Miksi masentuneelta ei saa vaatia mitään?
Masentuneen läheisenä olen todennut, että silkkihansikkain kohtelu ei auta. Niin kauan, kun läheiset ovat huomaavaisia ja kohtelevat silkkihansikkain, niin masentunut ei vaivaudu tekemään mitään oman hyvinvointinsa eteen. Eihän hänen tarvitse, kun muut ympärillä pomppivat hänen mielialojensa mukaan.
Olin esimerkiksi melko järkyttynyt, kun yksi masentuneen läheinen sanoi, ettei näitä asioita uskalla ottaa masentuneen kanssa puheeksi, ettei hän katkaise välejä läheisiinsä. Niinpä koko perhe leikkii sellaista leikkiä, että kaikki on hyvin ja kenelläkään ei ole huonoa vointia.
Onko se nyt tosiaan niin, että masentuneelta ei saa vaatia yhtään mitään, koska hän ei jaksa, pysty, kykene?
Kommentit (95)
Vastauksista päätellen en ihmettele yhtään, että vastaajien läheiset ovat sairastuneet masennukseen...
Aina voi vaatia, vaikka Veikkaukselta lottovoittoa. On kuitenkin eri asia tapahtuuko vaatimusten seurauksena mitään.
Eikö masennuksessa ole juuri hyvä rutiinit ja jonkinlainen tekeminen pelkän makaamisen sijaan? Puutarhaterapiaa jne. Sängynpohjalla makaaaminen voi olla pakollista akuutissa vaiheessa mutta sen jälkeen liikkeelle lähteminen, pienten askareiden tekeminen varmaan erittäin tärkeää. Eikä levyn pyörittäminen oman surkeuden ympärillä myöskään auta, tuota täytyy jotenkin saada aukaistua muihin ajatuksiin lääkkeiden, virikkeiden ym avulla. Ei ahdistamista mutta lempeää liikkeelle potkimista? Tuon luulisin läheisten tehtäväksi. Jos oma halu parantua puuttuu ei omaisten tarvitse jäädä loppuiäksi omaishoitajiksi, muunlaiset vaihtoehdotkin mahdollisia.
Vierailija kirjoitti:
Eikö masennuksessa ole juuri hyvä rutiinit ja jonkinlainen tekeminen pelkän makaamisen sijaan? Puutarhaterapiaa jne. Sängynpohjalla makaaaminen voi olla pakollista akuutissa vaiheessa mutta sen jälkeen liikkeelle lähteminen, pienten askareiden tekeminen varmaan erittäin tärkeää. Eikä levyn pyörittäminen oman surkeuden ympärillä myöskään auta, tuota täytyy jotenkin saada aukaistua muihin ajatuksiin lääkkeiden, virikkeiden ym avulla. Ei ahdistamista mutta lempeää liikkeelle potkimista? Tuon luulisin läheisten tehtäväksi. Jos oma halu parantua puuttuu ei omaisten tarvitse jäädä loppuiäksi omaishoitajiksi, muunlaiset vaihtoehdotkin mahdollisia.
"Lempeää liikkeelle potkimista" Ei hyvää päivää. Jätä hoito ammattilaisten vastuulle. 🙄
Minusta tässä on asiat, mitä masentuneelle pitäisi antaa hoito-ohjeiksi sairaslomallaan.
Klo. 8.00 Terveellinen aamupala (smoothie tms)
Klo. 9.00 ulkoilua
Klo. 10.00 sisälle päin
Klo. 11.00 terveellisen ruoan valmistaminen + salaatti ja niiden syöminen + juo paljon vettä
Klo. 13.30 käy salilla, ihan 45min riittää, juo iso smoothie päälle
Klo. 16.00 ala valmistamaan terveellinen päivällinen + salaatti ja syö ja juo hyvin, ota d-vitamiini.
Voit syödä vielä pienen iltapalan jos haluat, ei ole pakko.
Joka toinen päivä käyt salilla, joka toinen päivä on päivällä vapaata, mutta sitten vastapainoksi lähden iltalenkille. Kävely riittää, noin tunnin lenkki.
Tämä rytmi kuukauden, parin ajan. Noudata listaa, vaikka se tuntuisi vaikealta tai turhalta.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tässä on asiat, mitä masentuneelle pitäisi antaa hoito-ohjeiksi sairaslomallaan.
Klo. 8.00 Terveellinen aamupala (smoothie tms)
Klo. 9.00 ulkoilua
Klo. 10.00 sisälle päin
Klo. 11.00 terveellisen ruoan valmistaminen + salaatti ja niiden syöminen + juo paljon vettä
Klo. 13.30 käy salilla, ihan 45min riittää, juo iso smoothie päälle
Klo. 16.00 ala valmistamaan terveellinen päivällinen + salaatti ja syö ja juo hyvin, ota d-vitamiini.
Voit syödä vielä pienen iltapalan jos haluat, ei ole pakko.
Joka toinen päivä käyt salilla, joka toinen päivä on päivällä vapaata, mutta sitten vastapainoksi lähden iltalenkille. Kävely riittää, noin tunnin lenkki.
Tämä rytmi kuukauden, parin ajan. Noudata listaa, vaikka se tuntuisi vaikealta tai turhalta.
Ai niin unohtui hygieniapuoli.
Aamulla klo. 7.40 pese hampaat, kädet ja kasvot. Harjaa hiukset.
Salin jälkeen käy suihkussa.
Illalla ennen nukkumaanmenoa pese hampaat, kädet ja kasvot.
(Tämä lista ei ole sortamista varten, vaan sen on tarkoitus pitää sinut elämässä kiinni siitäkin huolimatta mitä mielessäsi tapahtuu. Sinulla on silti keho, josta sinun on pidettävä huolta - sen hyvinvointi lisää mielen hyvinvointia ja vice versa)
Juuri tämän takia olen katkaissut välit kaikkiin ystäviin ja sukulaisiin, eipä niiden tarvitse kattoa mun masennusta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tässä on asiat, mitä masentuneelle pitäisi antaa hoito-ohjeiksi sairaslomallaan.
Klo. 8.00 Terveellinen aamupala (smoothie tms)
Klo. 9.00 ulkoilua
Klo. 10.00 sisälle päin
Klo. 11.00 terveellisen ruoan valmistaminen + salaatti ja niiden syöminen + juo paljon vettä
Klo. 13.30 käy salilla, ihan 45min riittää, juo iso smoothie päälle
Klo. 16.00 ala valmistamaan terveellinen päivällinen + salaatti ja syö ja juo hyvin, ota d-vitamiini.
Voit syödä vielä pienen iltapalan jos haluat, ei ole pakko.
Joka toinen päivä käyt salilla, joka toinen päivä on päivällä vapaata, mutta sitten vastapainoksi lähden iltalenkille. Kävely riittää, noin tunnin lenkki.
Tämä rytmi kuukauden, parin ajan. Noudata listaa, vaikka se tuntuisi vaikealta tai turhalta.Ai niin unohtui hygieniapuoli.
Aamulla klo. 7.40 pese hampaat, kädet ja kasvot. Harjaa hiukset.Salin jälkeen käy suihkussa.
Illalla ennen nukkumaanmenoa pese hampaat, kädet ja kasvot.
(Tämä lista ei ole sortamista varten, vaan sen on tarkoitus pitää sinut elämässä kiinni siitäkin huolimatta mitä mielessäsi tapahtuu. Sinulla on silti keho, josta sinun on pidettävä huolta - sen hyvinvointi lisää mielen hyvinvointia ja vice versa)
Alapekuista päätellen normaalin elämänrytmin vaatiminen masentuneelta on liikaa vaadittu?
Vierailija kirjoitti:
Minusta tässä on asiat, mitä masentuneelle pitäisi antaa hoito-ohjeiksi sairaslomallaan.
Klo. 8.00 Terveellinen aamupala (smoothie tms)
Klo. 9.00 ulkoilua
Klo. 10.00 sisälle päin
Klo. 11.00 terveellisen ruoan valmistaminen + salaatti ja niiden syöminen + juo paljon vettä
Klo. 13.30 käy salilla, ihan 45min riittää, juo iso smoothie päälle
Klo. 16.00 ala valmistamaan terveellinen päivällinen + salaatti ja syö ja juo hyvin, ota d-vitamiini.
Voit syödä vielä pienen iltapalan jos haluat, ei ole pakko.
Joka toinen päivä käyt salilla, joka toinen päivä on päivällä vapaata, mutta sitten vastapainoksi lähden iltalenkille. Kävely riittää, noin tunnin lenkki.
Tämä rytmi kuukauden, parin ajan. Noudata listaa, vaikka se tuntuisi vaikealta tai turhalta.
On masentuneita joille oikeasti sukkien saaminen jalkaan on tunnin mittainen operaatio ja ruoka ei pysy sisällä. Itse olin tällainen miehen kuoleman jälkeen. Siinä tilassa joku kuntosalille meneminen olisi ollut varmaan viimeisin asia mielessä.
Sinällään allekirjoitan kyllä ajatuksen siitä että esim ulkoilu, terveellinen ruoka ja jonkinlainen rytmi ovat hyvästä.
Saa kai niiltä vaatia. Eri asia sitten on, kykeneekö vastaamaan vaatimuksiin.
Voi vaatia ja syyllistää mutta ei se masentunut oikeasti jaksa. En toivo sinulle masennusta sen takia että saisit itse todeta asian. Auta sinä häntä.
Normaalin elämänrytmin vaatiminen voi olla liikaa vaadittu -jos masentunut pystyisi siihen, niin sittenhän mitään ongelmaa ei olisikaan, urvelot. Jos masennukseen liittyy uniongelma, ei todellakaan ole terveellistä potkia ihmistä ylös klo 8 jos hän on saanut kuuden maissa vihdoin unen päästä kiinni. Siitä ei nimittäin seuraa että sitten seuraavana iltana uni tulisi koska, TADAA, aivot on rikki ja sairaalloinen ylivireys jossa on liian uupunut tehdäkseen mitään mutta ei pysty nukahtamaankaan, iskee päälle.
En ihmettele, miksi ketjun kirjoittajien läheisillä on masennusta. Minullakin olisi jos teidänlaisia joutuisi katselemaan. Onneksi en joudu.
Jos ette jaksa masentunutta, ottakaa etäisyyttä. Vaatiminen EI AUTA vaan voi vain pahentaa tilannetta.
Olisi ehkä hyväksi näille vaatijoille ja toisen masennuksesta uhriutujoille, että itse sairastuisivat masennukseen, niin ehkä sitten ymmärtäisivät miten masentuneen mieli toimii.
Mutta oikeasti en voi toivoa sitä kenellekään. Kamala sairaus.
Tsemppiä kaikille masennuksesta kärsiville. ON ihmisiä, jotka ymmärtävät teitä, vaikka läheisenne eivät pystyisi asettumaan asemaanne.
Ja tsemppiä myös läheisille. Masentuneet eivät ole tahallaan vaikeita, mutta heidän rinnallaan kulkeminen on raskasta. On haastavaa ymmärtää ja rakastaa ihmistä, jonka mieli ei toimi normaalisti. Pitäkää itsestänne huolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tässä on asiat, mitä masentuneelle pitäisi antaa hoito-ohjeiksi sairaslomallaan.
Klo. 8.00 Terveellinen aamupala (smoothie tms)
Klo. 9.00 ulkoilua
Klo. 10.00 sisälle päin
Klo. 11.00 terveellisen ruoan valmistaminen + salaatti ja niiden syöminen + juo paljon vettä
Klo. 13.30 käy salilla, ihan 45min riittää, juo iso smoothie päälle
Klo. 16.00 ala valmistamaan terveellinen päivällinen + salaatti ja syö ja juo hyvin, ota d-vitamiini.
Voit syödä vielä pienen iltapalan jos haluat, ei ole pakko.
Joka toinen päivä käyt salilla, joka toinen päivä on päivällä vapaata, mutta sitten vastapainoksi lähden iltalenkille. Kävely riittää, noin tunnin lenkki.
Tämä rytmi kuukauden, parin ajan. Noudata listaa, vaikka se tuntuisi vaikealta tai turhalta.On masentuneita joille oikeasti sukkien saaminen jalkaan on tunnin mittainen operaatio ja ruoka ei pysy sisällä. Itse olin tällainen miehen kuoleman jälkeen. Siinä tilassa joku kuntosalille meneminen olisi ollut varmaan viimeisin asia mielessä.
Sinällään allekirjoitan kyllä ajatuksen siitä että esim ulkoilu, terveellinen ruoka ja jonkinlainen rytmi ovat hyvästä.
Lässyn lässän kaikki on niin vaikeeta.
Mitäkun minulla on täysi-ikäinen poika, jota ole ymmärtänyt puoli vuotta, olen saanut psykiatrille, mutta silti poika ei tee mitään?
Suosituksia? Päähänsilittäminen ei ole tuottanut tuloksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö masennuksessa ole juuri hyvä rutiinit ja jonkinlainen tekeminen pelkän makaamisen sijaan? Puutarhaterapiaa jne. Sängynpohjalla makaaaminen voi olla pakollista akuutissa vaiheessa mutta sen jälkeen liikkeelle lähteminen, pienten askareiden tekeminen varmaan erittäin tärkeää. Eikä levyn pyörittäminen oman surkeuden ympärillä myöskään auta, tuota täytyy jotenkin saada aukaistua muihin ajatuksiin lääkkeiden, virikkeiden ym avulla. Ei ahdistamista mutta lempeää liikkeelle potkimista? Tuon luulisin läheisten tehtäväksi. Jos oma halu parantua puuttuu ei omaisten tarvitse jäädä loppuiäksi omaishoitajiksi, muunlaiset vaihtoehdotkin mahdollisia.
"Lempeää liikkeelle potkimista" Ei hyvää päivää. Jätä hoito ammattilaisten vastuulle. 🙄
Niin jätänkin. Mutta mitä sitten kun ammattilaiset kotiuttavat sairaalasta? Tuolla tyylillä olen menetellyt kahdessa tapauksessa: kun mies akuutisti masentui fyysisen sairauden päälle ja kun hyvän ystävän ahdistuspohjainen masennus paheni. Vein miehen varsin pian sairaalasta kotiin päästyä viikoksi mökille, pyysin mukaan kalalle, kasvimaalle. Ensin istuskeli passiivisena ja katseli, kohta lakoi neuvoa ja sitten jo osallistui itsekin. Ja hyvän ystävän kanssa tehtiin samaa luontoterapiaa: tein rauhallisesti asioita joiden tiesin häntä ahdistavan mutta jotka oikeasti hänestä kivoja, hän tuli varovaisesti mukaan ja voitti pelkonsa noina hetkinä. Juteltiin molempien kanssa jälkeenpäin, arvostivat kuulemma minun rauhallista ja "turvallisesti kiinni arjessa ja sen pienissä iloissa"-asennetta. Ei varmaan sovi kaikille, mutta ainakin näissä tapauksissa ehkä auttoi toipumisessa, ainakin mies pääsi lääkkeiden, terapian ja luontokokemusten avulla hyvin nopeasti takaisin jaloilleen. Masennus ja yleinen toivottomuus on varmaan kaksi eri asiaa, tuohon jälkimmäiseen ei varmastikaan rutiinit tai luonto auta jos kokee kaiken ehdottomasti turhaksi.
Jos joku kykenee vääntämään jatkuvaa smoothieta, hän ei ole kliinisesti masentunut.
Vierailija kirjoitti:
Mitäkun minulla on täysi-ikäinen poika, jota ole ymmärtänyt puoli vuotta, olen saanut psykiatrille, mutta silti poika ei tee mitään?
Suosituksia? Päähänsilittäminen ei ole tuottanut tuloksia.
Oppia elämään sen kanssa? Hyväksyä poikasi sellaisena, kuin hän on? Antaa tilaa? Olla tarvittaessa läsnä?
Vierailija kirjoitti:
Minusta tässä on asiat, mitä masentuneelle pitäisi antaa hoito-ohjeiksi sairaslomallaan.
Klo. 8.00 Terveellinen aamupala (smoothie tms)
Klo. 9.00 ulkoilua
Klo. 10.00 sisälle päin
Klo. 11.00 terveellisen ruoan valmistaminen + salaatti ja niiden syöminen + juo paljon vettä
Klo. 13.30 käy salilla, ihan 45min riittää, juo iso smoothie päälle
Klo. 16.00 ala valmistamaan terveellinen päivällinen + salaatti ja syö ja juo hyvin, ota d-vitamiini.
Voit syödä vielä pienen iltapalan jos haluat, ei ole pakko.
Joka toinen päivä käyt salilla, joka toinen päivä on päivällä vapaata, mutta sitten vastapainoksi lähden iltalenkille. Kävely riittää, noin tunnin lenkki.
Tämä rytmi kuukauden, parin ajan. Noudata listaa, vaikka se tuntuisi vaikealta tai turhalta.
Noniin! Mäpäs kerron oman aikatauluni kun olin todella syvällä.
8.00 Yritä nukahtaa (Yöllä torkahtanut ~tunniksi, kahdeksi)
9.00 Yritä edelleen nukahtaa
10.00 Herää puolen tunnin torkusta pökkyräisenä
10.15 Yritä syödä, ei onnistu
10.30 Mitään ei tee mieli, pitää lähteä kauppaan.
10.30-11.30 Saa paniikkikohtaus kauppaan lähdöstä, vaatteista päällä yksi sukka.
11.30-13.00 Itke peiton alla, mahdollisesti viiltele.
13.00-18.00 Tuijota seinään ja mieti nousemista, ahdistu lisää.
18.00-21.00 Yritä taas syödä ja miettiä kauppaan menemistä
21.15 Mene kauppaan, saa taas paniikkikohtaus, selviydy häthätää ihmispelosta ja kassasta ja juokse kotiin.
21.45 Yritä syödä.
2200.-08.00 Yritä nukkua. Nuku kaksi tuntia.
Semmosta se oli. Suihkussa käyminen vaati aivan valtavan ponnistuksen, ei puhettakaan salista tai ruoanlaitosta.
Ehkä yhden noista sun listaamista pystyi mahdollisesti joka toinen päivä tekemään.
Kun aivo on rikki, se on rikki eikä sitä hetkessä korjata.
Olen itse ollut vakavasti masentunut, ja olen sitä mieltä, että kyllä jotain voi sentään vaatia. Esim. jonkinlainen henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen ei ole liikaa vaadittu, vaikka olisi kuinka masentunut. Tätä vaaditaan psykiatrisella osastollakin, jos on niin masentunut, että päätyy hoitoon. Siellä joutuu myös esim. siivoamaan huoneensa ja vaihtamaan petivaatteensa, vaikka se siivoaminen mitä potilailta vaaditaan ei ole kovin perusteellista eikä vie paljonkaan aikaa. Mutta ei sielläkään anneta edes sairaimpien potilaiden pelkästään maata sängyssä.