Lue keskustelun säännöt.
Oudoin asia mistä teille on suututtu?
Tuli mieleen tässä aamutuimaan kun kaveri suuttui siitä kun tänä aamuna ilmoitin hänelle etten pääsekään aamulla kahville hänen kanssaan koska heräsin aivan kamalaan päänsärkyyn. Sanoin että josko siirrettäisiin esim lounasaikaan koska tiedän että hänellä ei ole menoja. Sai aivan hirveän raivokohtauksen tästä asiasta.
On oudoimpiakin asioita tapahtunut (esim työkaveri suuttui kun sairastuin enkä päässyt töihin) ja kerran mies raivostui siitä kun olin laittanut kokonaisia mustapippureita keittoon (ennen ei ollut tästä valittanut) Haukkui mut ja mökötti koko illan olkkarin nurkassa :D
Kommentit (6320)
Kirjoitin tästä just tuolla horoskooppiketjussa, mutta työkaveri suuttui äsken kun en alkanut seurata hänen suosittelemaa blogia. ?????????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä ketju näyttää karua kieltä siitä että meillä on liian vähän resursseja mielenterveyspalveluihin.
Minulle on suututtu siitä että menin etukäteen sovitulle menolleni jonka kyseinen ihminen oli unohtanut.
Eli siis mieheni suuttui minulle kun oltiin sovittu että käyn asioilla ja hän jää kotiin lasten kanssa, oli unohtanut joten minullehan saa suuttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän on toisen osapuolen näkemys näihin? Esim. onko kuvauksellisuutta kehuttu jotenkin ikävään sävyyn? Onko menoja siirretty milloin minkäkin syyn varjolla? Ei silti, minullekin on suututtu turhasta. Ehkä tästäkin suututaan.
Tuohon narsistiystävääni palatakseni, oli kuin iilimato mussa kiinni ja mitään en olisi saanut tehdä ilman häntä. Aamut alkoi viesteillä, töihin viestiä, työpäivän jälkeen viestiä. Ja tosiaan tuo lapsellinen ymmärtämättömyys, tein fyysisesti raskasta työtä tuohon aikaan ja hän ei sitä voinut käsittää että energia riitti just ja just siihen p*rkeleen kaupassa käymiseen. Muistaakseni just tuon kauppaepisodin aikaan olin tehnyt 10 tuntisen työpäivän.
Lopulta laitoin välit poikki aivan lopullisesti, estin joka paikassa ja jestas miten helpottunut oon ollut! Oon ihminen joka tykkää paljon olla rauhassa & yksinkin, joten tuo ihmissuhde oli lievästi sanottuna stressaava.
Täällä täysin sama! Käytän aikani just niinkun haluan. Jos ei kahvittelut kiinnosta työpäivän jälkeen niin en ole velvollinen kenellekään selittelemään sitä sen enempää. Jatkuvasti jotain vaativat ihmiset ovat ahdistavia, tällä tarkoitan myös nimenomaan tuota ajankäyttöä.
Kaverini suuttui kun erosin hänen tuntemastaan miehestä pienen tapailun jälkeen ja haukkui mustasukkaiseksi kun kielsin kerromasta koko miehen parisuhdehistoriaa. Eikö se ole miehen itsensä tehtävä eikä kaverin kuitenkin? Eron jälkeen löysin uuden miehen, ja vahingosta viisastuneena en puhunut mitään tapailustamme. Vasta kun aloimme seurustella kunnolla, kerroin että olemme nähneet. Se passiivisaggressiivinen kiukuttelu nauratti meitä kumpaakin miehen kanssa. Kerran kaveri soitti meille humalassa tohkeissaan, että eikö meidän ole aika jo merkata facebookiin että seurustelemme...
Sama naama otti raget kun en pystynyt pitämään yhteyttä alkuraskauden aikana. Olin niin huonovointinen että nukuin ekat kolme kuukautta tai oksensin kaaressa. Yhteydenpito loppui dramaattisesti, koska en ollut enää hänen käytettävissään kuin ennen. Loppui draama kummasti kun yhteydenpito loppui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siitä kun en usko kristittyjen jumalaan :D kaveri veti ihan hirveät kilarit tästä joskus, huusi että joudun helvettiin ja palan ikuisesti sitten helvetin liekeissä kun en usko! Olisittepa nähneet kuinka vihainen kaveri oli minulle tästä. Kävi säännöllisesti hellareiden kokoontumisissa ja paasasi niistäkin minulle. Sittemmin kaveri on onneksi rauhoittunut näissä asioissa, liekö tuo uskossakaan enää.
Lounastin työpaikalla erään tuttavan kanssa välillä, sai raivarit yksi päivä kun olikin omat eväät mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysymys sisältää vuorovaikutuksen ongelman. Kukaan ei ole vastuussa toisen teoista, mutta jokainen on vastuussa omistaan.
Koetko ettet ole vastuussa mistään ja kaikki on aina muiden syytä. Loukkaat muita ja ne muut on hulluja.
Vai syyttääkö joku sinua omista teoistaan?
Jokainen voi parantaa vuorovaikutusta ottamalla vastuun teoistaan. Narsismia, jossa ollaan edesvastuuttomia, ei kannattaisi narsistin itsensäkään ruokkia. Kiitti jos jaksoit lukea näin pitkän.
Kasvotuttu mies suuttui minulle, kun tilaisuuden kahvitarjoilu oli loppunut ennalta ilmoitettuun aikaan eikä hän saanut kahvia puoli tuntia sen jälkeen. En ollut millään tavalla vastuussa tarjoilusta, vaan olin vieraana tilaisuudessa samoin kuin hänkin. En vieläkään tiedä, mitä minun olisi pitänyt tilanteessa tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystavani suuttui kun sain vauvan. Kun opimme tuntemaan olin villi sinkku ja han onnettomassa avioliitossa. 5 vuotta sen jalkeen mina olin parisuhteessa ja vastasynnyttanyt ja han juuri eronnut. Halusi kaiken pysyvan muuttumattomana. Minusta kuitenkin outoa ja lapsellista suuttua tuosta. Elama muuttuu ja se on normaalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän on toisen osapuolen näkemys näihin? Esim. onko kuvauksellisuutta kehuttu jotenkin ikävään sävyyn? Onko menoja siirretty milloin minkäkin syyn varjolla? Ei silti, minullekin on suututtu turhasta. Ehkä tästäkin suututaan.
Tuohon narsistiystävääni palatakseni, oli kuin iilimato mussa kiinni ja mitään en olisi saanut tehdä ilman häntä. Aamut alkoi viesteillä, töihin viestiä, työpäivän jälkeen viestiä. Ja tosiaan tuo lapsellinen ymmärtämättömyys, tein fyysisesti raskasta työtä tuohon aikaan ja hän ei sitä voinut käsittää että energia riitti just ja just siihen p*rkeleen kaupassa käymiseen. Muistaakseni just tuon kauppaepisodin aikaan olin tehnyt 10 tuntisen työpäivän.
Lopulta laitoin välit poikki aivan lopullisesti, estin joka paikassa ja jestas miten helpottunut oon ollut! Oon ihminen joka tykkää paljon olla rauhassa & yksinkin, joten tuo ihmissuhde oli lievästi sanottuna stressaava.Täällä täysin sama! Käytän aikani just niinkun haluan. Jos ei kahvittelut kiinnosta työpäivän jälkeen niin en ole velvollinen kenellekään selittelemään sitä sen enempää. Jatkuvasti jotain vaativat ihmiset ovat ahdistavia, tällä tarkoitan myös nimenomaan tuota ajankäyttöä.
Tietenkään et. Oletko kuitenkin naamioinut perimmäisen syyn? Olethan sanonut "ystävällesi" että hänen olisi parasta etsiä parempaa seuraa, se nyt olisi vähintä mitä voisit sanaista arkkuasi avata. Kukaan ei ole niin tärkeä, että roikkuisi toisessa ilman vastakaikua. Ellei kyseessä lähestymiskielto.
Tietääkö hän miten koet hänet? Jos tietäisi, tuskin tosiaan roikkuisi sinussa. Kuulostat itseriittoiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin kesätöissä Helsingin keskustassa sijaitsevassa kiinalaisessa ravintolassa. Suuttuivat kun en kerran jäänyt ylitöihin. Ihan huutoa tuli. Kuulemma joillain työntekijöillä oli lapsia ja silti jäivät ylitöihin, että miksi ihmeessä pitää koirien takia kotiin muka mennä! Olisi pitänyt siis jäädä joka päivä ylitöihin, kun oli kiireaikaan liian vähän työntekijöitä.
Olin jo työhaastattelussa ilmoittanut, etten pysty aina joustamaan työajoista, sillä minulla on kaksi koiraa. Voin joustaa silloin, kun työajat menevät miehen kanssa lomittain, muuten en. Tuona päivänä se ei ollut ensimmäistä kertaa mahdollista. Olin aina aiemmin saanut järjestettyä niin, että pystyn jäämään.
Kokemusta oli jo ravintola-alasta, joten tiesin että välillä saattaa tulla yllättävää ruuhkaa ja toivotaan että voi jatkaa töissä vielä pari tuntia työvuoron jälkeen. Tämä on ok, se ei että työaikasuunnittelu on niin huonoa, että sama tilanne tulee joka päivä muka "yllätyksenä".
Seuraavana päivänä kukaan työntekijöistä ei puhunut mulle. Otin lopputilin päivänpäätteeksi. En tiedä oliko kyse edes kulttuurierosta, sillä ei ne suomalaiset työntekijät minua kohtaan sen suopeampia olleet.
Lisäksi heitä näytti ärsyttävän, että sain joka päivä erinomaista palautetta asiakkailta luontevasta ja hyväntuulisesta palvelusta. Sehän on ravintolan etu! Tosin he eivät sitä palautetta saaneet omasta palvelustaan, vaikka olivat niin "ammattilaisia" = tönkköjä.
"Jatkuvasti jotain vaativat ihmiset".
Tuli mieleen, että oletko käyttänyt hyväksi noita ihmisiä? Olisiko sinun vuorosi olla antajana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki tahallaan vaan suuttuvat, vaikka minun pitäisi suuttua heille. Luulempa, että kyseessä on hyökkäys on paras puolustus menetelmä.
Tuttuni kysyi kerran, haluaisinko olla hän. Vastasin kieltävästi, mutta jätin kertomatta syyn (tuttuni on impulsiivinen, herkästi kimpaantuva ja sotkee valtaosan ihmissuhteistaan loputtomalla räyhäämisellään). Tuttuni sitten suuttui tästä ja sain juuri ja juuri selitettyä, että viihdyn itsenäni niin hyvin, etten haluaisi olla kukaan muu (eikä tämä edes ole valhe, ainoastaan murto-osa koko totuudesta...)
Joku koiranulkoiluttaja päästi koiransa meidän pihaan ja sitten koira päätti merkata pari kohtaa. No mainitsin tästä narun toisessa päässä olevalle henkilölle ja minun täydeksi yllätyksekseni hän alkoi huutamaan minulle. Olin hieman hämilläni aluksi, mutta kyllä hän sai kulla kunniansa.
Mieheni on suuttunut, kun en ole ollut heti "valmis", kun hän on koskenut. Tällaiset typerät suuttumiset aiheuttaa vihantunteita.
Vierailija kirjoitti:
"Jatkuvasti jotain vaativat ihmiset".
Tuli mieleen, että oletko käyttänyt hyväksi noita ihmisiä? Olisiko sinun vuorosi olla antajana?
En. Hoidan itse omat asiani enkä pyydä mitään palveluksia, koska en halua jäädä kiitollisuudenvelkaa kenellekkään. Läheisiäni autan mielelläni pyytämättäkin, mutta olen huomannut nämä, jotka jatkuvasti vaativat aikaasi ovat usein myös muutenkin hyväksikäyttäjiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän on toisen osapuolen näkemys näihin? Esim. onko kuvauksellisuutta kehuttu jotenkin ikävään sävyyn? Onko menoja siirretty milloin minkäkin syyn varjolla? Ei silti, minullekin on suututtu turhasta. Ehkä tästäkin suututaan.
Tuohon narsistiystävääni palatakseni, oli kuin iilimato mussa kiinni ja mitään en olisi saanut tehdä ilman häntä. Aamut alkoi viesteillä, töihin viestiä, työpäivän jälkeen viestiä. Ja tosiaan tuo lapsellinen ymmärtämättömyys, tein fyysisesti raskasta työtä tuohon aikaan ja hän ei sitä voinut käsittää että energia riitti just ja just siihen p*rkeleen kaupassa käymiseen. Muistaakseni just tuon kauppaepisodin aikaan olin tehnyt 10 tuntisen työpäivän.
Lopulta laitoin välit poikki aivan lopullisesti, estin joka paikassa ja jestas miten helpottunut oon ollut! Oon ihminen joka tykkää paljon olla rauhassa & yksinkin, joten tuo ihmissuhde oli lievästi sanottuna stressaava.Täällä täysin sama! Käytän aikani just niinkun haluan. Jos ei kahvittelut kiinnosta työpäivän jälkeen niin en ole velvollinen kenellekään selittelemään sitä sen enempää. Jatkuvasti jotain vaativat ihmiset ovat ahdistavia, tällä tarkoitan myös nimenomaan tuota ajankäyttöä.
"Jatkuvasti jotain vaativat ihmiset".
Tuli mieleen, että oletko käyttänyt hyväksi noita ihmisiä? Olisiko sinun vuorosi olla antajana?
Laita välit poikki. Mutta ole rehellinen itsellesi. Vähän paistaa, että olet mielelläsi saamapuolella, muttet anna itse mitään. Onko ahdistuksesi takana siis ihmissuhde, vai omatuntosi joka vaatii sinulta vihdoin tekoja?
heipähei mulle suututtiin ja laitettiin välit poikki mun kanssa koska en osannut reagoida oikein juttuihin mitä mulle sanottiin