Mikä on parisuhteessa sellainen asia, jossa et halua tehdä kompromisseja?

Pettäminen

Vierailija kirjoitti:

En tee kompromisseja omasta ulkonäöstäni. Toki mielipidettä voin kysyä, mutta siinä se. Jos haluan leikata kaljun, minä leikkaan sen. Jos tahdon rastat, ne tulee. Jos tahdon pitää korkokenkiä, minä pidän.

En tingi ystävistäni, tai harrastuksista. Aina ei jaksa, mutta jos tahdon lähteä käymään niin minulla on siihen yhtälainen oikeus.

Kuukausitolkulla en enää ole ilman seksiä. Ja myös minut on otettava siinä huomioon. En ole mikään mällikuppi.

Minä en myöskään ole mikään - keleen piika. Meitä on kaksi aikuista, joista molemmat osaa siivota. Ja laittaa ruokaa.

Minua ei syyllistetä enää ikinä turhasta, eikä pahoinpidellä. Ei henkisesti eikä fyysisesti.

Ei varmaan kannata alkaa parisuhteeseen, jos touhu on tuollaista "minäminäminävainminä" -paskaa. Naisten 'ystävät' on aina jotain panokavereita, ja mitään mt-ongelmahiuksia ei tyttöystäväni ole leikkaamassa tai lentää pihalle helvetin kovaa vauhtia

Yksiavioisuus. Kaikki poly- ja avoimuussekoilut ehdottomia dealbreakereita.

Maksuhäiriöpsykoosi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole kiinnostunut kompromisteista oikein missään ns. isoissa asioissa. En esimerkiksi tule hankkimaan lapsia, menemään naimisiin, muuttamaan yhteen, elämään selibaatissa tai toimimaan toisen ihmisen omaishoitajana tai tukihenkilönä. Viihdyn hyvin yksinkin, joten huolin kumppaneikseni vain hyvin yhteensopivia ihmisiä.

Joudutko vaihtamaan usein? En siis paheksu, mietin vaan, löytyykö pitkäaikaisia, tai onko edes halua sellaiseen?

Nykyinen parisuhde kestänyt neljä vuotta, edellinen seitsemän. Välissä olin pari vuotta sinkkuna. Olen huomannut, että mitä selkeämmin on määritellyt omat rajansa ja toiveensa, sitä helpompi on löytää itselleen mieluinen kumppani.

Kun ikää tulee, sitä oppii ne omat reunaehdot. Nuorempana ei välttis tiedä, mitä oikeasti haluaa. Eikä silloin osaa itsellekään perustella omia toiveitaan.

Varmasti näin. Itse olen aina ollut hyvin itsepäinen oman tieni kulkija, ja olen monissa muissakin asioissa tehnyt asiat eri tavalla kuin useimmat. Ainakin isoissa kaupungeissa on onneksi mahdollista löytää samanhenkisiä outolintuja jopa siinä määrin, että enemmistön elämäntapa tuntuu jo tosi vieraalta ja kaukaiselta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monogamia.

Siis en suostu monogaamiseen suhteeseen kenenkään kanssa, vaikka kuinka painostettaisiin.

Miten siihen voisi edes painostaa? Et vissiin edes aloita suhdetta sellaisen kanssa, joka ei siihen suostu. Kun heti alkuun tämän teet selväksi.

Nyt pitää muistaa, että aluksi kaikki suhteet ovat avoimia, kunnes päätetään, ettei olla muiden kanssa.  Monogamia on sopimus. Ajatus vapaasta ja sitoutuneesta seurustelusta houkuttelee monia, mutta sitten ajan ja tunteiden syvenemisen myötä sosiaalisten normien paino käy liian raskaaksi ja pitäisi sittenkin päästä toteuttamaan perinteistä parisuhdemallia.

Painostaminen voi tapahtua esimerkiksi mustasukkaisten kommenttien, mököttämisen, syyllistämisen, kiukuttelun, vihjailevien kommenttien, emotionaalisen lahjonnan, itkemisen tai houkuttelun keinoin.

Seksi ja läheisyys tietenkin!

Hankala selittää, mutta pitää olla aina sellainen kokemus, että suhde on nettopositiivinen. Eli se tekee elämästäni parempaa kuin se olisi, jos olisin yksin tai jonkun muun kanssa. Tämä kuulostaa varmaan itsestäänselvältä, mutta esimerkiksi molemmat siskoni ovat avioliitoissa, joista he ovat suoraan sanoneet, että ne ottavat aika usein enemmän kuin antavat. Tämä on aikasta surullista.

On turhaa pohtia täällä toisten ihmisten suhteita, ette voi mitään muuttaa eikä neuvoa, hiljaisuus rauhoittaa ja aamu uudistaa.

Mirjami69 kirjoitti:

On turhaa pohtia täällä toisten ihmisten suhteita, ette voi mitään muuttaa eikä neuvoa, hiljaisuus rauhoittaa ja aamu uudistaa.

Ihana sanonta. :)

Top 6 muttei välttämättä järjestyksessä:

1. Puolison älli ja koulutus on tarpeeksi hyvä järkevään keskusteluun.

2. Puolisolla on hyvä itsetunto ja päättäväisyys eikä anna minun eikä muiden olla vietävänä. Vastaan saa ja pitää sanoa.

3. Omat pankkitilit plus yhteinen, johon molemmat laittavat saman summan yhteisten menojen hoitamiseen.

4. Hoikka ja ja viehättävä.

5. Hyvä huumorintaju.

6. Ystävällinen, sosiaalinen ja luotettava sekä rakastava.

Yli 20 vuotta olen saanut sellaisen kanssa olla, joten ehkäpä näin eron jälkeen kestää aikansa löytää tuleva kumppani. Mutta yritetään. 👍

Heteromies kirjoitti:

Top 6 muttei välttämättä järjestyksessä:

1. Puolison älli ja koulutus on tarpeeksi hyvä järkevään keskusteluun.

2. Puolisolla on hyvä itsetunto ja päättäväisyys eikä anna minun eikä muiden olla vietävänä. Vastaan saa ja pitää sanoa.

3. Omat pankkitilit plus yhteinen, johon molemmat laittavat saman summan yhteisten menojen hoitamiseen.

4. Hoikka ja ja viehättävä.

5. Hyvä huumorintaju.

6. Ystävällinen, sosiaalinen ja luotettava sekä rakastava.

Yli 20 vuotta olen saanut sellaisen kanssa olla, joten ehkäpä näin eron jälkeen kestää aikansa löytää tuleva kumppani. Mutta yritetään. 👍

Luin ykköskohdan: "Puolison ÄITI ja koulutus on tarpeeksi hyvä järkevään keskusteluun". Ajattelin, että onpa poikkeuksellinen ykköskriteeri.

Ehkä kannattaa käydä optikolla. Kirjoitin ällistä, en äidistä. Tai kommenttisi olo huumoria. 😎

Heteromies kirjoitti:

Ehkä kannattaa käydä optikolla. Kirjoitin ällistä, en äidistä. Tai kommenttisi olo huumoria. 😎

Kommenttini tosiaan oli huumoria, joka syntyi luetun ymmärtämisen virheestä.

No niin ajattelinkin. Mutta ei pahitteeksi olisi, jos kumppanin äidillä olisi samat ominaisuudet ykköskohdassa. Ja eivät ole parhausjärjestyksessä mun lista. Lisäisin kohdan 7: ei minäminä-ajattelua vaan kyky joustaa puolin ja toisin.

Kiitos hyvästä läpästä.👍

tupakointi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monogamia.

Siis en suostu monogaamiseen suhteeseen kenenkään kanssa, vaikka kuinka painostettaisiin.

Onko se silloin parisuhde? Vai avoin suhde, jota ei ole edes määritelty parisuhteeksi?

Parisuhde on kahden ihmisen välinen romanttinen suhde. Eipä siihen vaikuta mahdolliset muut suhteet.

Alkoi naurattaa. Että jos minä kysyn tapailukumppanilta, että aletaanko olemaan parisuhteessa ja hän vastaa, että ilman muuta sopii, niin minun pitäisi huomata kysyä myös samalla, ettei hän ole myös naapurin Mirkun kanssa parisuhteessa ja sen lisäksi toisella paikkakunnalla asuvan Lissun kanssa parisuhteessa?

Sukupuolitaudit yms.

Vierailija kirjoitti:

En ryhtyisi omaishoitajaksi tai huolenpitäjäksi. Tarvitsen itsenäisen kumppanin, joka hoitaa omat asiansa.

Huh, kylmää tekstiä. Oletko ajatellut, että vanhetessa puolisosi saattaa sairastua? Ja tarvitsee apuasi kotona asuessa. Jättäisitkö hänet siinä tapauksessa oman onnensa nojaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monogamia.

Siis en suostu monogaamiseen suhteeseen kenenkään kanssa, vaikka kuinka painostettaisiin.

Onko se silloin parisuhde? Vai avoin suhde, jota ei ole edes määritelty parisuhteeksi?

Parisuhde on kahden ihmisen välinen romanttinen suhde. Eipä siihen vaikuta mahdolliset muut suhteet.

Alkoi naurattaa. Että jos minä kysyn tapailukumppanilta, että aletaanko olemaan parisuhteessa ja hän vastaa, että ilman muuta sopii, niin minun pitäisi huomata kysyä myös samalla, ettei hän ole myös naapurin Mirkun kanssa parisuhteessa ja sen lisäksi toisella paikkakunnalla asuvan Lissun kanssa parisuhteessa?

Tietenkin parisuhteen aluksi keskustellaan siitä, mitä parisuhde itselle  tarkoittaa, mitä odotuksia on parisuhteelta, mitä toivoo yhteiseltä ajalta, mitä sitoumuksia haluaa tehdä, mitkä ovat omat mieltymykset ja niin edelleen. Pelkästään se, että kysyy "alax oleen?" ei koskaan toimi aikuisten välisissä suhteissa.

Mutta tähän nimenomaiseen kysymykseen: ellet ole sopinut olevasi eksklusiivisessa suhteessa, et ole eksklusiivisessa suhteessa. :)