Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä metatyötä kuuluu lapsettoman seurustelevan parin suhteeseen?
05.01.2019 |
Kiinnostaisi tietää, kun en itse oikein keksi mitään. En ole oikein vakuuttunut tällaisen käsitteen hyödyllisyydestä.
Kommentit (145)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on esimerkki metatyöstä, liittyy isänpäiväkortteihin mutta jos haluatte esimerkistä lapsettoman, valitkaa tilalle mikä tahansa muu mahdollisesti säilytettävä paperi.
Eli 2 kk sitten puolisoni sai lapsilta pinon isänpäiväkortteja. Ne ovat edelleen keittiön työtasolla. Olen pari kertaa ehdottanut että laitatko nää johonkin, johon mies on vastannut että joo, hänen pitää keksiä niille paikka. Mutta siinä ne vain on. Koska se, mitä ja missä säilytetään, näyttää olevan aivan ylivoimaista miettiä. Jonkun pitäisi tehdä se _metatyö_ puolesta, eli se ajatustyö konkreettisen suorittamisen taustalla.
Minä en pitänyt metatyötä työnä, ennen kuin tajusin että olimme päätyneet tilanteeseen jossa toinen oli lakannut tekemästä sitä. Mikä on varmaan osin omaa syytäni. Jatkuva päätöksenteko on uuvuttavaa, vaikka päätökset olisi minipieniä, ja niiden määrä on lisääntynyt sadassa vuodessa aivan valtavasti. Sitten jos parisuhteessa päätyy tekemään kahden ihmisen päätökset kun toinen vetäytyy vastuusta, niin kyllä se monia kuormittaa.
Vuosi sitten heitin äitini vuosikymmenet säilömät joululahjapakettikorteista alkaen säästämät kortit roskiin. Niitä oli monta kenkälaatikollista.
Vuosikausia kaapin täytteenä. Ketään ne ei koskaan kiinnostaneet.
Ja kyllä, äitini oli juuri sellainen uhrituja mitä joka ikinen metatöistä nillittäjä tällä palstalla on.
Keskittyisitte niihin parisuhteisiinne ja mahdollisiin lapsiinne sen jatkuvan skitsoamisenne sijasta.
Voisi se omaa päätä kiristävä vannekin hellittää
Mikä tässä oli pointtina? En minä heitä miehen puolesta hänen saamiaan kortteja roskiin, heittää itse jos haluaa. Ja jos haluaa säilyttää, säilyttää. Ehkä miehelläni on joskus kenkälaatikollinen kortteja ja hän on katkera siitä että joutui ne ihan itse sinne laittamaan, en tiedä?
Ja pointti meni taas skitsomammalla täysin ohi.
Roska on roskaa eikä sitä säilötä. Mutta muista raivota miehellesi ja lapsillesi ja miehellesi lasten kuullen.
Olet unelmaäippä. Ihastuttava pullantuoksuinen äitihahmo joka sysii lapsiaan sunnuntai-aamuna pois jaloistaan kun mamma lietsoo miesvihaa miesvihapalstalla. Katso peiliin.
Onko jollain todella näin tyhjää aggressiota vai oletko provo? Meillä ei ole skitsonnut tai raivonnut kukaan. Enkä minä voi puolisoni puolesta päättää mikä hänen saamansa posti on roskaa, minusta se olisi epäkunnioittavaa. En vihaa miehiä, vähiten omaani, osallistuin vain keskusteluun metatyön käsitteestä. Voit rauhoittua.
Osallistu vaan, mutta jätä tuo ”voit rauhoittua”-kettuilu pois ja pysy asiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kävin ihan itse yksin äsken pissalla vessassa, suunnittelin sen ja toteutin , minä itse. no missä viipyy palkinnot?
vähintään marttaliiton kultainen risti ja pari pokaalia pitäisi saada.
Mä jouduin hakee sipsipussin sohvapöydälle kun kattelen telkkaria ja avaamaankin sen. Hirmusesti työtä. Tästä lähin pyydän että ruokakaupan lähetti tuo sipsit suoraan olohuoneeseen ja avaa pussin valmiiksi.
Ei tätä kotona tehtävää metatyötä arvosteta mitenkään, näkeehän sen jo tästä ketjusta. Musta yhteiskunnan pitäisi korvata se että avaan sipsipussin ja lappaan niitä sipsejä suuhuni samalla kun kattelen telkkarista prinsessahäitä.
Miksi osallistut keskusteluun kun et tiedä edes mistä puhutaan? Siis et oikeasti ymmärrä edes tätä käsitettä mitä keskustelu koskee. Sipsipussin hakeminen ja avaaminen on fyysistä työtä, ei metatyötä. Sen hakeminen kaupasta on fyysistä työtä. Se, että miettii haetaanko sellainen vai ei, on metatyötä. Se, että päättää mikä pussi valitaan on metatyötä. Se, että muistaa torstain kauppareissulla ostaa sellaisen lauantaita varten on metatyötä. Metatyö on näkymätöntä työtä. Kuinka vaikeaa se voi olla ymmärtää?
Jouduin tekemään metatyötä että ymmärtäisin. HIrmuisen raskasta. Yhteiskunnan pitäisi korvata se minulle.
Mies kuuntelee metallia, minä en. Ei sitä nyt työksi voi oiein kutsua. Eikä meillä muutenkaan mitä metallitöitä täällä ole, kerrostalokämpässäkin kun asutaan. Sitä paitsi ei mies, minusta puhumattakaan, osaa edes hitsata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kävin ihan itse yksin äsken pissalla vessassa, suunnittelin sen ja toteutin , minä itse. no missä viipyy palkinnot?
vähintään marttaliiton kultainen risti ja pari pokaalia pitäisi saada.
Mä jouduin hakee sipsipussin sohvapöydälle kun kattelen telkkaria ja avaamaankin sen. Hirmusesti työtä. Tästä lähin pyydän että ruokakaupan lähetti tuo sipsit suoraan olohuoneeseen ja avaa pussin valmiiksi.
Ei tätä kotona tehtävää metatyötä arvosteta mitenkään, näkeehän sen jo tästä ketjusta. Musta yhteiskunnan pitäisi korvata se että avaan sipsipussin ja lappaan niitä sipsejä suuhuni samalla kun kattelen telkkarista prinsessahäitä.
Miksi osallistut keskusteluun kun et tiedä edes mistä puhutaan? Siis et oikeasti ymmärrä edes tätä käsitettä mitä keskustelu koskee. Sipsipussin hakeminen ja avaaminen on fyysistä työtä, ei metatyötä. Sen hakeminen kaupasta on fyysistä työtä. Se, että miettii haetaanko sellainen vai ei, on metatyötä. Se, että päättää mikä pussi valitaan on metatyötä. Se, että muistaa torstain kauppareissulla ostaa sellaisen lauantaita varten on metatyötä. Metatyö on näkymätöntä työtä. Kuinka vaikeaa se voi olla ymmärtää?
Jouduin tekemään metatyötä että ymmärtäisin. HIrmuisen raskasta. Yhteiskunnan pitäisi korvata se minulle.
Sulla on nyt mun lupa maata palstalla viisi tuntia tänään ja päätän sun puolesta että haet Taffelin Hot Rod -pussin ensi viikon tiistaina kun pääset töistä. Pitääkö mun päättää kauppa sun puolesta vielä vai jätänkö sen sulle raadettavaksi ja kuormittavaksi metatyöksi? Selviätkö siitä?????
Maksa muuten kortilla ja muista plussa/bonuskortti. Äläkä unohda ottaa vaihtorahoja jos maksat käteisellä.
Äläkä kävele kaupan ulko-ovea päin.
Muista myös hengittää.
Sano kassalle "moi" ja "kiitos".
Unohdinkohan mä jotain tästä sun puolesta tehdystä metatyöstä?
Hengitä normaalisti.
Liikuta jalkoja.
Ehdi bussiin jos et ole omalla autolla.
Mitähän vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on esimerkki metatyöstä, liittyy isänpäiväkortteihin mutta jos haluatte esimerkistä lapsettoman, valitkaa tilalle mikä tahansa muu mahdollisesti säilytettävä paperi.
Eli 2 kk sitten puolisoni sai lapsilta pinon isänpäiväkortteja. Ne ovat edelleen keittiön työtasolla. Olen pari kertaa ehdottanut että laitatko nää johonkin, johon mies on vastannut että joo, hänen pitää keksiä niille paikka. Mutta siinä ne vain on. Koska se, mitä ja missä säilytetään, näyttää olevan aivan ylivoimaista miettiä. Jonkun pitäisi tehdä se _metatyö_ puolesta, eli se ajatustyö konkreettisen suorittamisen taustalla.
Minä en pitänyt metatyötä työnä, ennen kuin tajusin että olimme päätyneet tilanteeseen jossa toinen oli lakannut tekemästä sitä. Mikä on varmaan osin omaa syytäni. Jatkuva päätöksenteko on uuvuttavaa, vaikka päätökset olisi minipieniä, ja niiden määrä on lisääntynyt sadassa vuodessa aivan valtavasti. Sitten jos parisuhteessa päätyy tekemään kahden ihmisen päätökset kun toinen vetäytyy vastuusta, niin kyllä se monia kuormittaa.
Vuosi sitten heitin äitini vuosikymmenet säilömät joululahjapakettikorteista alkaen säästämät kortit roskiin. Niitä oli monta kenkälaatikollista.
Vuosikausia kaapin täytteenä. Ketään ne ei koskaan kiinnostaneet.
Ja kyllä, äitini oli juuri sellainen uhrituja mitä joka ikinen metatöistä nillittäjä tällä palstalla on.
Keskittyisitte niihin parisuhteisiinne ja mahdollisiin lapsiinne sen jatkuvan skitsoamisenne sijasta.
Voisi se omaa päätä kiristävä vannekin hellittää
Mikä tässä oli pointtina? En minä heitä miehen puolesta hänen saamiaan kortteja roskiin, heittää itse jos haluaa. Ja jos haluaa säilyttää, säilyttää. Ehkä miehelläni on joskus kenkälaatikollinen kortteja ja hän on katkera siitä että joutui ne ihan itse sinne laittamaan, en tiedä?
Ja pointti meni taas skitsomammalla täysin ohi.
Roska on roskaa eikä sitä säilötä. Mutta muista raivota miehellesi ja lapsillesi ja miehellesi lasten kuullen.
Olet unelmaäippä. Ihastuttava pullantuoksuinen äitihahmo joka sysii lapsiaan sunnuntai-aamuna pois jaloistaan kun mamma lietsoo miesvihaa miesvihapalstalla. Katso peiliin.
Onko jollain todella näin tyhjää aggressiota vai oletko provo? Meillä ei ole skitsonnut tai raivonnut kukaan. Enkä minä voi puolisoni puolesta päättää mikä hänen saamansa posti on roskaa, minusta se olisi epäkunnioittavaa. En vihaa miehiä, vähiten omaani, osallistuin vain keskusteluun metatyön käsitteestä. Voit rauhoittua.
Osallistu vaan, mutta jätä tuo ”voit rauhoittua”-kettuilu pois ja pysy asiassa.
Ohis, luitko yhtään minkä sävyiseen ja miten asiassa pysyvään viestiin tuo oli vastaus? Haukkumista, ivaamista, halveksuntaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki mahdolliset mitä pitää muistaa ja järjestellä etukäteen, esim. omat vuosipäivät, juhlapyhien valmistelujen aloittaminen ja muut järjestelyt, sukulaisiin liittyvät asiat, vierailut, viemiset ym. muistamiset, matkojen varaukset, vakuutusten tai sähkösopimusten kilpailuttamiset...
"Ainii meil ois kohta vuosipäivä, tilataaks sushii kotiin sit"
"Joo"
Vaikeaa :D
-Ai niin meillon vuosipäivä, mennäänkö ulos
-joo
-pitsaa?
-ok
-mennäänkö konserttiin?
-vaikka-viikon päästä ne sun veljen häät , mitä viedään lahjaksi?
-emmä tiä
-onko sulla sinne puku
-joo kai tai emmä tiä
-ollaanko me yötä
-joo varmaan
-ootko varannut majoituksen
-en
-pitikö sun äidin tulla meidän kyydissä
-joo kai
-tuleeko se tänne vai haetaanko me se johonkin aikaan
-emmä tiä-mä haluisin johonkin lomalle yhdessä ens kesänä
-joo
-kato tässä olisi tämä, tai tuo
-ihan kivat
-varataanko heti?
-ei vielä
-koska sulla on loma?
-emmä tiä
-kysy ens viikolla?
-joo joo (ei kysy eikä seuraavilla neljällä viikolla, tarjous on mennyt, jäljellä vain kalleimmat tai ei mitään)
-Ai niin meillon vuosipäivä, mennäänkö ulos? Minne haluat mennä, onko ideoita?
-joo
-pitsaa? Mä haluun pizzalle, kiva että sullekin sopii!
-ok
-mennäänkö konserttiin?
-vaikka Kato sä joku kiva, ja yllätä mut!
-viikon päästä ne sun veljen häät , mitä viedään lahjaksi?
-emmä tiä, ai, no omapa on asiasi ja omapa on veljesi :)
-onko sulla sinne puku
-joo kai tai emmä tiä, Ok, omapa on asiasi.
-ollaanko me yötä
-joo varmaan
-ootko varannut majoituksen
-en. Hyvä, koska mä haluun innokkaasti mennä, niin mä hoidan sit sen majoituksen!
-pitikö sun äidin tulla meidän kyydissä
-joo kai
-tuleeko se tänne vai haetaanko me se johonkin aikaan
-emmä tiä. No jollei sitä näy tossa ovella kun lähdetään, niin mä ajan sit suoraan sinne juhlapaikalle.
-mä haluisin johonkin lomalle yhdessä ens kesänä
-joo
-kato tässä olisi tämä, tai tuo
-ihan kivat
-varataanko heti?
-ei vielä
-koska sulla on loma?
-emmä tiä
-kysy ens viikolla? Koska mulla on loma viikoilla x ja y, niin mä varaan tästä itselleni matkan ja huoneen, tuu sit mukaan jos kiinnostaa ja tee omat varauksesi jos ehdit ajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ennen tarvittu tällaista metatyön käsitettä. Siitä huolimatta, että nykyään ihmiset pääsevät helpommalla kuin koskaan ennen ihmiskunnan historiassa. Tiskit pesee kone, pyykit pesee kone, sen sijaan että pukisi ulkovaatteet päälle ja kävisi vuokraamassa elokuvan, voi laittaa sen pyörimään Netflixistä, halutessaan ruokaostokset saa kotiovelle vaikka istuisi itse sohvalla, portaita ei tarvitse kävellä ylös kun jokapaikassa on hissi tai liukuportaat... Silti nykyään ihmiset väittävät hukkuvansa johonkin v***n metatyöhön. Paskaa!
Mulle tulee mieleen monta muutakin asiaa tai käsitettä, joita ei ennen tarvittu, mutta jotka eivät silti ole tarpeettomia. "Ennen" – jos nyt tätä epämääräistä sanaa käytetään – elämä oli myös monella tavalla yksinkertaisempaa, ehkäpä juuri siksi, että elämän perustoimintoihin meni enemmän aikaa. Nykyään tosiaan koneet pesevät ja pyykkäävät, mutta elämään on tullut sitten paljon muita juttuja, jotka pitää hoitaa. Vai oletko ihan vakavissasi sitä mieltä, että näin ei ole?
Kuka käskee ja pakottaa ottamaan elämään näitä muita juttuja? Miksi et valitse näistä jutuista niitä, joista itse nautit ja joista saat voimaa? Jos et nauti elämästäsi ja siitä mitä teet, älä syytä siitä toisia! Jos pidät ruoanlaitosta ja syömisestä, niin miten se suunnittelu ja kaupassakäynti ja ruoanlaitto voi olla työtä ja vaivaa? Jos et ole kulinaristi, etkä halua viettää aikaasi keittiössä, osta valmisruokaa tai syö ulkona! Jos pidät isosta kodista, jossa on runsaasti tavaraa, niin sopeudu siihen että on myös runsaasti siivottavaa. Jos et pidä siivouksesta, karsi tavarat minimiin ja asu pienemmässä kodissa. Elä itsellesi, älä muille!
Entä jos aina yksi siivoaa, ja se on se toinen joka kerää tavaraa eikä anna karsia niitä? Vain sinkku voi päättää yksin, että "inhoanpa tätä ja tuota siivousta, hävitänpä tämän ja tuon ja elän askeettisemmin"
Miksi olet parisuhteessa, jos se on vaan työtä ja vaivaa? Rupea sinkuksi hyvä ihminen! Tai hanki edes oma asunto, jossa saat päättää itsellesi sopivasta elämäntyylistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki mahdolliset mitä pitää muistaa ja järjestellä etukäteen, esim. omat vuosipäivät, juhlapyhien valmistelujen aloittaminen ja muut järjestelyt, sukulaisiin liittyvät asiat, vierailut, viemiset ym. muistamiset, matkojen varaukset, vakuutusten tai sähkösopimusten kilpailuttamiset...
"Ainii meil ois kohta vuosipäivä, tilataaks sushii kotiin sit"
"Joo"
Vaikeaa :D
-Ai niin meillon vuosipäivä, mennäänkö ulos
-joo
-pitsaa?
-ok
-mennäänkö konserttiin?
-vaikka-viikon päästä ne sun veljen häät , mitä viedään lahjaksi?
-emmä tiä
-onko sulla sinne puku
-joo kai tai emmä tiä
-ollaanko me yötä
-joo varmaan
-ootko varannut majoituksen
-en
-pitikö sun äidin tulla meidän kyydissä
-joo kai
-tuleeko se tänne vai haetaanko me se johonkin aikaan
-emmä tiä-mä haluisin johonkin lomalle yhdessä ens kesänä
-joo
-kato tässä olisi tämä, tai tuo
-ihan kivat
-varataanko heti?
-ei vielä
-koska sulla on loma?
-emmä tiä
-kysy ens viikolla?
-joo joo (ei kysy eikä seuraavilla neljällä viikolla, tarjous on mennyt, jäljellä vain kalleimmat tai ei mitään)-Ai niin meillon vuosipäivä, mennäänkö ulos? Minne haluat mennä, onko ideoita?
-joo
-pitsaa? Mä haluun pizzalle, kiva että sullekin sopii!
-ok
-mennäänkö konserttiin?
-vaikka Kato sä joku kiva, ja yllätä mut!-viikon päästä ne sun veljen häät , mitä viedään lahjaksi?
-emmä tiä, ai, no omapa on asiasi ja omapa on veljesi :)
-onko sulla sinne puku
-joo kai tai emmä tiä, Ok, omapa on asiasi.
-ollaanko me yötä
-joo varmaan
-ootko varannut majoituksen
-en. Hyvä, koska mä haluun innokkaasti mennä, niin mä hoidan sit sen majoituksen!
-pitikö sun äidin tulla meidän kyydissä
-joo kai
-tuleeko se tänne vai haetaanko me se johonkin aikaan
-emmä tiä. No jollei sitä näy tossa ovella kun lähdetään, niin mä ajan sit suoraan sinne juhlapaikalle.-mä haluisin johonkin lomalle yhdessä ens kesänä
-joo
-kato tässä olisi tämä, tai tuo
-ihan kivat
-varataanko heti?
-ei vielä
-koska sulla on loma?
-emmä tiä
-kysy ens viikolla? Koska mulla on loma viikoilla x ja y, niin mä varaan tästä itselleni matkan ja huoneen, tuu sit mukaan jos kiinnostaa ja tee omat varauksesi jos ehdit ajoissa.
No niin, alkaa olla jämäkämpää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- ruoan suunnittelu/kauppalistan teko
- siivous ja siitä huolehtiminen että tulee tehtyä (normisiivouksen ohella oleva jää usein näkymättömäksi - jääkaapin puhtaanapito, uuni, mikro, kahvinkeitin, peittojen pesu jne.)
- aikataulun suunnittelu esim. vapaalle niin että ehtii rentoutua mutta ehtii myös pitää esim. talosta huolta (esim. rännien tyhjennys, nuohoojan tilaus ja sopiminen, millon mitäkin tosin ei niinkään päde kerrostaloon)
- lemmikkien "huolto" - milloin viimeksi rokotettu, pesty, leikattu kynnet jne. jos lemmikkejä
- vierasvarojen ylläpito
- muun käyttötavaran riittävyydestä huolehtiminen (pesuaineet, paperit jne.)
- auton huollon suunnittelu/milloin esim. pitää viimeistään katsastaaOnhan näitä.
Nämäkään eivät liity parisuhteeseen millään tavalla. Ihan samalla lailla pitää sinkkuna elävänkin omakotiasujan nuohota rännit ja autoilijan pitää huolta huolloista.
Niinhän sitä luulisi. Mutta joillakin ihmisillä on tapana pikkuhiljaa yrittää luistaa kaikesta ja nakittaa huomaamatta asioiden järjestely puolisolle. Exäni teki tätä (ja on siitä syystä exä eikä lapsia siihen liittoon tullut). Aluksi oli oikein fiksun oloinen korkeakoulutettu siisti ihminen. Mutta avoliitossa pikkuhiljaa sitä vaan kaikki alkoi kaatumaan mun niskaan. Olisi pitänyt olla sihteeri / äiti / järjestelijä / kodinhengerär ja kaikki. Mies suorastaan heittäytyi lapseksi ja odotti, että minä päätän kaikesta. Hän tekee jos minä käsken, mutta itsenäisesti ei mitään. Tekosyitä oli. "Sinä tiiät paremmin" "sinä tiiät mikä sulle kelpaa" "muittenkin vaimot järjestelee asioita". Mentiin siis sille tasolle, että jätkä oletti mun oman Facebook-tilin kautta sopivan hänen harrastusjoukkonsa toiminnoista (hän ei edes omasta mielestä tarvinnut Facebook tiliä kun kyllä "sihteeri" hoitaa. Sihteeri tilaa öljyt ja auton katsastuksen, sihteeri kertoo että kuules Jussi kyllä joskus pitää imuroida myös sohvan alta ja pestä vessa, ei ne taikaiskusta putsaannu vaikka oletkin niin iso poika että osaat imuroida keskeltä lattiaa 2*2metrin alan.
Nykyään on muuten esimiehenä isossa firmassa.Niin, sinä keskityt vessapaperirullien miettimiseen ja käsienheilutteluun sekä uhriutumiseen.
Eksäsi on johtaja ja varmaan hyväpalkkainenkin.
"Meitä naisia syrjitään!"
Hahaa, arvasin että joku luuseri kommentoi näin. En ehtinyt kirjoittamaan loppuun asti illalla kun kello tuli 23.00.
Olet harvinaisen väärässä. Minä olin ihan yhtä paljon töissä, vaikkakin toki kyllä pienemmällä palkalla. Toiseksi tiedät itsekin, että kaiken elämän järjestelyyn kuuluu kaikki muukin kuin vessapaperit. Tosin eksä ei niitäkään saanut enää loppuajasta vaihdettua itsenäisesti.
Pienemmistä tuloistani huolimatta kulut meni alustavasti puoleksi, kunnes *tadaa* vähän ennen eroa ynnäsin yhteen, että minä paitsi teen enemmän sekä fyysisiä töitä aina lumitöistä alkaen sekä järjestelevää metatyötä, niin kaiken lisäksi mun kontolle oli jotenkin varkain kertynyt enemmän maksettavaa. Se että mies maksaa kaksi kertaa useammin Prismassa ostokset ei ihan menee yksin sen kanssa, jos mun tililtä lähti 1400€ öljymaksua näin esimerkiksi.
Nykyinen mies on ihan muuta. Suhteellisen tasan menee niin asioiden suunnittelu kuin tekeminenkin, kumpikaan ei ole toisen loisena sen enempää rahan, töiden kuin järjestelyjen puolesta. Kas kummaa kun lapsetkin tuli tehtyä nykyisen mieheni kanssa. Edellisestä otin eron kun tajusin, että todellakaan en tähän liittoon lapsia tee.
Eikä tällainen ex-miehen loisiminen tapahtunut heti, kuten sanoin aluksi kaikki vaikutti hyvin tasa-arvoiselta. Pikkuhiljaa se vaan venytti ja venytti. Vaikka kaikkeen en suostunut, niin yllättävän paljon sitä joustaa ennen kuin katkeaa lopullisesti. Ai niin ja kavereilleen mies antoi ymmärtää kaikkea muuta. Että hän meillä siivoaa ja remppaa ja maksaa elämisen kulut. Oikeasti vmp.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- ruoan suunnittelu/kauppalistan teko
- siivous ja siitä huolehtiminen että tulee tehtyä (normisiivouksen ohella oleva jää usein näkymättömäksi - jääkaapin puhtaanapito, uuni, mikro, kahvinkeitin, peittojen pesu jne.)
- aikataulun suunnittelu esim. vapaalle niin että ehtii rentoutua mutta ehtii myös pitää esim. talosta huolta (esim. rännien tyhjennys, nuohoojan tilaus ja sopiminen, millon mitäkin tosin ei niinkään päde kerrostaloon)
- lemmikkien "huolto" - milloin viimeksi rokotettu, pesty, leikattu kynnet jne. jos lemmikkejä
- vierasvarojen ylläpito
- muun käyttötavaran riittävyydestä huolehtiminen (pesuaineet, paperit jne.)
- auton huollon suunnittelu/milloin esim. pitää viimeistään katsastaaOnhan näitä.
Nämäkään eivät liity parisuhteeseen millään tavalla. Ihan samalla lailla pitää sinkkuna elävänkin omakotiasujan nuohota rännit ja autoilijan pitää huolta huolloista.
Niinhän sitä luulisi. Mutta joillakin ihmisillä on tapana pikkuhiljaa yrittää luistaa kaikesta ja nakittaa huomaamatta asioiden järjestely puolisolle. Exäni teki tätä (ja on siitä syystä exä eikä lapsia siihen liittoon tullut). Aluksi oli oikein fiksun oloinen korkeakoulutettu siisti ihminen. Mutta avoliitossa pikkuhiljaa sitä vaan kaikki alkoi kaatumaan mun niskaan. Olisi pitänyt olla sihteeri / äiti / järjestelijä / kodinhengerär ja kaikki. Mies suorastaan heittäytyi lapseksi ja odotti, että minä päätän kaikesta. Hän tekee jos minä käsken, mutta itsenäisesti ei mitään. Tekosyitä oli. "Sinä tiiät paremmin" "sinä tiiät mikä sulle kelpaa" "muittenkin vaimot järjestelee asioita". Mentiin siis sille tasolle, että jätkä oletti mun oman Facebook-tilin kautta sopivan hänen harrastusjoukkonsa toiminnoista (hän ei edes omasta mielestä tarvinnut Facebook tiliä kun kyllä "sihteeri" hoitaa. Sihteeri tilaa öljyt ja auton katsastuksen, sihteeri kertoo että kuules Jussi kyllä joskus pitää imuroida myös sohvan alta ja pestä vessa, ei ne taikaiskusta putsaannu vaikka oletkin niin iso poika että osaat imuroida keskeltä lattiaa 2*2metrin alan.
Nykyään on muuten esimiehenä isossa firmassa.Niin, sinä keskityt vessapaperirullien miettimiseen ja käsienheilutteluun sekä uhriutumiseen.
Eksäsi on johtaja ja varmaan hyväpalkkainenkin.
"Meitä naisia syrjitään!"
Hahaa, arvasin että joku luuseri kommentoi näin. En ehtinyt kirjoittamaan loppuun asti illalla kun kello tuli 23.00.
Olet harvinaisen väärässä. Minä olin ihan yhtä paljon töissä, vaikkakin toki kyllä pienemmällä palkalla. Toiseksi tiedät itsekin, että kaiken elämän järjestelyyn kuuluu kaikki muukin kuin vessapaperit. Tosin eksä ei niitäkään saanut enää loppuajasta vaihdettua itsenäisesti.
Pienemmistä tuloistani huolimatta kulut meni alustavasti puoleksi, kunnes *tadaa* vähän ennen eroa ynnäsin yhteen, että minä paitsi teen enemmän sekä fyysisiä töitä aina lumitöistä alkaen sekä järjestelevää metatyötä, niin kaiken lisäksi mun kontolle oli jotenkin varkain kertynyt enemmän maksettavaa. Se että mies maksaa kaksi kertaa useammin Prismassa ostokset ei ihan menee yksin sen kanssa, jos mun tililtä lähti 1400€ öljymaksua näin esimerkiksi.Nykyinen mies on ihan muuta. Suhteellisen tasan menee niin asioiden suunnittelu kuin tekeminenkin, kumpikaan ei ole toisen loisena sen enempää rahan, töiden kuin järjestelyjen puolesta. Kas kummaa kun lapsetkin tuli tehtyä nykyisen mieheni kanssa. Edellisestä otin eron kun tajusin, että todellakaan en tähän liittoon lapsia tee.
Eikä tällainen ex-miehen loisiminen tapahtunut heti, kuten sanoin aluksi kaikki vaikutti hyvin tasa-arvoiselta. Pikkuhiljaa se vaan venytti ja venytti. Vaikka kaikkeen en suostunut, niin yllättävän paljon sitä joustaa ennen kuin katkeaa lopullisesti. Ai niin ja kavereilleen mies antoi ymmärtää kaikkea muuta. Että hän meillä siivoaa ja remppaa ja maksaa elämisen kulut. Oikeasti vmp.
Onneksi olkoon! Mäkin olin 4 vuotta onnettomassa avioliitossa pojan, ei miehen kanssa. Onneksi tuli ero ja vaikka se teki kovin kipeää, niin siitä pääsi yli ja nyt osaan arvosta sekä vapautta ja sinkkuelämää, että suhdetta hyvään mieheen!
Koska vain minä halusin, että käymme perheenä minun sukulaisissani, jätin sen metatyön. Kävin siellä itse lasten kanssa.
Koska vain minua kiinnosti järjestää lapsen synttäreitä, järjestin ne itse. Työn lisäksi se maksoi minulle ruuissa ja koristeissa noin 150,- kerta.
Samoin koska vain minä halusin nähdä vaivaa kutsua ystäviä vaikka grillailemaan. Järjestin nekin itse.
Ruokiin 250,- kerta. Mies havahtui juhlien aamuna käymään alkossa, ja nautti bileistä esittäen täysillä isäntää.
Että jos lakkaa tekemästä asioita yhdessä ja vain koska "itse" niitä haluaa, kyllä se on tie eroon. Parisuhteessa nyt vaan täytyy tehdä yhteisiä asioita, eikä pelkästään sellaisia joita tasan itse tykkäisi yksin tehdä. Ja usein se ns metatyö on sitä että jos jotain haluaa (grillijuhlat, kaverien ja sukulaisten kanssa väleissä oleminen) niin se ei tule ilmaiseksi.
Paitsi tietysti niille täällä, jotka ihmettelevät mistä täällä puhutaan. Ja ovat niitä jotka ovat sitten kauhean yllättyneitä, miksi se vaimo yhtäkkiä pakkasi laukkunsa ja muutti pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki mahdolliset mitä pitää muistaa ja järjestellä etukäteen, esim. omat vuosipäivät, juhlapyhien valmistelujen aloittaminen ja muut järjestelyt, sukulaisiin liittyvät asiat, vierailut, viemiset ym. muistamiset, matkojen varaukset, vakuutusten tai sähkösopimusten kilpailuttamiset...
"Ainii meil ois kohta vuosipäivä, tilataaks sushii kotiin sit"
"Joo"
Vaikeaa :D
-Ai niin meillon vuosipäivä, mennäänkö ulos
-joo
-pitsaa?
-ok
-mennäänkö konserttiin?
-vaikka-viikon päästä ne sun veljen häät , mitä viedään lahjaksi?
-emmä tiä
-onko sulla sinne puku
-joo kai tai emmä tiä
-ollaanko me yötä
-joo varmaan
-ootko varannut majoituksen
-en
-pitikö sun äidin tulla meidän kyydissä
-joo kai
-tuleeko se tänne vai haetaanko me se johonkin aikaan
-emmä tiä-mä haluisin johonkin lomalle yhdessä ens kesänä
-joo
-kato tässä olisi tämä, tai tuo
-ihan kivat
-varataanko heti?
-ei vielä
-koska sulla on loma?
-emmä tiä
-kysy ens viikolla?
-joo joo (ei kysy eikä seuraavilla neljällä viikolla, tarjous on mennyt, jäljellä vain kalleimmat tai ei mitään)-Ai niin meillon vuosipäivä, mennäänkö ulos? Minne haluat mennä, onko ideoita?
-joo
-pitsaa? Mä haluun pizzalle, kiva että sullekin sopii!
-ok
-mennäänkö konserttiin?
-vaikka Kato sä joku kiva, ja yllätä mut!-viikon päästä ne sun veljen häät , mitä viedään lahjaksi?
-emmä tiä, ai, no omapa on asiasi ja omapa on veljesi :)
-onko sulla sinne puku
-joo kai tai emmä tiä, Ok, omapa on asiasi.
-ollaanko me yötä
-joo varmaan
-ootko varannut majoituksen
-en. Hyvä, koska mä haluun innokkaasti mennä, niin mä hoidan sit sen majoituksen!
-pitikö sun äidin tulla meidän kyydissä
-joo kai
-tuleeko se tänne vai haetaanko me se johonkin aikaan
-emmä tiä. No jollei sitä näy tossa ovella kun lähdetään, niin mä ajan sit suoraan sinne juhlapaikalle.-mä haluisin johonkin lomalle yhdessä ens kesänä
-joo
-kato tässä olisi tämä, tai tuo
-ihan kivat
-varataanko heti?
-ei vielä
-koska sulla on loma?
-emmä tiä
-kysy ens viikolla? Koska mulla on loma viikoilla x ja y, niin mä varaan tästä itselleni matkan ja huoneen, tuu sit mukaan jos kiinnostaa ja tee omat varauksesi jos ehdit ajoissa.
Näinhän mä päädyinkin sit tekemään. Mutta on se raskasta että toinen on ihan perässä vedettävä.
Missä parisuhteessa varataan loma vain itselle, sanoen "no tee sä mitä tykkäät, mä lomailen tuolla" onko nää vastaajat edes olleet yli vuoden parisuhteissa??
Mitä luulet että häissä sanottaisiin, kun en tulisi paikalle? Tai tultaisiin molemmat mutta ilman lahjaa, tai sellaisen kanssa joka on ostettu mennessä huoltikselta? Kun myöhästytään kirkosta koska miehen piti mennessä ostaa se paita? Kun anoppi jäi kyydistä koska mies ei muistanut että se oli puhunut että hakekaa? Kun myöhästytään jälleen häistä kun mies ei ole katsonut oikein aikaa tai paikkaa?
Se häpeä on oikeasti aina yhteinen jos ollaan olevinaan pariskunta. Voin sanoa että 15 vuotta tuollaisen paapomista riitti minullekin.
Sukulaiset ovat olleet hämmästyneitä kun nykyään olen kaikkialla ajoissa. Niin paljon he hahmottavat kumppanin viat molempien vioiksi.
Vierailija kirjoitti:
nyt on tuolla uhriutumisen malliesimerkki tämä nr 108 .
Meillä on viimeisen 3 vuoden aikana vaihdettu modeemi neljästi, koska ne ovat usein rikki jo valmiiksi ja mokkuloissa akut pullistuvat. Kaikki nämä asiat ovat sellaisia, joita ei pidä pelkästään hoitaa, vaan niistä pitää TIETÄÄ jotta ne voi hoitaa. Se tietäminen on sitä metatyötä. Ja se Netflixin tai muiden maksukanavien tilaaminen ja asentaminenkin on ihan uusi kotityö.
kyllä nyt meette metsään ja lujaa taas nuilla ajatuksilla.
Nyt saa kaiken hoidettua parilla klikkauksella netissä , en edes muista milloin ois pitäny asioida jossai virastossa viimeksi. Kaikki tieto kaikkien ulottuvilla ilmaiseksi kun hakee vaan, ei tartte juosta soittelelemassa ja varaimelamssa aikoja ...
Ja saahan niitä uusia kotitöitä kun keksii kuten tuo netflix, parit ponit ja kissat ja koirat
Öö, väittikö joku että metatyö maksaa? Ihan mahdotonta käydä keskustelua kun porukka ei ymmärrä mistä puhutaan. Se, että "hakee vaan" vaatii ajattelutoimintaa. Ei taida koomapotilaat pystyä siihen. Se vaatii myös aikaa, joskus tuntikausia sitä, riippuen mistä on kyse. Se aika on pois jostain muusta. Jos kyseinen pikkuhomma ei niin kauheasti napostele sen tekijää, niin tuntuu ihan työltä. Shokeeraavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- ruoan suunnittelu/kauppalistan teko
- siivous ja siitä huolehtiminen että tulee tehtyä (normisiivouksen ohella oleva jää usein näkymättömäksi - jääkaapin puhtaanapito, uuni, mikro, kahvinkeitin, peittojen pesu jne.)
- aikataulun suunnittelu esim. vapaalle niin että ehtii rentoutua mutta ehtii myös pitää esim. talosta huolta (esim. rännien tyhjennys, nuohoojan tilaus ja sopiminen, millon mitäkin tosin ei niinkään päde kerrostaloon)
- lemmikkien "huolto" - milloin viimeksi rokotettu, pesty, leikattu kynnet jne. jos lemmikkejä
- vierasvarojen ylläpito
- muun käyttötavaran riittävyydestä huolehtiminen (pesuaineet, paperit jne.)
- auton huollon suunnittelu/milloin esim. pitää viimeistään katsastaaOnhan näitä.
Nämäkään eivät liity parisuhteeseen millään tavalla. Ihan samalla lailla pitää sinkkuna elävänkin omakotiasujan nuohota rännit ja autoilijan pitää huolta huolloista.
Niinhän sitä luulisi. Mutta joillakin ihmisillä on tapana pikkuhiljaa yrittää luistaa kaikesta ja nakittaa huomaamatta asioiden järjestely puolisolle. Exäni teki tätä (ja on siitä syystä exä eikä lapsia siihen liittoon tullut). Aluksi oli oikein fiksun oloinen korkeakoulutettu siisti ihminen. Mutta avoliitossa pikkuhiljaa sitä vaan kaikki alkoi kaatumaan mun niskaan. Olisi pitänyt olla sihteeri / äiti / järjestelijä / kodinhengerär ja kaikki. Mies suorastaan heittäytyi lapseksi ja odotti, että minä päätän kaikesta. Hän tekee jos minä käsken, mutta itsenäisesti ei mitään. Tekosyitä oli. "Sinä tiiät paremmin" "sinä tiiät mikä sulle kelpaa" "muittenkin vaimot järjestelee asioita". Mentiin siis sille tasolle, että jätkä oletti mun oman Facebook-tilin kautta sopivan hänen harrastusjoukkonsa toiminnoista (hän ei edes omasta mielestä tarvinnut Facebook tiliä kun kyllä "sihteeri" hoitaa. Sihteeri tilaa öljyt ja auton katsastuksen, sihteeri kertoo että kuules Jussi kyllä joskus pitää imuroida myös sohvan alta ja pestä vessa, ei ne taikaiskusta putsaannu vaikka oletkin niin iso poika että osaat imuroida keskeltä lattiaa 2*2metrin alan.
Nykyään on muuten esimiehenä isossa firmassa.Niin, sinä keskityt vessapaperirullien miettimiseen ja käsienheilutteluun sekä uhriutumiseen.
Eksäsi on johtaja ja varmaan hyväpalkkainenkin.
"Meitä naisia syrjitään!"
Hahaa, arvasin että joku luuseri kommentoi näin. En ehtinyt kirjoittamaan loppuun asti illalla kun kello tuli 23.00.
Olet harvinaisen väärässä. Minä olin ihan yhtä paljon töissä, vaikkakin toki kyllä pienemmällä palkalla. Toiseksi tiedät itsekin, että kaiken elämän järjestelyyn kuuluu kaikki muukin kuin vessapaperit. Tosin eksä ei niitäkään saanut enää loppuajasta vaihdettua itsenäisesti.
Pienemmistä tuloistani huolimatta kulut meni alustavasti puoleksi, kunnes *tadaa* vähän ennen eroa ynnäsin yhteen, että minä paitsi teen enemmän sekä fyysisiä töitä aina lumitöistä alkaen sekä järjestelevää metatyötä, niin kaiken lisäksi mun kontolle oli jotenkin varkain kertynyt enemmän maksettavaa. Se että mies maksaa kaksi kertaa useammin Prismassa ostokset ei ihan menee yksin sen kanssa, jos mun tililtä lähti 1400€ öljymaksua näin esimerkiksi.Nykyinen mies on ihan muuta. Suhteellisen tasan menee niin asioiden suunnittelu kuin tekeminenkin, kumpikaan ei ole toisen loisena sen enempää rahan, töiden kuin järjestelyjen puolesta. Kas kummaa kun lapsetkin tuli tehtyä nykyisen mieheni kanssa. Edellisestä otin eron kun tajusin, että todellakaan en tähän liittoon lapsia tee.
Eikä tällainen ex-miehen loisiminen tapahtunut heti, kuten sanoin aluksi kaikki vaikutti hyvin tasa-arvoiselta. Pikkuhiljaa se vaan venytti ja venytti. Vaikka kaikkeen en suostunut, niin yllättävän paljon sitä joustaa ennen kuin katkeaa lopullisesti. Ai niin ja kavereilleen mies antoi ymmärtää kaikkea muuta. Että hän meillä siivoaa ja remppaa ja maksaa elämisen kulut. Oikeasti vmp.
Onneksi olkoon! Mäkin olin 4 vuotta onnettomassa avioliitossa pojan, ei miehen kanssa. Onneksi tuli ero ja vaikka se teki kovin kipeää, niin siitä pääsi yli ja nyt osaan arvosta sekä vapautta ja sinkkuelämää, että suhdetta hyvään mieheen!
Samoin! Eron jälkeen huomasin, miten paljon vähemmän oli kotitöitäkin, ja vähemmän rahankulua, vaikka jäin yksinhuoltajaksi ja pitämään yksin yllä taloa jota aiemmin maksoimme kaksin.
Nykyinen mies on aikuinen, vastuullinen mies, joka siivoaa omat ja muiden jäljet, huolehtii vaikka auton lämmityksestä tai kauppareissusta ilman draamaa, ja muistaa minunkin sukulaisten nimipäivät.
Uskomatonta.
Vierailija kirjoitti:
Koska vain minä halusin, että käymme perheenä minun sukulaisissani, jätin sen metatyön. Kävin siellä itse lasten kanssa.
Koska vain minua kiinnosti järjestää lapsen synttäreitä, järjestin ne itse. Työn lisäksi se maksoi minulle ruuissa ja koristeissa noin 150,- kerta.
Samoin koska vain minä halusin nähdä vaivaa kutsua ystäviä vaikka grillailemaan. Järjestin nekin itse.
Ruokiin 250,- kerta. Mies havahtui juhlien aamuna käymään alkossa, ja nautti bileistä esittäen täysillä isäntää.Että jos lakkaa tekemästä asioita yhdessä ja vain koska "itse" niitä haluaa, kyllä se on tie eroon. Parisuhteessa nyt vaan täytyy tehdä yhteisiä asioita, eikä pelkästään sellaisia joita tasan itse tykkäisi yksin tehdä. Ja usein se ns metatyö on sitä että jos jotain haluaa (grillijuhlat, kaverien ja sukulaisten kanssa väleissä oleminen) niin se ei tule ilmaiseksi.
Paitsi tietysti niille täällä, jotka ihmettelevät mistä täällä puhutaan. Ja ovat niitä jotka ovat sitten kauhean yllättyneitä, miksi se vaimo yhtäkkiä pakkasi laukkunsa ja muutti pois.
Sinä olet elänyt itsesi näköistä elämää ihan itsellesi. Ilmeisesti miehesi on koko ajan ollutkin sinulle turhake, joka vaan roikkuu kuvioissa ja josta et hyödy millään tavalla. Oletko nyt onnellinen? Järjestätkö edelleen synttäreitä, grillijuhlia ja sukulaisvierailuita? Pääset nyt sitten pätemään ihan yksinäsi tarjottaviesi kanssa. Muuten, mitä noihin juhliin tulee, niin eikö se vastavuoroisuus kuulu tulla niiden vieraitten taholta, eli kun järjestät juhlat niin vastavuoroisesti pääset myös itse vieraaksi toisten järjestämiin juhliin?
Minä en järjestä juhlia enkä kutsu vieraita, vaan tapaan ihmisiä kahviloissa ja ravintoloissa, käymme yhdessä erilaisissa tapahtumissa niistä kiinnostuneiden kanssa. En millään viitsisi nähdä vaivaa edes hankkia niin isoa kotia johon mahtuisi juhlia edes pitämään. Saati että järjestäisin tarjottavia ja ohjelmaa kenellekään, kun kerran helpommallakin pääsee. Parisuhteessa arvostan eniten sitä, että saan läheisyyttä ja hellyyttä sekä ihanaa seksiä, rentoa yhdessäoloa ja seuraa. Ja tietenkin myös muita etuja, kuten että pääsen viettämään omaa aikaa ilman lapsia aina halutessani. Miehellä on auto, minulla ei ja olen todella mielissäni siitä, että saan kyydin aina halutessani. Mies myös tekee pikku remppahommat, joita en itse halua edes opetella. Kaikki mitä teen kotona, tekisin sen joka tapauksessa vaikka miestä ei olisikaan, mutta jäisin vaille miehen tekemiä ja hoitamia asioita, joita nyt on aika lailla, vaikken nyt muista enkä osaa kaikkia luetellakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki mahdolliset mitä pitää muistaa ja järjestellä etukäteen, esim. omat vuosipäivät, juhlapyhien valmistelujen aloittaminen ja muut järjestelyt, sukulaisiin liittyvät asiat, vierailut, viemiset ym. muistamiset, matkojen varaukset, vakuutusten tai sähkösopimusten kilpailuttamiset...
"Ainii meil ois kohta vuosipäivä, tilataaks sushii kotiin sit"
"Joo"
Vaikeaa :D
-Ai niin meillon vuosipäivä, mennäänkö ulos
-joo
-pitsaa?
-ok
-mennäänkö konserttiin?
-vaikka-viikon päästä ne sun veljen häät , mitä viedään lahjaksi?
-emmä tiä
-onko sulla sinne puku
-joo kai tai emmä tiä
-ollaanko me yötä
-joo varmaan
-ootko varannut majoituksen
-en
-pitikö sun äidin tulla meidän kyydissä
-joo kai
-tuleeko se tänne vai haetaanko me se johonkin aikaan
-emmä tiä-mä haluisin johonkin lomalle yhdessä ens kesänä
-joo
-kato tässä olisi tämä, tai tuo
-ihan kivat
-varataanko heti?
-ei vielä
-koska sulla on loma?
-emmä tiä
-kysy ens viikolla?
-joo joo (ei kysy eikä seuraavilla neljällä viikolla, tarjous on mennyt, jäljellä vain kalleimmat tai ei mitään)-Ai niin meillon vuosipäivä, mennäänkö ulos? Minne haluat mennä, onko ideoita?
-joo
-pitsaa? Mä haluun pizzalle, kiva että sullekin sopii!
-ok
-mennäänkö konserttiin?
-vaikka Kato sä joku kiva, ja yllätä mut!-viikon päästä ne sun veljen häät , mitä viedään lahjaksi?
-emmä tiä, ai, no omapa on asiasi ja omapa on veljesi :)
-onko sulla sinne puku
-joo kai tai emmä tiä, Ok, omapa on asiasi.
-ollaanko me yötä
-joo varmaan
-ootko varannut majoituksen
-en. Hyvä, koska mä haluun innokkaasti mennä, niin mä hoidan sit sen majoituksen!
-pitikö sun äidin tulla meidän kyydissä
-joo kai
-tuleeko se tänne vai haetaanko me se johonkin aikaan
-emmä tiä. No jollei sitä näy tossa ovella kun lähdetään, niin mä ajan sit suoraan sinne juhlapaikalle.-mä haluisin johonkin lomalle yhdessä ens kesänä
-joo
-kato tässä olisi tämä, tai tuo
-ihan kivat
-varataanko heti?
-ei vielä
-koska sulla on loma?
-emmä tiä
-kysy ens viikolla? Koska mulla on loma viikoilla x ja y, niin mä varaan tästä itselleni matkan ja huoneen, tuu sit mukaan jos kiinnostaa ja tee omat varauksesi jos ehdit ajoissa.Näinhän mä päädyinkin sit tekemään. Mutta on se raskasta että toinen on ihan perässä vedettävä.
Missä parisuhteessa varataan loma vain itselle, sanoen "no tee sä mitä tykkäät, mä lomailen tuolla" onko nää vastaajat edes olleet yli vuoden parisuhteissa??
Mitä luulet että häissä sanottaisiin, kun en tulisi paikalle? Tai tultaisiin molemmat mutta ilman lahjaa, tai sellaisen kanssa joka on ostettu mennessä huoltikselta? Kun myöhästytään kirkosta koska miehen piti mennessä ostaa se paita? Kun anoppi jäi kyydistä koska mies ei muistanut että se oli puhunut että hakekaa? Kun myöhästytään jälleen häistä kun mies ei ole katsonut oikein aikaa tai paikkaa?
Se häpeä on oikeasti aina yhteinen jos ollaan olevinaan pariskunta. Voin sanoa että 15 vuotta tuollaisen paapomista riitti minullekin.
Sukulaiset ovat olleet hämmästyneitä kun nykyään olen kaikkialla ajoissa. Niin paljon he hahmottavat kumppanin viat molempien vioiksi.
No mun käsitykseni hyvästä parisuhteesta on se, että teemme yhdessä vain niitä asioita, joista molemmat nautimme. Jos toinen ei edes halua sinne häihin, niin olkoon sitten kotona. Lomiakaan ei ole pakko kyhnätä kylki kyljessä, ihan hyvin voi olla ja mennä ihan omillaan sinne mikä kiinnostaa. Ja seurusteluaikanahan tämän jo huomaa, jos ei tehdä mitään yhdessä niin loppuu seurustelu. Jos on yhteistä niin jatketaan aina yhteiseen kotiin ja lapsiin asti. Sellaista idaria en tapaile, joka ei kykene mitään tekemään tai joka on liian miellyttämishaluinen seurusteluaikana. Se miellyttäminen nimittäin loppuu kun tavoite on saavutettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska vain minä halusin, että käymme perheenä minun sukulaisissani, jätin sen metatyön. Kävin siellä itse lasten kanssa.
Koska vain minua kiinnosti järjestää lapsen synttäreitä, järjestin ne itse. Työn lisäksi se maksoi minulle ruuissa ja koristeissa noin 150,- kerta.
Samoin koska vain minä halusin nähdä vaivaa kutsua ystäviä vaikka grillailemaan. Järjestin nekin itse.
Ruokiin 250,- kerta. Mies havahtui juhlien aamuna käymään alkossa, ja nautti bileistä esittäen täysillä isäntää.Että jos lakkaa tekemästä asioita yhdessä ja vain koska "itse" niitä haluaa, kyllä se on tie eroon. Parisuhteessa nyt vaan täytyy tehdä yhteisiä asioita, eikä pelkästään sellaisia joita tasan itse tykkäisi yksin tehdä. Ja usein se ns metatyö on sitä että jos jotain haluaa (grillijuhlat, kaverien ja sukulaisten kanssa väleissä oleminen) niin se ei tule ilmaiseksi.
Paitsi tietysti niille täällä, jotka ihmettelevät mistä täällä puhutaan. Ja ovat niitä jotka ovat sitten kauhean yllättyneitä, miksi se vaimo yhtäkkiä pakkasi laukkunsa ja muutti pois.Sinä olet elänyt itsesi näköistä elämää ihan itsellesi. Ilmeisesti miehesi on koko ajan ollutkin sinulle turhake, joka vaan roikkuu kuvioissa ja josta et hyödy millään tavalla. Oletko nyt onnellinen? Järjestätkö edelleen synttäreitä, grillijuhlia ja sukulaisvierailuita? Pääset nyt sitten pätemään ihan yksinäsi tarjottaviesi kanssa. Muuten, mitä noihin juhliin tulee, niin eikö se vastavuoroisuus kuulu tulla niiden vieraitten taholta, eli kun järjestät juhlat niin vastavuoroisesti pääset myös itse vieraaksi toisten järjestämiin juhliin?
Minä en järjestä juhlia enkä kutsu vieraita, vaan tapaan ihmisiä kahviloissa ja ravintoloissa, käymme yhdessä erilaisissa tapahtumissa niistä kiinnostuneiden kanssa. En millään viitsisi nähdä vaivaa edes hankkia niin isoa kotia johon mahtuisi juhlia edes pitämään. Saati että järjestäisin tarjottavia ja ohjelmaa kenellekään, kun kerran helpommallakin pääsee. Parisuhteessa arvostan eniten sitä, että saan läheisyyttä ja hellyyttä sekä ihanaa seksiä, rentoa yhdessäoloa ja seuraa. Ja tietenkin myös muita etuja, kuten että pääsen viettämään omaa aikaa ilman lapsia aina halutessani. Miehellä on auto, minulla ei ja olen todella mielissäni siitä, että saan kyydin aina halutessani. Mies myös tekee pikku remppahommat, joita en itse halua edes opetella. Kaikki mitä teen kotona, tekisin sen joka tapauksessa vaikka miestä ei olisikaan, mutta jäisin vaille miehen tekemiä ja hoitamia asioita, joita nyt on aika lailla, vaikken nyt muista enkä osaa kaikkia luetellakaan.
Sinulla onkin ilmeisesti hyvä mies. Sinun ei tarvitse tehdä valtavaa logistista suunnittelua jos voit vain päättää tarvita autokyytiä, ja se on sinulle saatavilla ilman järjestelyä tai mutinoita.
Ilmeisesti sinun ei tarvitse järjestää kaikkea ja kaikkien menoja kaksi viikkoa että saat omaa aikaa, ja sitä varten tehdä ruuat valmiiksi ja järjestää kyyti itsellesi ja viedä ensin lapsi yöksi mummolaan.
Oho, miehesi tekee remppahommat! Hän siis ensiksikin huomaa että joku ei toimi, hän hankkii siihen osat, hän varaa ajan sen tekemiseen ilman että muistutat vuoden tai kaksi, ilmeisesti myös siivoaa jälkensä. Eikä nalkuta sinulle että hänen täytyy kaikki tehdä.
Et tiedä kyllä mistä puhutaan. Ole onnellinen että sinulla on hyvä mies, mutta ole kiltti äläkä pilkkaa niitä joilla ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Jos suhteessa täytyy normaalit arjen tekemiset miettiä työnä, tai vielä pahempaa jos ne myös tuntuvat työltä, se ei ole mikään parisuhde vaan yhteiselämän suhde, josta puuttuu rakkaus ja toisesta välittäminen vähintään suhteen toisen osapuolen osalta. Miksi tällaisiin suhteisiin suostutaan? Koska toinen osapuoli tuo rahaa taloon? Mitään muutahan hän ei tuo, jos arki pyörii yksin toisen osapuolen harteilla. Myös ystävistä saa seuraa, vieläpä paljon helpommalla vaivannäöllä kuin näistä ns. elämänkumppaneista=hyötyjistä.
Tämä on kyllä ihan totta. Siinä vaiheessa kun toinen ei enää yhtään ajattele sitä yhteistä kotia tai puolisoaan niin rakkaus on mennyt. Jos niiden eteen ei ole valmis mitään tekemään niin ei niitä silloin ilmeisesti arvostakaan. Rakastunut mies lähtisi kyllä esim mattopyykille ihan vain voidakseen viettää aikaa rakkaansa kanssa tai tehdäkseen hänelle hyvän mielen. Nämä loispuolisot eivät todellakaan suostu tekemään mitään tuollaista, eikä heidän sydämensä pehmene vaikka toinen itkien kertoisi uupumuksestaan ja pahasta mielestään. Koska he eivät välitä, eivätkä rakasta. Ja aika nopeasti loppuu se rakkaus siltä toiseltakin kun noin kohdellaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen sinkku. On tämä kauheeta kun kaiken metatyön joutuu itse tekemään. Ei voi edes syyllistää miestä siitä, että se ei tee metatöitä.
Tajusin just, että minun sinkkutaloudessani on jäänyt metatöitä tekemättä. Kenelle voin valittaa?
Tuossa on keittiön tasolla kasa joulukortteja, avattu kuvajoulukalenteri ja syntymäpäiväkortteja. Eteisen nurkassa on korissa lajittelemattomina vanhoja käyttökelvottomia kenkiä. Niille pitäis tehdä jotain, mutta ensin Jonkun pitäis tehdä metatöitä.
Alue: Aihe vapaa
Niin varmaankin, se taitaa olla aika työlästä se metatyö joillekin 😊