Sain töitä, tienaan 250e enemmän kuin työttömänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä sama homma... Aloitan pian työn 65 km:n päässä kotoa. Bensat ja auton muut kulut huomioiden, melkeinpä sama summa jää käteen kuin nyt ansiosidonnaisella. Plus vielä se, että matkoineen tulee olemaan 11 h päivät.

Mutta ei se raha ole siinä kaikki kaikessa. Saa työkokemusta, kertyy eläkettä, työ tuo uutta sisältöä elämään... Nyt tällä tavalla, ehkä joskus myöhemmin asiat muuttuu helpommiksi.

Tämä. Eläke, kokemus ja helpompi päästä siihen seuraavaan työpaikkaan.

Jokaisen kotona makoilevan kannattaa se oma työeläkeote luksusta läpi ja katsoa mikä se oma eläkeikä on ja mitä sitä saa kuussa. Tämä voi olla aika karu ylläri.

Jep, just juteltiin kaverin kanssa mitä eläkekertymät näyttää. Kummallakin kaksi lasta kaveri on pari vuotta nuorempi ja kaveri on ollut maksimiajat perhevapailla ja töissäkin tehnyt osa-aikaisena, kun ei kuulema kannata rehkiä pienellä palkalla ja nyt on ollut työttömänä ja tukityöllistettynä ja sitä ennen pari vuotta saikutteli masennuksen kanssa. Kaverin eläkertymä ei ollut tähän asti kuin pari sataa ja mulla tonni.

Hän saa varmaan jatkaa toimeentulotuen varassa eläkkeelläkin.

Niin ja sinä voit kuolla vaikka justiinsa ennen eläkeikää :) sitten olet tyytyväinen kun et edes lasten lapsuutta viettänyt heidän kanssaan että saat sitten joskus enemmän rahaa.. ja et sitten saanutkaan.

Täällä sama tilanne, palkka 2200 - vähennykset = 1600. Saman saisin tällä kokoonpanolla toimeentulotukena.

Ongelma ei ole tukien suuruus, sillä tuo riittää vain kitsastellen elämiseen. Ongelma on se ettei matalapalkkaisella alalla ole juurikaan eroa toimeentulotukeen. Tämäkin loukku korjaantuisi sillä että lapsiperheen tuet nostettaisi kohtuulliselle tasolle.

Kannattaa muistaa etttä toimeentulotuella sinun käyttövarasi on 485 euroa yksin asuvana. Se sitten mikä juuri sinun kokoonpanosi on on aivan eri juttu. 

Yksinhuoltajat saavat huomattavasti enemmän tukia ja suomessa tämä on nykypäivänä kai muotia tämä yksinhuoltajuus. Yksinhultaja saa ison asumislisäkin tuolla 2200 euron palkalla, kun taas yksinasuva ei saa mitään asumistukea kun tienaa yli 1800.

2200€ ei ole palkka jota voi verrata toimeentulotukeen. Omat kulut on aivan eri juttu kuin pakolliset menot vuokra plus sähkö jne. 

Samaan aikaan itselläni on toiveissa löytää työpaikka, josta saisin edes osa-aikaisena käteen 600 e/kk. Eli tekisin mitä tahansa, jotta pääsisin eroon joka kuukautisesta stressistä aktiivimallin ja toimeentulotuen hakemisista ja päätöksistä. Puhumattakaan siitä unelmasta, että voisin luottaa ensikuussa voivani maksaa vuokran ja elämiseni, voisin yrittää säästää, voisin suunnitella menojani... Lista jatkuu ikuisuuksia. Se että saisi itse päättää milloin ja miten rahansa käyttää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai noin pienillä tuloilla 250 euroa on iso raha?

Laskepa siitä 250 eurosta muodostuva tuntipalkka...

Tämä! Ennen 1990-luvun lamaa ihmisen palkka oli se, minkä työnantaja maksoi tilille. Oli kunnia-asia, että pystyi lapsilisiä lukuunottamatta elättämään itsensä ja perheensä ilman yhteiskunnan tukia. Lama muutti asenteet. Nyt palkaksi lasketaan vain se, mikä on enemmän kuin yhteiskunnan tuet ja siitäkin vähennetään työmatkakulut, päivähoitomaksut, töissä tarvittavat vaatteet ja lounaat. Itsensä ja perheensä elättämisestä yhteiskunnan tuilla on tullut jonkinlainen perusoikeus.  

Vierailija kirjoitti:

Milloin tavallista työttömyyskorvausta on nostettu?

Ansiosidonnainen.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä sama homma... Aloitan pian työn 65 km:n päässä kotoa. Bensat ja auton muut kulut huomioiden, melkeinpä sama summa jää käteen kuin nyt ansiosidonnaisella. Plus vielä se, että matkoineen tulee olemaan 11 h päivät.

Mutta ei se raha ole siinä kaikki kaikessa. Saa työkokemusta, kertyy eläkettä, työ tuo uutta sisältöä elämään... Nyt tällä tavalla, ehkä joskus myöhemmin asiat muuttuu helpommiksi.

Minulle työ ei todellakaan toisi niin paljon sisältöä elämääni, että 11 tunnin päivittäisen aikamenetyksen ja korkeintaan mitättömän rahallisen nettohyödyn vuoksi silloin töitä tekisin. Varsinkaan kun omassa eläkeiässäni tuskin mitään eläkkeitä enää edes maksetaan.

Ainoa arvonlisäys, mitä työ elämääni tuo, on sen tuoma rahallinen hyöty silloin, kuin palkka on kohdallaan. Millään muulla tavalla arvonlisäystä työ ei elämääni tarjoa.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa muistaa etttä toimeentulotuella sinun käyttövarasi on 485 euroa yksin asuvana. Se sitten mikä juuri sinun kokoonpanosi on on aivan eri juttu. 

Yksinhuoltajat saavat huomattavasti enemmän tukia ja suomessa tämä on nykypäivänä kai muotia tämä yksinhuoltajuus. Yksinhultaja saa ison asumislisäkin tuolla 2200 euron palkalla, kun taas yksinasuva ei saa mitään asumistukea kun tienaa yli 1800.

2200€ ei ole palkka jota voi verrata toimeentulotukeen. Omat kulut on aivan eri juttu kuin pakolliset menot vuokra plus sähkö jne. 

Tuen saajissakin on järkyttävän isoja eroja. Ihmettelen kyllä tätä yksinhuoltajuutta miten niin monilla on lapsia muttei isää tai toista vanhempaa niille. Kuitenkin ehkäisy on keksitty aikoja sitten.

Vierailija kirjoitti:

Ja vaikka tippuisin tavalliselle työttömyyskorvaukselle niin vastaavasti asumistuki olisi iso ja saisin vielä toimeentulotukeakin = suunnilleen tuo sama 1660e käteen.

Mielenkiintoista, että sinulle 250 euroa on pieni raha. Kuitenkaan et ole koskaan osannut säästää palkastasi yhtään mitään vaan olet ns. p*rsaukinen. Jos sinulla olisi säästöjä/sijoituksia, et todellakaan saisi toimeentulotukea. 

Todennäköisimmin oletkin siis tyhmyyksiä kirjoitteleva kokoomustrolli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai noin pienillä tuloilla 250 euroa on iso raha?

Laskepa siitä 250 eurosta muodostuva tuntipalkka...

Tämä! Ennen 1990-luvun lamaa ihmisen palkka oli se, minkä työnantaja maksoi tilille. Oli kunnia-asia, että pystyi lapsilisiä lukuunottamatta elättämään itsensä ja perheensä ilman yhteiskunnan tukia. Lama muutti asenteet. Nyt palkaksi lasketaan vain se, mikä on enemmän kuin yhteiskunnan tuet ja siitäkin vähennetään työmatkakulut, päivähoitomaksut, töissä tarvittavat vaatteet ja lounaat. Itsensä ja perheensä elättämisestä yhteiskunnan tuilla on tullut jonkinlainen perusoikeus.  

Toisin kuin esität on koko tuki systeemi ujutettu takoituksella järjestelmään. Tuet ovat verovarojen siirtoa ei tuen saajille vaan yksityisille lääkäriasemille vuokrananrtajille pörssiyhtiöille jotka omistavat sähköverkot.

Moni asia on muuttunut 90 luvusta mutta se että tuet liittyvät miljoonan suomalaisen päöivittäiseen elämään ei ole heidän valintansa vaan polittinen oikeistolainen jako jossa kommunismi on sitä että rikkaat rikastuu ja johtavat suurina leadereina ja jumalan kaltaisina yrittäjina. Puuttuvan palkan maksaa kollektiivisesti keskiluokka joka köyhtyy koko ajan ja muutamat rikkaat jotka ottavat palkkaa eikä muita etuuksia firmasta.

Yhteiskunnan tarkoitus jonka hallitus on missanut on pitää huolta kaikista eikä niistä joilla on jo kaikkea. Toki on hauskempaa kaveerata muiden kuin köyhien kanssa, se kun on vaivaannuttavaa. 

Kylläpä tässä jaksetaan jauhaa siitä, mikä on eläke tulevaisuudessa! Luuletteko, että tulevaisuudessa on kenellekkään varaa maksaa eläkkeitä, kun veronmaksajien määrä tulee putoamaan dramaattisesti alhaisen syntyvyyden vuoksi ja koko ajan jaetaan vain enemmän ja enemmän rahaa muualta tulleille "sosiaaliturvashoppailijoille"? Siitä porukasta ei paljon kannata veronmaksajia odottaa "työvoimapulaa paikkaamaan". Huoltosuhde tulee vinoutumaan äärimmilleen. Lisäksi poliitikot syytävät koko ajan miljardeja Euroopan kriisimaille ja Euroopan pankkien ylläpitoon. Eläkerahastot on pumpattu täysin kuiviin jo joskus vuosikymmenten päästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävelen itsekkin 400 kilometriä päivässä torille myymään tulitikkuja. Ihme nillitystä. 

Siitä on kyllä laskelmia miten paljon työstä tulisi saada palkkaa että se kannattaa ottaa vastaan ja kuinka pitkä työmatkan tulisi olla että se on järkevä. Mutta selkeästi kuten aina ahneiden ihmisten kanssa nämä pitäisi määrätä lailla osaksi työehtoja eikä niin että kuvitellaan että pelkällä työllä on itseisarvo joka on elämistä suurempi aina.

*Työelämän kehittyminen ei tapahdu taannuttamalla sitä vaan ymmärtämällä sekä ottamalla huomioon ne kriteerit jotka sitä itse työtä ja sen arvoa kehittävät. Siihen kuuluu että siitä maksetaan riittävää palkkaa, siihen kuuluu että tekijän panos otetaan huomioon. Ei kohtuuttomuudet työmatkoissa ja orjuutus sekä haukkuminen päälle ne eivät lisää työn arvoa eivätkä arvostusta vaan laskevat sitä.   

Mulle riittää se, että käyn töissä. Olen aivan eri ihminen nyt, kun olen töissä, vrt kun olin työttömänä kotona.

Saan käteen 2000 e, josta maksan 200 e vuokraa vanhan rintamamiestalon yläkerrasta . Tilaa on ehkä 40 neliötä.

Kävelen työmatkat, n 200 m. Ma kävelen bussipysäkille, vajaa km ja bussi pysähtyy työpaikan eteen. Pe samasta pysäkiltä nousen kyytiin ja bussi heittää kotia vastapäätä. En tykkää lähteä samasta pysäkiltä, vaan mielummin kävelen mistä bussi lähtee.

Aikaa bussilla kulkemiseen menee 6 - 7 h joka viikko, mutta minä aina luen tai teen käsitöitä ei ongelmaa. Bussiliput ostan heti, kun tulee myyntiin, maksan 1-3 e suunta, eli max 20 e menee tähän. Syön aina lounaan työpaikalla, maksaa 7 e, halvempaa kuin Helsingissä .

Nyt, kun on lunta ja alle 15 pakkasta, hiihdän joka päivä 10-15 km. Nautin omasta ajasta. Ja maksan tonnin joka kk lainaa. Töissä ei tarvitse uusia vaatteita eikä ole maksullisia menoja.

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä tässä jaksetaan jauhaa siitä, mikä on eläke tulevaisuudessa! Luuletteko, että tulevaisuudessa on kenellekkään varaa maksaa eläkkeitä, kun veronmaksajien määrä tulee putoamaan dramaattisesti alhaisen syntyvyyden vuoksi ja koko ajan jaetaan vain enemmän ja enemmän rahaa muualta tulleille "sosiaaliturvashoppailijoille"? Siitä porukasta ei paljon kannata veronmaksajia odottaa "työvoimapulaa paikkaamaan". Huoltosuhde tulee vinoutumaan äärimmilleen. Lisäksi poliitikot syytävät koko ajan miljardeja Euroopan kriisimaille ja Euroopan pankkien ylläpitoon. Eläkerahastot on pumpattu täysin kuiviin jo joskus vuosikymmenten päästä.

Eläkeyhtiöt ovat yksityisiä firmoja. Millä opilla valtio pumppaa pennin latia ulos niistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävelen itsekkin 400 kilometriä päivässä torille myymään tulitikkuja. Ihme nillitystä. 

Siitä on kyllä laskelmia miten paljon työstä tulisi saada palkkaa että se kannattaa ottaa vastaan ja kuinka pitkä työmatkan tulisi olla että se on järkevä. Mutta selkeästi kuten aina ahneiden ihmisten kanssa nämä pitäisi määrätä lailla osaksi työehtoja eikä niin että kuvitellaan että pelkällä työllä on itseisarvo joka on elämistä suurempi aina.

*Työelämän kehittyminen ei tapahdu taannuttamalla sitä vaan ymmärtämällä sekä ottamalla huomioon ne kriteerit jotka sitä itse työtä ja sen arvoa kehittävät. Siihen kuuluu että siitä maksetaan riittävää palkkaa, siihen kuuluu että tekijän panos otetaan huomioon. Ei kohtuuttomuudet työmatkoissa ja orjuutus sekä haukkuminen päälle ne eivät lisää työn arvoa eivätkä arvostusta vaan laskevat sitä.   

Mulle riittää se, että käyn töissä. Olen aivan eri ihminen nyt, kun olen töissä, vrt kun olin työttömänä kotona.

Saan käteen 2000 e, josta maksan 200 e vuokraa vanhan rintamamiestalon yläkerrasta . Tilaa on ehkä 40 neliötä.

Kävelen työmatkat, n 200 m. Ma kävelen bussipysäkille, vajaa km ja bussi pysähtyy työpaikan eteen. Pe samasta pysäkiltä nousen kyytiin ja bussi heittää kotia vastapäätä. En tykkää lähteä samasta pysäkiltä, vaan mielummin kävelen mistä bussi lähtee.

Aikaa bussilla kulkemiseen menee 6 - 7 h joka viikko, mutta minä aina luen tai teen käsitöitä ei ongelmaa. Bussiliput ostan heti, kun tulee myyntiin, maksan 1-3 e suunta, eli max 20 e menee tähän. Syön aina lounaan työpaikalla, maksaa 7 e, halvempaa kuin Helsingissä .

Nyt, kun on lunta ja alle 15 pakkasta, hiihdän joka päivä 10-15 km. Nautin omasta ajasta. Ja maksan tonnin joka kk lainaa. Töissä ei tarvitse uusia vaatteita eikä ole maksullisia menoja.

Tutkimusten mukaan kuulut vähemmistöön. Suurin osa ei pysty samaan kuin sinä 90 prosenttia ahdistuu pitkistä työmatkoista ja se aiheuttaa heille enemmän ongelmia kuin työ tuo tyydytystä. Edelleen näitä asioita on tutkittu laajemmin kuin minulle sopii mperiaatteella. Seuraava spedeily onkin että kun minulle sopii on sen sovittava kaikille. 

Näitä asioita voisi saada sinne työehtoihin sisään kun niistä on ihan kattavia tutkimuksia. Moni myös ajaa pitkää työmatkaa itse väsyneenä ja tästäkn on tutkimuksia kuinka rasittavaa se monen fyysiselle olemukselle  on ja kuin suuren onnettomuus riskin se aiheuttaa. Siultikin joku cvoi jopa nauttia siitä ajamisestra, suurin osa ei.

Itse liikun polkupyörällä kesät talvet päivittäin. Tulisiko muidenkin kun kerran minökin siihen pystyn. Minöä valitsen sen siksi se on minulle hyväksi. Ihan perus terveysoppia tai psykofyysisen ihmisen ymmärtämistä.

AndyMcCoys kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi Helsinkiin maksetaan noin älyttömiä asumistukia? Silloin varmasti tuleekin kotona ollessa rahaa yhtä paljon kuin pienipalkkaisille nettoa.

Ei ma<kseta Helsinkiin mitään erillistä extraa se on sama riippumatta missä asut, vaan ainoa vaihtoehto on lapsilauma jonka takia saa isoja asumistukia. Siltikään 1100E asumistuki jota ap väittää ei minusta ole mahdollista. Olisiko joku 850€ maksimi jos on useita lapsia eikä tuloja. Se on yli tuplat siitä mitä yksinasuva saa. 

mulla on vuokra 800 e, 65  n vantaa

asuntotuki 400 e

työkkäri 650 e miinus vero eli 500 e käteen

toimeentulotuki 400 e

tuosta ppois vuokra jää käteen 500 e, sähköt ja vakuutuksen maksaa sossu ja ruoka ruoka avusta

eipä silti, tympii koko paska istua kotona

Tämä ei voi pitää paikkaansa, että joku voisi  Vantaalla (tai muuallakaan) asua 800e asunnossa yksin. Vantaan hyväksytyt asumismenot ovat 694e/kk, elleivät ole nyt jokusen euron nostanneet. Tuon yli saa vuokra mennä yli muutamalla kympillä, jotta se hyväksytään toimeentulotuessa. Muun ylityksen maksat itse. 

N. kaksi vuotta sitten jouduin muuttamaan n. 850e hintaisesta asunnosta halvempaan Kelan painostuksesta ja näin on monelle muullekin käynyt. Kela maksaa max. 6kk tuollaista vuokraa, jos on erittäin hyvät perustelut, miksi ei ole saanut uutta asuntoa ja muuttanut halvempaan. Toki ymmärrän miksi piti muuttaa, koska onhan tuollainen ihan järjetön vuokra kaksiosta, varsinkin kun elää tuilla.

Omat tuet ja vuokra:

Vuokra: 739e (48 neliötä), hyväksytään toistaiseksi, koska on suht pieni ylitys, mutta jos tosta vielä paljonkin nousee, niin on edessä jälleen asunnon vaihto.

Asumistuki 393,60e

Toim.tulotuki: 285,41e

Nuo yht.: 679,01e

Työmarkkinatuki netto norm. 518e, mutta nyt olen kuntouttavassa, niin se on jotain 570e, kun en huomioi 9e päivälisää (sitä ei huomioida tt-tuessa). Koska työmarkkinatuki nousi kuntouttavan takia, niin nyt maksan vuokraa 'itse' 60e. Aiemmin  maksoin tuosta 518e noin 46e vuokraa. 

Töissä kannattaa käydä jo sen takia, että lapset saavat kotoa hyvän mallin. Ja onhan se nyt ihan eri fiilis tienata ne rahat itse kuin saada kerjäämällä Kelasta. Ja tosiaan, luulisi pienillä tuloilla 250€/kk olevan iso raha. Sillähän tekee jo kerran vuodessa pienen reissun lasten kanssa, jos sellaisesta tykkää.

Minulla nousi tulot noin tuhannella eurolla, kun pääsin töihin. Sain ansiosidonnaista, joka oli jo loppumaan päin. Muutama kuukausi vielä eteenpäin, niin olisin tippunut työmarkkinatuelle. Alkuun tuntui itsestäkin, ettei työstä jää niin paljon enemmän kun kulujakin tulee, mutta kun vertasi siihen työmarkkinatukeen, niin siihen olikin jo suurempi ero. 

Pidän plussana sitäkin, että nyt vapaa-aika tuntuu oikealta vapaa-ajalta. Työttömälle kaikki päivät on samanlaisia. Tulevaisuutta ei osaa oikein suunnitella ja se näyttää ankealta, jos ei töistä ole tietoa. Pientä eläkettäkin kertyy, kun käy töissä. Ja sitä voi paikata lisäsäästöillä, jotka työssäkäynti mahdollistaa. Tukien varassa kun elää, niin siinä ei oikein osinkosalkkua voi rakennella.

Ei sillä työllä ole muuta arvoa kuin minkä arvon maamme hallitus(ek) sille määrää. Loput on henkilökohtaisia asioita. Ei työllä ole varsinaista itseisarvoa, tekemisellä kylläkin. Moni tekee työtä rahasta joten se on yksi asia joka määrittää työn arvon mitattavasti on olemassa paskatyötä jota tehdään vastentahtooisesti huonolla palkalla, eikä sellainen ole kenenkään etu eikä se nosta työn arvostusta tai arvoa eikä sillä ole muuta kuin negatiivinen itseisarvo sille tekijälle joka sen tekemistä vihaa ilman kompensaatiota tai tunnustusta teoistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävelen itsekkin 400 kilometriä päivässä torille myymään tulitikkuja. Ihme nillitystä. 

Siitä on kyllä laskelmia miten paljon työstä tulisi saada palkkaa että se kannattaa ottaa vastaan ja kuinka pitkä työmatkan tulisi olla että se on järkevä. Mutta selkeästi kuten aina ahneiden ihmisten kanssa nämä pitäisi määrätä lailla osaksi työehtoja eikä niin että kuvitellaan että pelkällä työllä on itseisarvo joka on elämistä suurempi aina.

*Työelämän kehittyminen ei tapahdu taannuttamalla sitä vaan ymmärtämällä sekä ottamalla huomioon ne kriteerit jotka sitä itse työtä ja sen arvoa kehittävät. Siihen kuuluu että siitä maksetaan riittävää palkkaa, siihen kuuluu että tekijän panos otetaan huomioon. Ei kohtuuttomuudet työmatkoissa ja orjuutus sekä haukkuminen päälle ne eivät lisää työn arvoa eivätkä arvostusta vaan laskevat sitä.   

Mulle riittää se, että käyn töissä. Olen aivan eri ihminen nyt, kun olen töissä, vrt kun olin työttömänä kotona.

Saan käteen 2000 e, josta maksan 200 e vuokraa vanhan rintamamiestalon yläkerrasta . Tilaa on ehkä 40 neliötä.

Kävelen työmatkat, n 200 m. Ma kävelen bussipysäkille, vajaa km ja bussi pysähtyy työpaikan eteen. Pe samasta pysäkiltä nousen kyytiin ja bussi heittää kotia vastapäätä. En tykkää lähteä samasta pysäkiltä, vaan mielummin kävelen mistä bussi lähtee.

Aikaa bussilla kulkemiseen menee 6 - 7 h joka viikko, mutta minä aina luen tai teen käsitöitä ei ongelmaa. Bussiliput ostan heti, kun tulee myyntiin, maksan 1-3 e suunta, eli max 20 e menee tähän. Syön aina lounaan työpaikalla, maksaa 7 e, halvempaa kuin Helsingissä .

Nyt, kun on lunta ja alle 15 pakkasta, hiihdän joka päivä 10-15 km. Nautin omasta ajasta. Ja maksan tonnin joka kk lainaa. Töissä ei tarvitse uusia vaatteita eikä ole maksullisia menoja.

Olet sä jossain vaiheessa elänyt leveästikin, jos maksat tonnin kuussa lainaa eikä sulla ole autoa tai asuntoa...vai takasitko jonkun muun lainan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja vaikka tippuisin tavalliselle työttömyyskorvaukselle niin vastaavasti asumistuki olisi iso ja saisin vielä toimeentulotukeakin = suunnilleen tuo sama 1660e käteen.

Mielenkiintoista, että sinulle 250 euroa on pieni raha. Kuitenkaan et ole koskaan osannut säästää palkastasi yhtään mitään vaan olet ns. p*rsaukinen. Jos sinulla olisi säästöjä/sijoituksia, et todellakaan saisi toimeentulotukea. 

Todennäköisimmin oletkin siis tyhmyyksiä kirjoitteleva kokoomustrolli.

Ota huomioon että tuosta 250 eurosta menee työssäkäyvällä sellaisia kuluja jota sohvaruokitulla ei ole. Matkakulut, esim. pääkaupunkiseudun seutulippu yli 100e/kk, lisäksi työpaikkalounas, mahdollisesti kahvit kahvitauolla ja työssäkäyvä tarvitsee paremmat vaatteet. Menee miinuksen puolelle kun laskee kaiken eikä menetetylle ajalla saa siis mitään korvausta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävelen itsekkin 400 kilometriä päivässä torille myymään tulitikkuja. Ihme nillitystä. 

Siitä on kyllä laskelmia miten paljon työstä tulisi saada palkkaa että se kannattaa ottaa vastaan ja kuinka pitkä työmatkan tulisi olla että se on järkevä. Mutta selkeästi kuten aina ahneiden ihmisten kanssa nämä pitäisi määrätä lailla osaksi työehtoja eikä niin että kuvitellaan että pelkällä työllä on itseisarvo joka on elämistä suurempi aina.

*Työelämän kehittyminen ei tapahdu taannuttamalla sitä vaan ymmärtämällä sekä ottamalla huomioon ne kriteerit jotka sitä itse työtä ja sen arvoa kehittävät. Siihen kuuluu että siitä maksetaan riittävää palkkaa, siihen kuuluu että tekijän panos otetaan huomioon. Ei kohtuuttomuudet työmatkoissa ja orjuutus sekä haukkuminen päälle ne eivät lisää työn arvoa eivätkä arvostusta vaan laskevat sitä.   

Mulle riittää se, että käyn töissä. Olen aivan eri ihminen nyt, kun olen töissä, vrt kun olin työttömänä kotona.

Saan käteen 2000 e, josta maksan 200 e vuokraa vanhan rintamamiestalon yläkerrasta . Tilaa on ehkä 40 neliötä.

Kävelen työmatkat, n 200 m. Ma kävelen bussipysäkille, vajaa km ja bussi pysähtyy työpaikan eteen. Pe samasta pysäkiltä nousen kyytiin ja bussi heittää kotia vastapäätä. En tykkää lähteä samasta pysäkiltä, vaan mielummin kävelen mistä bussi lähtee.

Aikaa bussilla kulkemiseen menee 6 - 7 h joka viikko, mutta minä aina luen tai teen käsitöitä ei ongelmaa. Bussiliput ostan heti, kun tulee myyntiin, maksan 1-3 e suunta, eli max 20 e menee tähän. Syön aina lounaan työpaikalla, maksaa 7 e, halvempaa kuin Helsingissä .

Nyt, kun on lunta ja alle 15 pakkasta, hiihdän joka päivä 10-15 km. Nautin omasta ajasta. Ja maksan tonnin joka kk lainaa. Töissä ei tarvitse uusia vaatteita eikä ole maksullisia menoja.

Olet sä jossain vaiheessa elänyt leveästikin, jos maksat tonnin kuussa lainaa eikä sulla ole autoa tai asuntoa...vai takasitko jonkun muun lainan?

Tämän kirjoittaja taisi olla se, joka käy 400km päässä töistä, asuu viikot työpaikkakunnalla esimiehen äidin (?) talon yläkerrassa ja on sitten viikonloput perheensä kanssa. Perheellä ilmeisesti on koti, josta on lainaa.

Harvalla onnistuu asuminen noin halvalla työpaikkakunnalla. Tuo reissaaja on saanut hyvän diilin ja ilmeisesti on tarpeekseen saanut olla koko ajan lapsissa kiinni kun nyt nauttii omasta ajasta.