Asutko kerrostalossa, jossa on huono äänieristys???

Itäkeskuksen kämpässä oli huono äänieristys ja koska samassa talossa oli opiskelija-asuntoja, niin toisinaan bileiden äänet valvotti.



Nykyisessä talossa joskus naapurin nuori mies soittaa kitaraa ja se kuuluu, kun vahvistin käytössä ilmeisesti, mutta tekee sitä ehkä kerran kuussa ja aina päiväsaikaan. Muita ääniä ei sitten kuulukaan.

Muistan lapsena yksin kotona ollessani pelänneeni, että meillä on joku, kun askeleet kuuluivat niin läheltä. Yläkerrassa saa hiipiä aika hiljaa, ettei kuulu meille.



Mutta tähän tottuu... ainakin 35 vuodessa :).

Yläkerran naisella oli asumuseron aikaan kiihekätä seksiä. Äänet loppuivat, kun pari palasi yhteen ;)



Vessan vetäminen. Koiran juokseminen. Huuto. Sählyn peluu. Miehen lauluharjoitukset.



Eniten ahdistaa se, että meiltä kuuluu lasten naurua, kiljuntaa, huutoa, tömistelyä. Minun pimahtamiset, koiran liikkeet ja äänet. Piereskely. Yskä.



Talo rakennettu 80-luvun lopulla.



Inhoan, inhoan, inhoan.

siis se lorotus. VITUTTAA. Puhumattakaan töminästä, joka on nytkin melkoinen. Kaksi lasta, jotka eivät pääse koskaan ulos.

Asuttiin ennen VVO:n kämpässä joka oli rakennettu -80-l. Meille kuulu kaikki äänet...wc:n äänet, puhe, koiran haukkumiset, lapsen riehumiset, itkut, valokatkaisijan napsaukset, henkarin äänet, verhojen sivuunvetäminen...radio, telkku...se oli kamalaa. Asunnonvaihtoa ei saatu näistä ja muutamista muista jutuista huolimatta, joten nykyään ei asuta enää VVO:lla.

Talo oli ihan selvästi halvalla rakennettu ja äänten kuuluminen johtu siitä...välillä mietin, että ei meidänkään naapurit varmaan olleet innoissaan meidän lastemme äänistä (yöitkuista ja muista).