Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Arki jatkuu huomenna - loma teki minusta laiskan
06.01.2019 |
Onko muita, jolle arjen jatkuminen joululoman jäljiltä tuntuu ylivoimaiselta ja raskaalta?
Otsikossahan jo asian ydin tuli. Lomailu tekee minusta laiskan, ja huominen arkeen palaaminen tuntuu kohtuuttomalta ja vuoren kokoiselta. Olen siis opiskelija ja viettänyt aivan ihanan joululoman, jolloin en ole uhrannut ajatustakaan opinnoille, eli luulisi että akkuni olisivat hyvinkin ladattu mutta suorastaan päinvastoin: unirytmini on kääntynyt jälleen päälaelleen, jo pienet askareet tuntuvat urotöiltä. Saman huomaan lievästi arjessanikin: mitä enemmän löysäilen, sitä vähemmän jaksan tehdä edes mitään pakollista vähää. Olen aina ajatellut tämän johtuvan siitä, että koska olen aina ollut oikea yökyöpeli niin pakolliset aamuherätykset luennoille tms vain väsyttävät minua, kun en saa siis elää luontaisessa rytmissäni. Mutta ei ole kyse siitäkään, ainakaan tämän loman perusteella!
Pääasiassa arkeni on oikein mukavaa, opiskelen itselleni mieluista alaa ja minulla on hyvä sosiaalinen elämä. Harrastuksiakin löytyy sekä teen satunnaisia työvuoroja viime kesän työpaikalleni, mutta miten ihmeessä voin olla näin väsynyt vain löysäiltyäni lähes kk? Tiedän, että arki alkaa rullata normaalisti viimeistään helmikuussa ja olen taas oma touhukas itseni, mutta osaako joku antaa vinkkiä millä voittaisin tämän aina saapuvan ”loman jälkeisen masennuksen”, jolloin tuntuu yksinkertaisesti mahdottomalta nousta aamuisin sängystä, ottaa ainuttakaan työvuoroa vastaan, harrastaa liikuntaa… Voisin vain nukkua kellon ympäri ja jättää kaikki luennot välistä.
Kommentit (7)
No tuota palaa vuorokausirytmiin jo lomalla ja harrasta liikuntaa lomallakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä aivan sama tilanne. Vaikka aina päinvastaisesta haaveilee, taitaa totuus olla, että arki rytmeineen on tosi tärkeää ihmiselle. Voi veljet mikä minustakin tulisi, jos eläisin jatkuvassa lomamoodissa. Ei siitä nauttisi pidemmän päälle, vaik aina kaikki lottovoitosta haaveksivat ilmaisevatkin, että en tekis sitten enää mitään...lomailisin vaan. Hell no. Loman ihanuus piilee juuri sen päinvastaisuudessa arkirutiineihin verrattuna. Me ihmiset tarvitaan molempia. Tsemit huomiseen, ap. Mä aion jaksaa vääntää elämäni arkiasentoon, olen ihan varma, että säkin pystyt siihen!
Hurjalta kyllä tuntuu arkeen palaaminen. Seuraava pidempi lomakin on vasta kesällä. En tiedä mihin tämä joulu katosi ja jopa sekin ahdistaa. Ihan normaalia joulunviettoa meillä oli, mutta jotenkin siitä ei jäänyt mitään mieleen.
Itse lomailin vain 2 viikkoa, ja olen jo laitostunut ja laiskistunut. En todellakaan haluaisi palata töihin huomenna... :(
Meinaan aloittaa laihdutusurakan, josko se toisi kaivattua lisäenergiaa, kun kilot tippuvat.
Mua ei ahdista itse työ vaan se oravanpyörä: aamulla lasten kiskominen ylös kitisevinä, pimeässä ja pakkasessa kuskaaminen hoitoon kahteen eri paikkaan julkisilla. Itse töissä olin jo kaksi päivää. Eka päivä oli ihana, mutta sitten esimies palasi töihin pilaamaan fiiliksen. On helvetinmoinen sählääjä ja komentelija, käyttäytyy arvaamattomasti. Heti tokana päivänä alkoi tämän firman kulttuurille ominainen valitus ja syyllisten etsiminen. Seuraavat 2 kk on vuoden kiireisintä aikaa ja 60 tunnin viikkoja. Lomaan kolme kuukautta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viikon ku jaksais, ni pääsee lomalle
Alue: Aihe vapaa
Todellakin arkeen paluu ahdistaa. Ei huvittais ollenkaan. Loma on ollut hyvä ja rentouttava töihin meno ei nappaa ollenkaan.
Työpäivän jälkeen sitä on niin puhki ettei iltaisin jaksa mitään.
Millehän alalle sitä vaihtais...
Arki on taas yhtä oravanpyörää ja kellon kanssa juoksemista.