Mitä metatyötä kuuluu lapsettoman seurustelevan parin suhteeseen?

Meillä kyllä on lapsia, ja se aiheuttaa metatyötä älyttömästi. Koska niitä lapsia on ollut jo 12 vuotta, on vaikea miettiä lapsettomien metatyötä.

Meillä isoin metatyö on sovittaa pakolliset menot kolmivuorotyöhön. 1 auto, päällekkäisiä menoja, kuka milläkin menee. Ollaanko kaikki samaan aikaan ruokapöydässä ja mihin aikaan.

Mitä enemmän väkeä taloudessa on, sitä suuremmaksi metatyön määrä kasvaa.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on muodissa tehdä joka asiasta Työtä. On kyse elämästä, kodista, parisuhteesta, lapsista, mistä vain. Elämästä. Rakkaista asioista ja rakkaudesta. Normaalielämästä. Miksi?

Nimenomaan! Parisuhde on Työtä, raskasta raatamista ja vaivannäköä. Lapsien hoito on Työtä, raskasta raatamista ja vaivannäköä. Talouden ylläpito on Työtä, raskasta raatamista ja vaivannäköä. Seksi on Työtä, raskasta raatamista ja vaivannäköä. Itsestä huolentiminen on Työtä, raskasta raatamista ja vaivannäköä. 

Mikään ei ole kivaa, mistään ei voi nauttia, joka puolella on vaan vaikeuksia ja ongelmia ja murheita joita pitää pyöritellä päässään ja ratkoa. Vessapaperin loppuminen on katastrofi, josta selviämiseen tarvitaan terapiaa, ellei siitä voi kätevästi syyttää kumppania. Miten joku vessapaperin tai kahvimaidon loppuminen voi olla niin hiton kuormittavaa? Eikä se olekaan paitsi kontrollifriikeille, normaali ihminen kohauttaa olkapäitään ja pesee pyllynsä vedellä, sillä joka vessassa on nykyään se käsisuihku käytössä. Tai juo kahvinsa mustana, ellei sitten mene kahvilaan tai osta kaupasta tai kioskilta kupillista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki mahdolliset mitä pitää muistaa ja järjestellä etukäteen, esim. omat vuosipäivät, juhlapyhien valmistelujen aloittaminen ja muut järjestelyt, sukulaisiin liittyvät asiat, vierailut, viemiset ym. muistamiset, matkojen varaukset, vakuutusten tai sähkösopimusten kilpailuttamiset...  

"Ainii meil ois kohta vuosipäivä, tilataaks sushii kotiin sit"

"Joo"

Vaikeaa :D

-Ai niin meillon vuosipäivä, mennäänkö ulos

-joo

-pitsaa?

-ok

-mennäänkö konserttiin?

-vaikka

-viikon päästä ne sun veljen häät , mitä viedään lahjaksi?

-emmä tiä

-onko sulla sinne puku

-joo kai tai emmä tiä

-ollaanko me yötä

-joo varmaan

-ootko varannut majoituksen

-en

-pitikö sun äidin tulla meidän kyydissä

-joo kai

-tuleeko se tänne vai haetaanko me se johonkin aikaan

-emmä tiä

-mä haluisin johonkin lomalle yhdessä ens kesänä

-joo

-kato tässä olisi tämä, tai tuo

-ihan kivat

-varataanko heti?

-ei vielä

-koska sulla on loma?

-emmä tiä

-kysy ens viikolla?

-joo joo (ei kysy eikä seuraavilla neljällä viikolla, tarjous on mennyt, jäljellä vain kalleimmat tai ei mitään)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- ruoan suunnittelu/kauppalistan teko

- siivous ja siitä huolehtiminen että tulee tehtyä (normisiivouksen ohella oleva jää usein näkymättömäksi - jääkaapin puhtaanapito, uuni, mikro, kahvinkeitin, peittojen pesu jne.)

- aikataulun suunnittelu esim. vapaalle niin että ehtii rentoutua mutta ehtii myös pitää esim. talosta huolta (esim. rännien tyhjennys, nuohoojan tilaus ja sopiminen, millon mitäkin tosin ei niinkään päde kerrostaloon)

- lemmikkien "huolto" - milloin viimeksi rokotettu, pesty, leikattu kynnet jne. jos lemmikkejä

- vierasvarojen ylläpito

- muun käyttötavaran riittävyydestä huolehtiminen (pesuaineet, paperit jne.)

- auton huollon suunnittelu/milloin esim. pitää viimeistään katsastaa

Onhan näitä.

voi jumalllauta. Jos nuo ovat millään tasolla mitään "töitä" niin nyt on pakko sanoa että no huh huh. Elämänhallinta taitaa todella pahasti olla ihmisillä hukassa kun siitäkin tulee "työtä". Ehkä huvittavin on tuo "aikataulun suunnittelu VAPAALLE". Mitä nyt helvv... "16.35-17.28 Rentoutuminen, muista laittaa kännykään hälytykset!"

Meillä käyttötavarat riittää ihan huolehtimati, emme tarvitse päivittäistä inventaarion tekemistä siihen. Kun jokin on vähissä (alle raja-arvon) se kirjataan ostoslistaan. Seuraavalla kauppareissulla ostetaan. Tuo mitään huolehtimista tarvitse erikseen.

Näin puhuu vain ihminen, jonka kumppani huolehtii asioista oma-aloitteisesti ja tasa-arvoisesti. Sä et tiedä miten helppoa sulla on, älä tule kertomaan niille joilla ei ole tommoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ennen tarvittu tällaista metatyön käsitettä. Siitä huolimatta, että nykyään ihmiset pääsevät helpommalla kuin koskaan ennen ihmiskunnan historiassa. Tiskit pesee kone, pyykit pesee kone, sen sijaan että pukisi ulkovaatteet päälle ja kävisi vuokraamassa elokuvan, voi laittaa sen pyörimään Netflixistä, halutessaan ruokaostokset saa kotiovelle vaikka istuisi itse sohvalla, portaita ei tarvitse kävellä ylös kun jokapaikassa on hissi tai liukuportaat... Silti nykyään ihmiset väittävät hukkuvansa johonkin v***n metatyöhön. Paskaa!

Mulle tulee mieleen monta muutakin asiaa tai käsitettä, joita ei ennen tarvittu, mutta jotka eivät silti ole tarpeettomia. "Ennen" – jos nyt tätä epämääräistä sanaa käytetään – elämä oli myös monella tavalla yksinkertaisempaa, ehkäpä juuri siksi, että elämän perustoimintoihin meni enemmän aikaa. Nykyään tosiaan koneet pesevät ja pyykkäävät, mutta elämään on tullut sitten paljon muita juttuja, jotka pitää hoitaa. Vai oletko ihan vakavissasi sitä mieltä, että näin ei ole?

Kuka käskee ja pakottaa ottamaan elämään näitä muita juttuja? Miksi et valitse näistä jutuista niitä, joista itse nautit ja joista saat voimaa? Jos et nauti elämästäsi ja siitä mitä teet, älä syytä siitä toisia! Jos pidät ruoanlaitosta ja syömisestä, niin miten se suunnittelu ja kaupassakäynti ja ruoanlaitto voi olla työtä ja vaivaa? Jos et ole kulinaristi, etkä halua viettää aikaasi keittiössä, osta valmisruokaa tai syö ulkona! Jos pidät isosta kodista, jossa on runsaasti tavaraa, niin sopeudu siihen että on myös runsaasti siivottavaa.  Jos et pidä siivouksesta, karsi tavarat minimiin ja asu pienemmässä kodissa. Elä itsellesi, älä muille! 

Entä jos aina yksi siivoaa, ja se on se toinen joka kerää tavaraa eikä anna karsia niitä? Vain sinkku voi päättää yksin, että "inhoanpa tätä ja tuota siivousta, hävitänpä tämän ja tuon ja elän askeettisemmin"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on muodissa tehdä joka asiasta Työtä. On kyse elämästä, kodista, parisuhteesta, lapsista, mistä vain. Elämästä. Rakkaista asioista ja rakkaudesta. Normaalielämästä. Miksi?

Nimenomaan! Parisuhde on Työtä, raskasta raatamista ja vaivannäköä. Lapsien hoito on Työtä, raskasta raatamista ja vaivannäköä. Talouden ylläpito on Työtä, raskasta raatamista ja vaivannäköä. Seksi on Työtä, raskasta raatamista ja vaivannäköä. Itsestä huolentiminen on Työtä, raskasta raatamista ja vaivannäköä. 

Mikään ei ole kivaa, mistään ei voi nauttia, joka puolella on vaan vaikeuksia ja ongelmia ja murheita joita pitää pyöritellä päässään ja ratkoa. Vessapaperin loppuminen on katastrofi, josta selviämiseen tarvitaan terapiaa, ellei siitä voi kätevästi syyttää kumppania. Miten joku vessapaperin tai kahvimaidon loppuminen voi olla niin hiton kuormittavaa? Eikä se olekaan paitsi kontrollifriikeille, normaali ihminen kohauttaa olkapäitään ja pesee pyllynsä vedellä, sillä joka vessassa on nykyään se käsisuihku käytössä. Tai juo kahvinsa mustana, ellei sitten mene kahvilaan tai osta kaupasta tai kioskilta kupillista. 

Naulan kantaan! Suorittamista, kontrollointia, joka asiasta tehdään vaiva ja ongelma.

Parisuhdeohjelmissakin puhutaan ensi metriltä asti, miten Paljon Töitä pitää tehdä suhteen eteen. En tarkoita, että suhde voi hyvin pitkän ajan jälkeen, ellei tee sen eteen mitään, mutta kun valtaosa suhdepuheesta on Työpuhetta. Onhan valtaosa suhteessa ja rakkaudessa jotain muuta kuin suorittamista ja työtä.

Olen elänyt suhteessa ilman lapsia, jossa mies saattoi tulla kotiin ja jättää jonkun muovikassin eteisen lattialle. Siinä oli ehkä jotain bilteman tavaraa.

Siinä se pussi oli kaksi viikkoa. Lopulta hän kysyi minulta, missähän ne ovat ne bilteman tavarat mitkä hän osti, kun ei niitä ole missään. Sanoin, että olet kaksi viikkoa astunut niiden yli aina kun tulet sisään tai menet ulos.

Onneksi hänellä oli yksi huoneemme työhuoneena. Aloin siivotessani kantaa sinne kaiken tuollaisen pöydiltä ja lattioilta, mitkä hän aina jätti käsistään. Hän nalkutti minulle miten "piilotan" hänen tavaransa.

Monesta vastauksesta kyllä huomaa että vastaaja ei huolehdi talouden asioista vaan kaikki vaan ilmestyy

kaappeihin itsestään. Jos pitää huvittavana esim vessapaperin loppumista tai viimeisen maitotipan 

käyttämistä niin ei ymmärrä kuviota ollenkaan. Oli tuo huoleton hetkessäeläjä joko mies tai nainen, toinen

kuormittuu ja ärsyyntyy vuosien mittaan jos jaksaa yhteiseloa jatkaa. Jos huomaatte tuon luonteenpiirteen

jo seurusteluaikana, ei kannata yhteen muuttaa. Lasten myötä tuo huolehtija ja ennakoija- olipa mies tai

nainen- huomaa edelleen tekevänsä kaiken kun toinen ottaa elämän rennosti.

Metatyöstä jauhavat ne heikkihiilamot, jotka "työkseen" kehittelevät teorioita yliopistolla.

Vastaus kysymykseen: lapsettomalla seurustelevalla (= ei asu yhdessä) parilla todella vähän on metatyötä.

Sitten kuitenkin tuohon mitä joku sanoi aiemmin, että on turha nillittää jostain ruokaostoksista, kun ne saa "parilla klikkauksella" verkosta. No oletetaan, että ruoka tilataan kerran viikossa. Kun miettii vaihtelevan ruokalistan, käy läpi kaappien sisällön ja tekee tilauksen ja purkaa sitten ne saapuneet kassit kaappeihin, niin sanotaan että hommaan menee tunti viikossa.

Eli vuodessa 50 tuntia.

Kahdenkymmenen vuoden suhteen aikana teet sitä hommaa 1000 tuntia.

Tuntuuko reilulta, jos puoliso ei koskaan osallistu? Vaikka kyse on vain "kliksuttelusta".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- ruoan suunnittelu/kauppalistan teko

- siivous ja siitä huolehtiminen että tulee tehtyä (normisiivouksen ohella oleva jää usein näkymättömäksi - jääkaapin puhtaanapito, uuni, mikro, kahvinkeitin, peittojen pesu jne.)

- aikataulun suunnittelu esim. vapaalle niin että ehtii rentoutua mutta ehtii myös pitää esim. talosta huolta (esim. rännien tyhjennys, nuohoojan tilaus ja sopiminen, millon mitäkin tosin ei niinkään päde kerrostaloon)

- lemmikkien "huolto" - milloin viimeksi rokotettu, pesty, leikattu kynnet jne. jos lemmikkejä

- vierasvarojen ylläpito

- muun käyttötavaran riittävyydestä huolehtiminen (pesuaineet, paperit jne.)

- auton huollon suunnittelu/milloin esim. pitää viimeistään katsastaa

Onhan näitä.

voi jumalllauta. Jos nuo ovat millään tasolla mitään "töitä" niin nyt on pakko sanoa että no huh huh. Elämänhallinta taitaa todella pahasti olla ihmisillä hukassa kun siitäkin tulee "työtä". Ehkä huvittavin on tuo "aikataulun suunnittelu VAPAALLE". Mitä nyt helvv... "16.35-17.28 Rentoutuminen, muista laittaa kännykään hälytykset!"

Meillä käyttötavarat riittää ihan huolehtimati, emme tarvitse päivittäistä inventaarion tekemistä siihen. Kun jokin on vähissä (alle raja-arvon) se kirjataan ostoslistaan. Seuraavalla kauppareissulla ostetaan. Tuo mitään huolehtimista tarvitse erikseen.

Näin puhuu vain ihminen, jonka kumppani huolehtii asioista oma-aloitteisesti ja tasa-arvoisesti. Sä et tiedä miten helppoa sulla on, älä tule kertomaan niille joilla ei ole tommoista.

Sanot "kirjataan" ja "ostetaan" eli ilmeisesti mies tekee tätä myös, muuten sanoisit "kirjaan ja ostan". Onnea sinulle, jaatte siis tämän työn. Tosin voisit sanoa puolisollesi, että hän saattaa lopettaa homman tekemisen, koska sinusta se on niin helppoa ja hauskaa ettei ole homma lainkaan.

kävin ihan itse yksin äsken pissalla vessassa, suunnittelin sen ja toteutin , minä itse. no missä viipyy palkinnot?

vähintään marttaliiton kultainen risti ja pari pokaalia pitäisi saada.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- ruoan suunnittelu/kauppalistan teko

- siivous ja siitä huolehtiminen että tulee tehtyä (normisiivouksen ohella oleva jää usein näkymättömäksi - jääkaapin puhtaanapito, uuni, mikro, kahvinkeitin, peittojen pesu jne.)

- aikataulun suunnittelu esim. vapaalle niin että ehtii rentoutua mutta ehtii myös pitää esim. talosta huolta (esim. rännien tyhjennys, nuohoojan tilaus ja sopiminen, millon mitäkin tosin ei niinkään päde kerrostaloon)

- lemmikkien "huolto" - milloin viimeksi rokotettu, pesty, leikattu kynnet jne. jos lemmikkejä

- vierasvarojen ylläpito

- muun käyttötavaran riittävyydestä huolehtiminen (pesuaineet, paperit jne.)

- auton huollon suunnittelu/milloin esim. pitää viimeistään katsastaa

Onhan näitä.

Joillain lapsettomilla pareilla voi tosiaan olla omakotitalon työt hoidettavina, meillä ei. Mies pesee uunin koska haluaa paistaa siinä joulukinkunkin. Kahvia juon vain minä niin putsaan keittimen, kun alkaa näyttää huonolta. Jääkaappi pestään viikkosiivouksen yhteydessä jos se vaikuttaa likaiselta. Mikrosta tahrojen pyyhkiminen kuuluu ihan päivittäissiivoukseen kuten vaikka lieden putsaus. Peitot on eri kesällä ja talvella, joten jopa miehen on pikku aivoillaan helppo tajuta itsekin, milloin on sopiva hetki pestä ne. Vierasvaroja ei ole, joko haetaan jotain sadan metrin päässä olevasta kahvilasta tai mies leipoo jotain.

Hei hei hei, nyt sä unohdit kokonaan rentoutumisen suunnittelun. Milloin voit rentoutua jollet suunnittele sitä etukäteen? Ette myöskään ilmeisesti kommunikoi, koska aiemmin kerrottiin pariskunnan kommunikaatioyhteyden ylläpitämisen olevan naisen metatyötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- ruoan suunnittelu/kauppalistan teko

- siivous ja siitä huolehtiminen että tulee tehtyä (normisiivouksen ohella oleva jää usein näkymättömäksi - jääkaapin puhtaanapito, uuni, mikro, kahvinkeitin, peittojen pesu jne.)

- aikataulun suunnittelu esim. vapaalle niin että ehtii rentoutua mutta ehtii myös pitää esim. talosta huolta (esim. rännien tyhjennys, nuohoojan tilaus ja sopiminen, millon mitäkin tosin ei niinkään päde kerrostaloon)

- lemmikkien "huolto" - milloin viimeksi rokotettu, pesty, leikattu kynnet jne. jos lemmikkejä

- vierasvarojen ylläpito

- muun käyttötavaran riittävyydestä huolehtiminen (pesuaineet, paperit jne.)

- auton huollon suunnittelu/milloin esim. pitää viimeistään katsastaa

Onhan näitä.

voi jumalllauta. Jos nuo ovat millään tasolla mitään "töitä" niin nyt on pakko sanoa että no huh huh. Elämänhallinta taitaa todella pahasti olla ihmisillä hukassa kun siitäkin tulee "työtä". Ehkä huvittavin on tuo "aikataulun suunnittelu VAPAALLE". Mitä nyt helvv... "16.35-17.28 Rentoutuminen, muista laittaa kännykään hälytykset!"

Meillä käyttötavarat riittää ihan huolehtimati, emme tarvitse päivittäistä inventaarion tekemistä siihen. Kun jokin on vähissä (alle raja-arvon) se kirjataan ostoslistaan. Seuraavalla kauppareissulla ostetaan. Tuo mitään huolehtimista tarvitse erikseen.

Näin puhuu vain ihminen, jonka kumppani huolehtii asioista oma-aloitteisesti ja tasa-arvoisesti. Sä et tiedä miten helppoa sulla on, älä tule kertomaan niille joilla ei ole tommoista.

Sanot "kirjataan" ja "ostetaan" eli ilmeisesti mies tekee tätä myös, muuten sanoisit "kirjaan ja ostan". Onnea sinulle, jaatte siis tämän työn. Tosin voisit sanoa puolisollesi, että hän saattaa lopettaa homman tekemisen, koska sinusta se on niin helppoa ja hauskaa ettei ole homma lainkaan.

Ei tuo ole edelleenkään mitään TYÖTÄ, vaan ihan normaalia elämää. Jos jotain on vähissä sen havaitsija kirjaa listaan ylös että muistetaan ostaa.

Vierailija kirjoitti:

Monesta vastauksesta kyllä huomaa että vastaaja ei huolehdi talouden asioista vaan kaikki vaan ilmestyy

kaappeihin itsestään. Jos pitää huvittavana esim vessapaperin loppumista tai viimeisen maitotipan 

käyttämistä niin ei ymmärrä kuviota ollenkaan. Oli tuo huoleton hetkessäeläjä joko mies tai nainen, toinen

kuormittuu ja ärsyyntyy vuosien mittaan jos jaksaa yhteiseloa jatkaa. Jos huomaatte tuon luonteenpiirteen

jo seurusteluaikana, ei kannata yhteen muuttaa. Lasten myötä tuo huolehtija ja ennakoija- olipa mies tai

nainen- huomaa edelleen tekevänsä kaiken kun toinen ottaa elämän rennosti.

Huolehditko itse aina tampooneistasi ? Ja yksikään mies ei ole koskaan tuonut tai maksanut sinulle mitään? 

Jos suhteessa täytyy normaalit arjen tekemiset miettiä työnä, tai vielä pahempaa jos ne myös tuntuvat työltä, se ei ole mikään parisuhde vaan yhteiselämän suhde, josta puuttuu rakkaus ja toisesta välittäminen vähintään suhteen toisen osapuolen osalta. Miksi tällaisiin suhteisiin suostutaan? Koska toinen osapuoli tuo rahaa taloon? Mitään muutahan hän ei tuo, jos arki pyörii yksin toisen osapuolen harteilla. Myös ystävistä saa seuraa, vieläpä paljon helpommalla vaivannäöllä kuin näistä ns. elämänkumppaneista=hyötyjistä.

Tässä on esimerkki metatyöstä, liittyy isänpäiväkortteihin mutta jos haluatte esimerkistä lapsettoman, valitkaa tilalle mikä tahansa muu mahdollisesti säilytettävä paperi.

Eli 2 kk sitten puolisoni sai lapsilta pinon isänpäiväkortteja. Ne ovat edelleen keittiön työtasolla. Olen pari kertaa ehdottanut että laitatko nää johonkin, johon mies on vastannut että joo, hänen pitää keksiä niille paikka. Mutta siinä ne vain on. Koska se, mitä ja missä säilytetään, näyttää olevan aivan ylivoimaista miettiä. Jonkun pitäisi tehdä se _metatyö_ puolesta, eli se ajatustyö konkreettisen suorittamisen taustalla.

Minä en pitänyt metatyötä työnä, ennen kuin tajusin että olimme päätyneet tilanteeseen jossa toinen oli lakannut tekemästä sitä. Mikä on varmaan osin omaa syytäni. Jatkuva päätöksenteko on uuvuttavaa, vaikka päätökset olisi minipieniä, ja niiden määrä on lisääntynyt sadassa vuodessa aivan valtavasti. Sitten jos parisuhteessa päätyy tekemään kahden ihmisen päätökset kun toinen vetäytyy vastuusta, niin kyllä se monia kuormittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- ruoan suunnittelu/kauppalistan teko

- siivous ja siitä huolehtiminen että tulee tehtyä (normisiivouksen ohella oleva jää usein näkymättömäksi - jääkaapin puhtaanapito, uuni, mikro, kahvinkeitin, peittojen pesu jne.)

- aikataulun suunnittelu esim. vapaalle niin että ehtii rentoutua mutta ehtii myös pitää esim. talosta huolta (esim. rännien tyhjennys, nuohoojan tilaus ja sopiminen, millon mitäkin tosin ei niinkään päde kerrostaloon)

- lemmikkien "huolto" - milloin viimeksi rokotettu, pesty, leikattu kynnet jne. jos lemmikkejä

- vierasvarojen ylläpito

- muun käyttötavaran riittävyydestä huolehtiminen (pesuaineet, paperit jne.)

- auton huollon suunnittelu/milloin esim. pitää viimeistään katsastaa

Onhan näitä.

voi jumalllauta. Jos nuo ovat millään tasolla mitään "töitä" niin nyt on pakko sanoa että no huh huh. Elämänhallinta taitaa todella pahasti olla ihmisillä hukassa kun siitäkin tulee "työtä". Ehkä huvittavin on tuo "aikataulun suunnittelu VAPAALLE". Mitä nyt helvv... "16.35-17.28 Rentoutuminen, muista laittaa kännykään hälytykset!"

Meillä käyttötavarat riittää ihan huolehtimati, emme tarvitse päivittäistä inventaarion tekemistä siihen. Kun jokin on vähissä (alle raja-arvon) se kirjataan ostoslistaan. Seuraavalla kauppareissulla ostetaan. Tuo mitään huolehtimista tarvitse erikseen.

Näin puhuu vain ihminen, jonka kumppani huolehtii asioista oma-aloitteisesti ja tasa-arvoisesti. Sä et tiedä miten helppoa sulla on, älä tule kertomaan niille joilla ei ole tommoista.

Sanot "kirjataan" ja "ostetaan" eli ilmeisesti mies tekee tätä myös, muuten sanoisit "kirjaan ja ostan". Onnea sinulle, jaatte siis tämän työn. Tosin voisit sanoa puolisollesi, että hän saattaa lopettaa homman tekemisen, koska sinusta se on niin helppoa ja hauskaa ettei ole homma lainkaan.

Ei tuo ole edelleenkään mitään TYÖTÄ, vaan ihan normaalia elämää. Jos jotain on vähissä sen havaitsija kirjaa listaan ylös että muistetaan ostaa.

Juuri näin, ja noin se toimii hyvin. Ja näin se meilläkin enimmäkseen toimii. Mutta ongelma on niissä perheissä, joissa havaitsija EI KIRJAA asiaa ylös, ymmärrätkö? TAI EI VAIN HUOMAA. Silloin toinen kirjaa aina, tai eletään ilman vessapaperia.

Riippuu elämäntavasta, asumismuodosta jne. Meillä on rempattu okt lattiasta kattoon viime vuosien aikana ja voin kyllä sanoa, että metatyö on todellakin käynyt ihan työstä.

Vierailija kirjoitti:

En käytä tuota termiä, mutta mun vastuulla on muistaa miehen sukulaisten ja miehen kummilasten synttärit, oman suvun synttärit ja hankkia kaikki lahjat, vuosipäiväksi järjestää jotakin kivaa, muistaa laskut (myös miehen), suunnitella mitä syödään, käydä kaupassa, kokata, juhlapyhinä hoitaa talo kuntoon vieraita varten ja suunnitella tarjottavat, pitää huoli, että huonekalut, verhot yms. pysyy ehjinä ja puhtaina ja ostaa tarvittaessa uudet, muistaa milloin viimeksi on pesty ikkunat ja matot yms.

Teet tuota, koska haluat määrätä kaikesta. Et luota toiseen. Tuo ole mitään meta- eikä muutakaan työtä. Osan noista luettelmistasi tehtävistä voi jättää aivan hyvin tekemättä kenenkään kärsimättä. Jaa tehtäviä ja osoita siten luottamustasi miehellesikin. Voisit aloittaa, että miehesi osallistuu kaupassa käynteihin ja ruoan laittoon, muistaa oman sukunsa lahjat ja kortit jne. Vierailun suunnitteluun tietenkin osallistuvat molemmat, enemmän se, joka vieraat on kutsunut... Ei pitäisi olla ylivoimaisen vaikeaa, mutta kun kun on mukava olla marttyyri.