Mikä on parisuhteessa sellainen asia, jossa et halua tehdä kompromisseja?

Vierailija kirjoitti:

678678 kirjoitti:

onsevaaankumma kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkoholi, on aina ollut. En ole uskovainen tai absolutist. En vaan pysty katselemaan juomista lainkaan. Vastenmielinen ajatuskin maata juopon alla pantavana.

aina puolustellaan etten ole absolutisti,

minä olen en puolustele mitään olen vain

mitä huonompaa on olla abso kuin melkein abso?

Kaikki ehdottomuus kumpuaa yleensä epäterveelliseltä pohjalta. Ongelmia taustalla. Tai sitten mustavalkoinen ajattelutyyli, ei sen parempi.

Kyllä kohtuudella saa pettää.

Okei, löysit poikkeuksen joka vahvistaa säännön.

Pettämistä ei saa olla, ei ainakaan toistuvasti. Yhden mitättömän syrjähypyn  johon ei sisälly tunnetta vain pelkkä seksisuhde voisin antaa anteeksi.

Siitä en tingi, jos huomaan että toinen ei tunne minua vuosienkaan jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Pettämistä ei saa olla, ei ainakaan toistuvasti. Yhden mitättömän syrjähypyn  johon ei sisälly tunnetta vain pelkkä seksisuhde voisin antaa anteeksi.

Minun on niin vaikea ymmärtää tätä ajatusmaailmaa, jota näkee paljon. Että yksi hairahdus on pienempi paha kuin tunteet toista ihmistä kohtaan. Itselläni asia on päinvastoin. Hyväksyisin helpommin että puoliso rakastuu toiseen kuin että hän olisi vehkeensä vietävissä oleva, tunteeton panokone. Haluan uskoa että puolisoni on tunteva ihminen, joka saa lähteä tavoittelemaan onneaan toisen kanssa jos siltä tuntuu, kuin että suhtautuisi muihin ihmisiin kertakäyttö-mentaliteetilla.

Ehdottomasti turvallisuus!

Jos puoliso ajaisi itsensä/meidän molemmat sellaiseen tilanteeseen, ettei kokisi olevani enää turvassa, niin siinä ei enää kompromisseja tehdä.

Luultavasti kamat ois pakattu jo, jos saisin selville, että on rikollisessa toiminnassa mukana, auttanut (vaikka antanut kyydin pieksämiskeikalle tms.) jotakin joka on rikollisessa toiminnassa mukana tai edes suunnittelee semmosta.. Toki kyse pitää tosisaan olla semmosesta rikoksesta, joka sen turhalllisuuden rikkoo...

Pidän itseäni erittäin joustavana ja tasa-arvoa vaalivana miehenä. Mutta kuitenkin jos vaimo ei pidä itseään todella timmissä kunnossa, huolehdi lantionpohjalihaksista, halua kokeilla seksuaalisesti kaikkea mitä mieleeni tulee/olen nähnyt pokesta, niin suhde loppuu siihen. 

Samoin, jos ruoka ei ole lämmintä kun tulen töistä kotiin (ei saa myöskään olla liian kuumaa, jotten polta kieltäni), pidä kotia siistinä, pese astioita, vessaa, kylpyhuonetta etc. niin ulos lentäisi saman tien.

Molemmilla omat rahat ja varat ja asumiskustannukset jaetaan tasan.

- ei yhteenmuuttoa

- ei naimisiin

- ei lapsia

- avoin suhde

- säännöllistä seksiä ja läheisyyttä

- toisen kunnioittamista

Vierailija kirjoitti:

Se että pääsen jätkien kanssa ilman akkoja aina vuosittain 1-2 kertaa Tallinnaan tai Venäjälle tai Riikaan pariksi yöksi.

Plus samalla nuoruuden ryyppyporukalla myös bilettämään eri kaupunkeihin jos vaikka ystävät on tulossa pk seudulla käymään. Kun se on helpointa. Ei muulloin tavata muiden perheitä. Firman pikkujouluissa ryyppään kanssa kunnolla ja jatkojen jatkot voi olla mistä vaan nyt herään. Puheluihin en vastaa yön aikana.

Olen ehdoton näissä asioissa.

Ei myöskään kiinnosta olla suhteessa jossa on riitaa ja minä en vouta sitä. Muutan heti pois ja otan väkisin vaikka oman tilani vaikka olisi lapsiakin perheessä.

m35

No sinä varmaan hyväksyt sitten sen että nainen ei suinkaan nyhjää kotona sinua odotellen reissuiltasi vaan järjestää itselleen mukavaa menemistä ja tekemistä niiksi ajoiksi omien kavereidensa kanssa. Eikä ole puhelimen päässä. Tulee mieleen se vanha vitsi nuoresta aviovaimosta jonka mies saneli lähes samat ehdot kuin sinä, mutta vaimo vastasi: "tee kuten haluat kulta, mutta tässä talossa harrastetaan seksiä joka ilta klo 18... Olit sinä paikalla tai et." Käsitän vitsin siis niin että nainen ei suinkaan halunnut määräillä miestä, vaan kieltäytyi luopumasta omista tarpeistaan.

Ja tuskin kukaan täysjärkinen sun kanssa lapsia tekisikään, kun ne lapset nyt kuitenkin tulisi sun tilaan koska olet niiden isä. Yksikään muksu ei ansaitse noin empatiakyvytöntä ja kylmää vanhempaa, jonka prioriteetit on Tallinnan reissut kavereiden kanssa ja riitojen "voittaminen", koska minäminäminä.

Nainen pyyhkikööt pölyt, minä en. Nainen peskööt vaatteet, minä en.

Vierailija kirjoitti:

Olisiko teistä "en halua omaishoitajaksi" oikeasti jättämään syvästi rakastamanne ihminen, kun hän alkaisi tarvita apua. 😮 Vai ettekö rakasta kumppaneitanne niin, että ero tuntuu fyysisenä kipuna?

Ystävälleni kävi juuri näin. Mies sairastui neurologiseen sairauteen joka pikkuhiljaa vuosien saatossa etenee. emäntä otti ja lähti panemaan muita. siinä jäi lapset ja yhteinen yritys miehen hoidettavaks. ei painanut 20vuoden liitto mitään :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pettämistä ei saa olla, ei ainakaan toistuvasti. Yhden mitättömän syrjähypyn  johon ei sisälly tunnetta vain pelkkä seksisuhde voisin antaa anteeksi.

Minun on niin vaikea ymmärtää tätä ajatusmaailmaa, jota näkee paljon. Että yksi hairahdus on pienempi paha kuin tunteet toista ihmistä kohtaan. Itselläni asia on päinvastoin. Hyväksyisin helpommin että puoliso rakastuu toiseen kuin että hän olisi vehkeensä vietävissä oleva, tunteeton panokone. Haluan uskoa että puolisoni on tunteva ihminen, joka saa lähteä tavoittelemaan onneaan toisen kanssa jos siltä tuntuu, kuin että suhtautuisi muihin ihmisiin kertakäyttö-mentaliteetilla.

mä hairahdui kerran. ei seksiä mutta pussailua ihmisen kanssa joka oli mun kaveri, tunnettu pari vuotta. se miksi pussailemaan päädyttiin on itsellekin mysteeri. jostain syystä se nyt vaan oli pirun hyvä idea siinä kohtaa. seksiä ei ollut. en kaipaa sellaista. mut huomio oli ihanaa. tunteita ei ole. ei ole koskaan ollutkaan, eikä tule. ystävyys jatkuu varovaisemmin. kumpikaan ei halua et joudutaan samaan tilanteeseen uudestaan. kumpikin tietää kuinka typerää se oli ja kuinka helposti kaiken menettää. Onko tämä siis täysin anteeksiantamatonta?

Jos mimmi haluaa koiran tai lapsen, niin se on heti ei vaikka kuinka viehättävä olisi muuten. Haluan myös saada naisesta älyllistä keskusteluseuraa, enkä jaksa enää käydä joka ilta läpi teinityyppistä "miten sun päivä on mennyt? voinko kertoa mun ikea-reissusta?" -tyyppistä kahdessa päivässä unohtuvaa höpöhöpö-keskustelua, joten tärkeää että mimmi on kiinnostunut asioista ja lukee ja sivistää itseään jatkuvasti.

Muuten olen avoin kaikelle ja kaikille kompromisseille.

Itse en perusta erityisesti mistään rehellisyydestä tai luotettavuuden yli-ihannoimisesta. Valtiot, maailmantalous yms. maailman isoimmat asiat perustuvat asioille jotka olivat aluksi valheita, niin on vain yksinkertaisesti liikaa odottaa että yksittäinen ihminen pystyisi olemaan yhtään rehdimpi todellisuudessa, joten olen tullut siihen tulokseen että parempi hyväksyä että kaikki valehtelevat tai kertovat asioita jotka perustuvat valheeseen. :)

Onnellisesti ollut neljä vuotta saman gimman kanssa :)

Mulle se tuli tänään. Olen kovassa kuumeessa eikä mies hoida lapsia eikä kotia. Kunhan tästä paranee niin pistän lusikat jakoon.

Siitä että kotityöt hoidetaan 50-50. Ja kunnioitusta täytyy olla molemmin puolin, se kattaa paljon. Ja tietty rakkautta ja seksiä. :)

Eipä tule nyt mieleen mitään ehdotonta, mutta varmaankin siksi, että meillä on mieheni kanssa lähes identtinen arvomaailma ja ajattelutapa. On siis itsestänselvää, että suhde on tasavertainen, perhe tulee kaikessa ensin jne. Muilla pareilla on toki omat juttunsa, meillä omat. Mutta on jotenkin tosi mukavaa, kun ei tarvitse jatkuvasti kyseenalaistaa toisen arvopohjaa näissä asioissa. :) 

Laardia en hyväksy.

Liikaa ylipainoa niin mamma vaihtoon.

Huvittava tuo Iltasanomien lista. Eihän siihen oltu otettu ollenkaan vakavampia asioita, kuten puolison mahdollinen sairastuminen, vaikka siitäkin oli paljon keskustelua. No, hömppälehti se on onkin.

Perheen yhteinen aika. En voisi olla suhteessa jossa molemmilla olisi päivittäin useita omia menoja ja viikonloputkin vietettäisiin eri suunnissa.

Sairaalloisen pihin ja tuhlurin kanssa on yhtä kamalaa,arki ei suju.