassa, muulloin 21. Onko asiantuntijoita paikalla? Mutu-vastaukset ei oikein riitä, niitä on itselläkin.
Asutaan 20-luvulla rakennetussa puutalossa (rivari tavallaan). Neliöitä kolmessa kerroksessa yhteensä noin 100. Suora sähkölämmitys, mutta lämmitetään kakluunia talvella joka päivä, vuodessa kuluu puuta ehkä 4-5 mottia.
Kylppärissä kellarikerroksessa ja pienessä vessassa ulko-oven vieressä on lattialämmitys. Keittiössä ja kellarikerroksessa lapsen huoneessa ja on patteri säädetty 20 asteeseen. Olohuoneessa ja vintillä ei ole vielä tarvinnut edes laittaa pattereita päälle, kakluuni lämmittää olohuonetta ja tykätään nukkua alle 20 asteessa.
Lämmintä vettä kulutetaan varmaan ihan liikaa ja saunakin on kerran tai kaksi viikossa päällä. Olen ajatellut, että talvikuukausien sähkölasku noin 150,- on kauhean paljon, mutta ei se taidakaan olla, kun tätä keskustelua seuraa.
Vanhassa talossa vetää joka nurkasta, mutta se kuuluu tavallaan asiaan. Vaikka olen herkka palelemaan, ei mun mielestä talvella tarvitse tarjeta sisällä t-paidalla. Villasukat on kaikilla käytössä, päälle voi kiskaista vaikka neuletakin tarvittaessa ja sohvalla on ihana kääriytyä vilttiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh huh, oma vuosikulutus alle 1000 kWh ja silti harmittaa sähkölaskut... Sähkölämmitys on ihan helvetin kallista! Miten et ottanut selvää?
Tiesin että on myynnissä omakotitaloja, joita ei saa kaupaksi koska sähkölasku talvella tähtitieteellinen.
Ei ihan oikeasti voinut kuvitella yhden yksiön lämmityksen voivan paljoa maksaa. Siksi haluaisin lisää kommentteja voiko tämä pitää paikkansa? Mikä mun elämisestä tekee sellaista että tuo arvio tulee tuplaantumaan?
ApLattialämmitys kylppärissä vie eniten sähköä. Kun laitat sen minimille, sähkölaskusta voi tippua helposti puolet ellei enemmän pois.
Kyllähän se lattialämpö lämmittää koko asuntoa jos on liian suurella. Kyseessä kun on suora sähkölämmitys. Lattialämmön säätäminen minimille aiheuttaa vain että muut patterit ovat sitten enemmän päällä.
Säästö = 0
Meillä joulukuun sähkönkulutus oli 1569kwh. 115 neliön rivari, kaksi kerrosta. Meillä on makkareissa noin 18-19 astetta, keittiössä ja olkkarissa noin 20-21 astetta.
Kylppärissä varmasti lämpimintä ja todellakin aina lattialämmitys päällä. Ja ovi kiinni aina. Tietysti se kuluttaisi enemmän sähköä, jos olisi auki, sillä sen kylppärin termostaatti on säädetty isommalle kuin muussa asunnossa.
Parikin asiaa. Ensinnäkin täällä ei taida kukaan ymmärtää talon rakenteista mitään. Jos se kylppärin lattiakaakeli on pintakuiva, niin rakenteista / laatojen alta ei ole kuiva. Kun lämmitätte vain hetken niitä lattioitanne, niin saatte vaan aikaan soveliaat olosuhteet homeille kasvaa siellä kylppärissä, kun kosteus jää sinne laatan alle ja hetkellinen lämmitys antanut vielä hyvät kasvulämmöt bakteereille ja homeille. Ja ennen kuin joku alkaa inttää, niin laattasauma _ei_ ole vesitiivis. Se on huokoista materiaalia, jonka läpi kosteus menee sinne laatan alle. Vesieristeet laattojen alla nykyaikaisissa asunnoissa eristävät kosteuden joutumista syvemmälle talon rakenteisiin. Mutta kyllä, lattialämmön tulee olla koko ajan päällä märkätiloissa poislukien ehkä kesäaika, jolloin lattiat kuivuvat kyllä muutenkin.
Ja sitten se toinen asia. Jos huoneiston lämpötila on 25 astetta talvikaudella, niin voitte olla varmoja, että lasku seuraa perästä. 140 neliön okt:n vuosikulutus on meillä 13 000 kwh sillä, että peruslämpö on säädetty 18 asteeseen. Toki lisälämpöä takalla. Pienissä neliöissä ei edes tarvitse lisälämpöä, kun kodinkoneet ja ihmiset itsekseen lämmittää sen lopun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh huh, oma vuosikulutus alle 1000 kWh ja silti harmittaa sähkölaskut... Sähkölämmitys on ihan helvetin kallista! Miten et ottanut selvää?
Tiesin että on myynnissä omakotitaloja, joita ei saa kaupaksi koska sähkölasku talvella tähtitieteellinen.
Ei ihan oikeasti voinut kuvitella yhden yksiön lämmityksen voivan paljoa maksaa. Siksi haluaisin lisää kommentteja voiko tämä pitää paikkansa? Mikä mun elämisestä tekee sellaista että tuo arvio tulee tuplaantumaan?
ApLattialämmitys kylppärissä vie eniten sähköä. Kun laitat sen minimille, sähkölaskusta voi tippua helposti puolet ellei enemmän pois.
Kyllähän se lattialämpö lämmittää koko asuntoa jos on liian suurella. Kyseessä kun on suora sähkölämmitys. Lattialämmön säätäminen minimille aiheuttaa vain että muut patterit ovat sitten enemmän päällä.
Säästö = 0
Paitsi että kylppäristä on oma kohdepoisto, ja iso onkin, jolloin liian kuuma lattia lämmittää pelkästään ulkoilmaa.
Holotna? kirjoitti:
Parikin asiaa. Ensinnäkin täällä ei taida kukaan ymmärtää talon rakenteista mitään. Jos se kylppärin lattiakaakeli on pintakuiva, niin rakenteista / laatojen alta ei ole kuiva. Kun lämmitätte vain hetken niitä lattioitanne, niin saatte vaan aikaan soveliaat olosuhteet homeille kasvaa siellä kylppärissä, kun kosteus jää sinne laatan alle ja hetkellinen lämmitys antanut vielä hyvät kasvulämmöt bakteereille ja homeille. Ja ennen kuin joku alkaa inttää, niin laattasauma _ei_ ole vesitiivis. Se on huokoista materiaalia, jonka läpi kosteus menee sinne laatan alle. Vesieristeet laattojen alla nykyaikaisissa asunnoissa eristävät kosteuden joutumista syvemmälle talon rakenteisiin. Mutta kyllä, lattialämmön tulee olla koko ajan päällä märkätiloissa poislukien ehkä kesäaika, jolloin lattiat kuivuvat kyllä muutenkin.
Ja sitten se toinen asia. Jos huoneiston lämpötila on 25 astetta talvikaudella, niin voitte olla varmoja, että lasku seuraa perästä. 140 neliön okt:n vuosikulutus on meillä 13 000 kwh sillä, että peruslämpö on säädetty 18 asteeseen. Toki lisälämpöä takalla. Pienissä neliöissä ei edes tarvitse lisälämpöä, kun kodinkoneet ja ihmiset itsekseen lämmittää sen lopun.
Mites sit kylppärit joissa ei ole lattialämmitystä? Miten eroaa lattialämmitetystä kylppäristä?
Vierailija kirjoitti:
Ei oo virhettä jos kämppä on kuin holotna jos ei patterit hehku punaisena. Suora sähkölämmitys tarkoittaa että maksat lämmityksen itse. Mulla menee lämmitykseen 1500-2000 kwh, mutta neliöitäkin on 240.
Suora sähkölämmitys tarkoittaa, että lämmitys tapahtuu esimerkiksi sähkövastuksella. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuka laskun maksaa.
Toisaalta jos kylppärin ja weskin ovea pidetään kiinni ja asunnossa on ilmanvaihdossa pelkkä poisto huippuimurilla tai liesituulettimen avulla ilman lämmön talteenottoa, niin lämpö menee suoraan pihalle. Etenkin kun poistoventtiili on aina weskissä ja kylppärissä keittiön lisäksi.