Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä metatyötä kuuluu lapsettoman seurustelevan parin suhteeseen?
05.01.2019 |
Kiinnostaisi tietää, kun en itse oikein keksi mitään. En ole oikein vakuuttunut tällaisen käsitteen hyödyllisyydestä.
Kommentit (145)
Vierailija kirjoitti:
Tässä on esimerkki metatyöstä, liittyy isänpäiväkortteihin mutta jos haluatte esimerkistä lapsettoman, valitkaa tilalle mikä tahansa muu mahdollisesti säilytettävä paperi.
Eli 2 kk sitten puolisoni sai lapsilta pinon isänpäiväkortteja. Ne ovat edelleen keittiön työtasolla. Olen pari kertaa ehdottanut että laitatko nää johonkin, johon mies on vastannut että joo, hänen pitää keksiä niille paikka. Mutta siinä ne vain on. Koska se, mitä ja missä säilytetään, näyttää olevan aivan ylivoimaista miettiä. Jonkun pitäisi tehdä se _metatyö_ puolesta, eli se ajatustyö konkreettisen suorittamisen taustalla.
Minä en pitänyt metatyötä työnä, ennen kuin tajusin että olimme päätyneet tilanteeseen jossa toinen oli lakannut tekemästä sitä. Mikä on varmaan osin omaa syytäni. Jatkuva päätöksenteko on uuvuttavaa, vaikka päätökset olisi minipieniä, ja niiden määrä on lisääntynyt sadassa vuodessa aivan valtavasti. Sitten jos parisuhteessa päätyy tekemään kahden ihmisen päätökset kun toinen vetäytyy vastuusta, niin kyllä se monia kuormittaa.
Vuosi sitten heitin äitini vuosikymmenet säilömät joululahjapakettikorteista alkaen säästämät kortit roskiin. Niitä oli monta kenkälaatikollista.
Vuosikausia kaapin täytteenä. Ketään ne ei koskaan kiinnostaneet.
Ja kyllä, äitini oli juuri sellainen uhrituja mitä joka ikinen metatöistä nillittäjä tällä palstalla on.
Keskittyisitte niihin parisuhteisiinne ja mahdollisiin lapsiinne sen jatkuvan skitsoamisenne sijasta.
Voisi se omaa päätä kiristävä vannekin hellittää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
kävin ihan itse yksin äsken pissalla vessassa, suunnittelin sen ja toteutin , minä itse. no missä viipyy palkinnot?
vähintään marttaliiton kultainen risti ja pari pokaalia pitäisi saada.
Mä jouduin hakee sipsipussin sohvapöydälle kun kattelen telkkaria ja avaamaankin sen. Hirmusesti työtä. Tästä lähin pyydän että ruokakaupan lähetti tuo sipsit suoraan olohuoneeseen ja avaa pussin valmiiksi.
Ei tätä kotona tehtävää metatyötä arvosteta mitenkään, näkeehän sen jo tästä ketjusta. Musta yhteiskunnan pitäisi korvata se että avaan sipsipussin ja lappaan niitä sipsejä suuhuni samalla kun kattelen telkkarista prinsessahäitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- ruoan suunnittelu/kauppalistan teko
- siivous ja siitä huolehtiminen että tulee tehtyä (normisiivouksen ohella oleva jää usein näkymättömäksi - jääkaapin puhtaanapito, uuni, mikro, kahvinkeitin, peittojen pesu jne.)
- aikataulun suunnittelu esim. vapaalle niin että ehtii rentoutua mutta ehtii myös pitää esim. talosta huolta (esim. rännien tyhjennys, nuohoojan tilaus ja sopiminen, millon mitäkin tosin ei niinkään päde kerrostaloon)
- lemmikkien "huolto" - milloin viimeksi rokotettu, pesty, leikattu kynnet jne. jos lemmikkejä
- vierasvarojen ylläpito
- muun käyttötavaran riittävyydestä huolehtiminen (pesuaineet, paperit jne.)
- auton huollon suunnittelu/milloin esim. pitää viimeistään katsastaaOnhan näitä.
voi jumalllauta. Jos nuo ovat millään tasolla mitään "töitä" niin nyt on pakko sanoa että no huh huh. Elämänhallinta taitaa todella pahasti olla ihmisillä hukassa kun siitäkin tulee "työtä". Ehkä huvittavin on tuo "aikataulun suunnittelu VAPAALLE". Mitä nyt helvv... "16.35-17.28 Rentoutuminen, muista laittaa kännykään hälytykset!"
Meillä käyttötavarat riittää ihan huolehtimati, emme tarvitse päivittäistä inventaarion tekemistä siihen. Kun jokin on vähissä (alle raja-arvon) se kirjataan ostoslistaan. Seuraavalla kauppareissulla ostetaan. Tuo mitään huolehtimista tarvitse erikseen.
Näin puhuu vain ihminen, jonka kumppani huolehtii asioista oma-aloitteisesti ja tasa-arvoisesti. Sä et tiedä miten helppoa sulla on, älä tule kertomaan niille joilla ei ole tommoista.
Sanot "kirjataan" ja "ostetaan" eli ilmeisesti mies tekee tätä myös, muuten sanoisit "kirjaan ja ostan". Onnea sinulle, jaatte siis tämän työn. Tosin voisit sanoa puolisollesi, että hän saattaa lopettaa homman tekemisen, koska sinusta se on niin helppoa ja hauskaa ettei ole homma lainkaan.
Ei tuo ole edelleenkään mitään TYÖTÄ, vaan ihan normaalia elämää. Jos jotain on vähissä sen havaitsija kirjaa listaan ylös että muistetaan ostaa.
Juuri näin, ja noin se toimii hyvin. Ja näin se meilläkin enimmäkseen toimii. Mutta ongelma on niissä perheissä, joissa havaitsija EI KIRJAA asiaa ylös, ymmärrätkö? TAI EI VAIN HUOMAA. Silloin toinen kirjaa aina, tai eletään ilman vessapaperia.
No ei se siitä työksi muutu silloinkaan. Meillä on paljon asioita, joita vain minä hoidan, vastaavasti asioita joita puoliso hoitaa. Näitä ei ole mitenkään sovittu, eikä kumpikaan koe niitä mitenkään velvollisuuksiksi tai TYÖKSI. ne kuuluvat elämään ja jopa idioottimaista olisi "alkaa suunnittelemaan ja sopimaan kuka milloinkin nämä tekisi". Se olisi todellista ajanhukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on esimerkki metatyöstä, liittyy isänpäiväkortteihin mutta jos haluatte esimerkistä lapsettoman, valitkaa tilalle mikä tahansa muu mahdollisesti säilytettävä paperi.
Eli 2 kk sitten puolisoni sai lapsilta pinon isänpäiväkortteja. Ne ovat edelleen keittiön työtasolla. Olen pari kertaa ehdottanut että laitatko nää johonkin, johon mies on vastannut että joo, hänen pitää keksiä niille paikka. Mutta siinä ne vain on. Koska se, mitä ja missä säilytetään, näyttää olevan aivan ylivoimaista miettiä. Jonkun pitäisi tehdä se _metatyö_ puolesta, eli se ajatustyö konkreettisen suorittamisen taustalla.
Minä en pitänyt metatyötä työnä, ennen kuin tajusin että olimme päätyneet tilanteeseen jossa toinen oli lakannut tekemästä sitä. Mikä on varmaan osin omaa syytäni. Jatkuva päätöksenteko on uuvuttavaa, vaikka päätökset olisi minipieniä, ja niiden määrä on lisääntynyt sadassa vuodessa aivan valtavasti. Sitten jos parisuhteessa päätyy tekemään kahden ihmisen päätökset kun toinen vetäytyy vastuusta, niin kyllä se monia kuormittaa.
Vuosi sitten heitin äitini vuosikymmenet säilömät joululahjapakettikorteista alkaen säästämät kortit roskiin. Niitä oli monta kenkälaatikollista.
Vuosikausia kaapin täytteenä. Ketään ne ei koskaan kiinnostaneet.
Ja kyllä, äitini oli juuri sellainen uhrituja mitä joka ikinen metatöistä nillittäjä tällä palstalla on.
Keskittyisitte niihin parisuhteisiinne ja mahdollisiin lapsiinne sen jatkuvan skitsoamisenne sijasta.
Voisi se omaa päätä kiristävä vannekin hellittää
Kiitos alapeukuttajille äitini muiston halveksunnasta ja toisaalta tyranniäitimme sanelemasta lapsuutemme halventamisesta. Olette varmasti loistavia äityleitä. Muistakaa skitsota joka käänteessä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on esimerkki metatyöstä, liittyy isänpäiväkortteihin mutta jos haluatte esimerkistä lapsettoman, valitkaa tilalle mikä tahansa muu mahdollisesti säilytettävä paperi.
Eli 2 kk sitten puolisoni sai lapsilta pinon isänpäiväkortteja. Ne ovat edelleen keittiön työtasolla. Olen pari kertaa ehdottanut että laitatko nää johonkin, johon mies on vastannut että joo, hänen pitää keksiä niille paikka. Mutta siinä ne vain on. Koska se, mitä ja missä säilytetään, näyttää olevan aivan ylivoimaista miettiä. Jonkun pitäisi tehdä se _metatyö_ puolesta, eli se ajatustyö konkreettisen suorittamisen taustalla.
Minä en pitänyt metatyötä työnä, ennen kuin tajusin että olimme päätyneet tilanteeseen jossa toinen oli lakannut tekemästä sitä. Mikä on varmaan osin omaa syytäni. Jatkuva päätöksenteko on uuvuttavaa, vaikka päätökset olisi minipieniä, ja niiden määrä on lisääntynyt sadassa vuodessa aivan valtavasti. Sitten jos parisuhteessa päätyy tekemään kahden ihmisen päätökset kun toinen vetäytyy vastuusta, niin kyllä se monia kuormittaa.
Vuosi sitten heitin äitini vuosikymmenet säilömät joululahjapakettikorteista alkaen säästämät kortit roskiin. Niitä oli monta kenkälaatikollista.
Vuosikausia kaapin täytteenä. Ketään ne ei koskaan kiinnostaneet.
Ja kyllä, äitini oli juuri sellainen uhrituja mitä joka ikinen metatöistä nillittäjä tällä palstalla on.
Keskittyisitte niihin parisuhteisiinne ja mahdollisiin lapsiinne sen jatkuvan skitsoamisenne sijasta.
Voisi se omaa päätä kiristävä vannekin hellittää
Mikä tässä oli pointtina? En minä heitä miehen puolesta hänen saamiaan kortteja roskiin, heittää itse jos haluaa. Ja jos haluaa säilyttää, säilyttää. Ehkä miehelläni on joskus kenkälaatikollinen kortteja ja hän on katkera siitä että joutui ne ihan itse sinne laittamaan, en tiedä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ennen tarvittu tällaista metatyön käsitettä. Siitä huolimatta, että nykyään ihmiset pääsevät helpommalla kuin koskaan ennen ihmiskunnan historiassa. Tiskit pesee kone, pyykit pesee kone, sen sijaan että pukisi ulkovaatteet päälle ja kävisi vuokraamassa elokuvan, voi laittaa sen pyörimään Netflixistä, halutessaan ruokaostokset saa kotiovelle vaikka istuisi itse sohvalla, portaita ei tarvitse kävellä ylös kun jokapaikassa on hissi tai liukuportaat... Silti nykyään ihmiset väittävät hukkuvansa johonkin v***n metatyöhön. Paskaa!
Mulle tulee mieleen monta muutakin asiaa tai käsitettä, joita ei ennen tarvittu, mutta jotka eivät silti ole tarpeettomia. "Ennen" – jos nyt tätä epämääräistä sanaa käytetään – elämä oli myös monella tavalla yksinkertaisempaa, ehkäpä juuri siksi, että elämän perustoimintoihin meni enemmän aikaa. Nykyään tosiaan koneet pesevät ja pyykkäävät, mutta elämään on tullut sitten paljon muita juttuja, jotka pitää hoitaa. Vai oletko ihan vakavissasi sitä mieltä, että näin ei ole?
Kerro Yksikin juttu joka on tullut "joka pitää hoitaa", jota ei ollut 20 vuotta sitten tai 40 vuotta sitten. Minulle ei tule mieleen yhtään, päin vastoin, näitä pitää vain hoitaa asioita on vain vähentynty/helpottunut
Veikkaan että kaikki 40 vuotta sitten nuoruuttaan eläneet eivät ole ollenkaan sitä mieltä, että kaikki on nykyään niin helppoa. Vanhukset ovat päin vastoin jääneet ihan kelkasta, koska eivät osaa hoitaa asioitaan enää.
Kännyköitä ei ollut. Nykyään sellainen pitää aina silloin tällöin ostaa uusi, koska tuppaavat rikkoutumaan tai vanhenemaan. Siihen pitää myös hankkia liittymä, ja se pitää kilpailuttaa aika ajoin. Sama pätee nettiin. Ei ollut ennen nettisopimuksia, tai tietokoneen päivittämistä. Meillä on viimeisen 3 vuoden aikana vaihdettu modeemi neljästi, koska ne ovat usein rikki jo valmiiksi ja mokkuloissa akut pullistuvat. Kaikki nämä asiat ovat sellaisia, joita ei pidä pelkästään hoitaa, vaan niistä pitää TIETÄÄ jotta ne voi hoitaa. Se tietäminen on sitä metatyötä. Ja se Netflixin tai muiden maksukanavien tilaaminen ja asentaminenkin on ihan uusi kotityö.
Sitten on esim jätteiden lajittelu. 30 vuotta sitten kerättiin pahvit, lasit ja metallit talteen ja maaseudulla ei aina niitäkään. Kaikki muu meni kaatopaikalle tai omaan jätekuoppaan. Nykyään ainakin keskustassa kerätään noiden lisäksi energiajätettä, biojätettä ja joskus muovia. Elektroniikkajäte (jota on enemmän kuin ennen) ja ongelmajäte pitää itse toimittaa keräyspisteeseen.
Remonttien ja talonrakennuksen suunnittelu on nykyään monimutkaisempaa kun vaihtoehtoja on enemmän. Tietoverkot, lämmitysmuodot, energiansäästö ja -tuotantovaihtoehdot. Niihin pitää perehtyä jotta voi päättää.
Kaikenlainen byrokratia on kaiketi myös lisääntynyt. Puhutaan tukiviidakosta, koska se on niin monimutkaista. Tätä yritetään kai onneksi nyt helpottaa. Parantunut lainsäädäntö on aiheuttanut sen, että nykyään tarvitaan lupia sellaiseen, mihin ennen ei tarvittu. Kirjeet eivät enää tule postilla kotiin, vaan ne pitää itse käydä hakemassa milloin veropalvelusta, nettipankista, työttömyyskassan sivuilta, te-keskuksen sivuilta, omakannasta, tai jostain nettipostista. Ensin tarkistat mailisi, jossa on ilmoitus että mene katsomaan jostain muualta. Ihmisillä on myös aiempaa enemmän vakuutuksia, säästötilejä ja sijoituksia, joihin pitää käyttää aikaansa.
Ostopäätökset ovat yleisesti ottaen paljon vaikeampia nykyään, koska valikoimaa on niin paljon enemmän. On nettikaupat, kiinakaupat, kivijalkakaupat. Nykyään jopa lapset käyttävät aikaansa kilpailuttamiseen. Ja nettikauppojen seurauksena sitten se jatkuva postin noutopisteessa ravaaminen. Ei ollut meillä tapana vielä 30 vuotta sitten.
Nämä nyt tuli ekana mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kävin ihan itse yksin äsken pissalla vessassa, suunnittelin sen ja toteutin , minä itse. no missä viipyy palkinnot?
vähintään marttaliiton kultainen risti ja pari pokaalia pitäisi saada.
Mä jouduin hakee sipsipussin sohvapöydälle kun kattelen telkkaria ja avaamaankin sen. Hirmusesti työtä. Tästä lähin pyydän että ruokakaupan lähetti tuo sipsit suoraan olohuoneeseen ja avaa pussin valmiiksi.
Ei tätä kotona tehtävää metatyötä arvosteta mitenkään, näkeehän sen jo tästä ketjusta. Musta yhteiskunnan pitäisi korvata se että avaan sipsipussin ja lappaan niitä sipsejä suuhuni samalla kun kattelen telkkarista prinsessahäitä.
Ei niin. Minäkin juuri suunnittelin ensi viikon skitsoamisajankohdat. Tästäkään ei saa mitään kiitosta. Kalenterista löytyi sopiva kohta valittaa miehelle kun hän tulee keskiviikkona kuntosalilta. Tähän sain mahdutettua juuri puolen tunnin valitushetken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen sinkku. On tämä kauheeta kun kaiken metatyön joutuu itse tekemään. Ei voi edes syyllistää miestä siitä, että se ei tee metatöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on esimerkki metatyöstä, liittyy isänpäiväkortteihin mutta jos haluatte esimerkistä lapsettoman, valitkaa tilalle mikä tahansa muu mahdollisesti säilytettävä paperi.
Eli 2 kk sitten puolisoni sai lapsilta pinon isänpäiväkortteja. Ne ovat edelleen keittiön työtasolla. Olen pari kertaa ehdottanut että laitatko nää johonkin, johon mies on vastannut että joo, hänen pitää keksiä niille paikka. Mutta siinä ne vain on. Koska se, mitä ja missä säilytetään, näyttää olevan aivan ylivoimaista miettiä. Jonkun pitäisi tehdä se _metatyö_ puolesta, eli se ajatustyö konkreettisen suorittamisen taustalla.
Minä en pitänyt metatyötä työnä, ennen kuin tajusin että olimme päätyneet tilanteeseen jossa toinen oli lakannut tekemästä sitä. Mikä on varmaan osin omaa syytäni. Jatkuva päätöksenteko on uuvuttavaa, vaikka päätökset olisi minipieniä, ja niiden määrä on lisääntynyt sadassa vuodessa aivan valtavasti. Sitten jos parisuhteessa päätyy tekemään kahden ihmisen päätökset kun toinen vetäytyy vastuusta, niin kyllä se monia kuormittaa.
Vuosi sitten heitin äitini vuosikymmenet säilömät joululahjapakettikorteista alkaen säästämät kortit roskiin. Niitä oli monta kenkälaatikollista.
Vuosikausia kaapin täytteenä. Ketään ne ei koskaan kiinnostaneet.
Ja kyllä, äitini oli juuri sellainen uhrituja mitä joka ikinen metatöistä nillittäjä tällä palstalla on.
Keskittyisitte niihin parisuhteisiinne ja mahdollisiin lapsiinne sen jatkuvan skitsoamisenne sijasta.
Voisi se omaa päätä kiristävä vannekin hellittää
Mikä tässä oli pointtina? En minä heitä miehen puolesta hänen saamiaan kortteja roskiin, heittää itse jos haluaa. Ja jos haluaa säilyttää, säilyttää. Ehkä miehelläni on joskus kenkälaatikollinen kortteja ja hän on katkera siitä että joutui ne ihan itse sinne laittamaan, en tiedä?
Ja pointti meni taas skitsomammalla täysin ohi.
Roska on roskaa eikä sitä säilötä. Mutta muista raivota miehellesi ja lapsillesi ja miehellesi lasten kuullen.
Olet unelmaäippä. Ihastuttava pullantuoksuinen äitihahmo joka sysii lapsiaan sunnuntai-aamuna pois jaloistaan kun mamma lietsoo miesvihaa miesvihapalstalla. Katso peiliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kävin ihan itse yksin äsken pissalla vessassa, suunnittelin sen ja toteutin , minä itse. no missä viipyy palkinnot?
vähintään marttaliiton kultainen risti ja pari pokaalia pitäisi saada.
Mä jouduin hakee sipsipussin sohvapöydälle kun kattelen telkkaria ja avaamaankin sen. Hirmusesti työtä. Tästä lähin pyydän että ruokakaupan lähetti tuo sipsit suoraan olohuoneeseen ja avaa pussin valmiiksi.
Ei tätä kotona tehtävää metatyötä arvosteta mitenkään, näkeehän sen jo tästä ketjusta. Musta yhteiskunnan pitäisi korvata se että avaan sipsipussin ja lappaan niitä sipsejä suuhuni samalla kun kattelen telkkarista prinsessahäitä.
Miksi osallistut keskusteluun kun et tiedä edes mistä puhutaan? Siis et oikeasti ymmärrä edes tätä käsitettä mitä keskustelu koskee. Sipsipussin hakeminen ja avaaminen on fyysistä työtä, ei metatyötä. Sen hakeminen kaupasta on fyysistä työtä. Se, että miettii haetaanko sellainen vai ei, on metatyötä. Se, että päättää mikä pussi valitaan on metatyötä. Se, että muistaa torstain kauppareissulla ostaa sellaisen lauantaita varten on metatyötä. Metatyö on näkymätöntä työtä. Kuinka vaikeaa se voi olla ymmärtää?
nyt on tuolla uhriutumisen malliesimerkki tämä nr 108 .
Meillä on viimeisen 3 vuoden aikana vaihdettu modeemi neljästi, koska ne ovat usein rikki jo valmiiksi ja mokkuloissa akut pullistuvat. Kaikki nämä asiat ovat sellaisia, joita ei pidä pelkästään hoitaa, vaan niistä pitää TIETÄÄ jotta ne voi hoitaa. Se tietäminen on sitä metatyötä. Ja se Netflixin tai muiden maksukanavien tilaaminen ja asentaminenkin on ihan uusi kotityö.
kyllä nyt meette metsään ja lujaa taas nuilla ajatuksilla.
Nyt saa kaiken hoidettua parilla klikkauksella netissä , en edes muista milloin ois pitäny asioida jossai virastossa viimeksi. Kaikki tieto kaikkien ulottuvilla ilmaiseksi kun hakee vaan, ei tartte juosta soittelelemassa ja varaimelamssa aikoja ...
Ja saahan niitä uusia kotitöitä kun keksii kuten tuo netflix, parit ponit ja kissat ja koirat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen sinkku. On tämä kauheeta kun kaiken metatyön joutuu itse tekemään. Ei voi edes syyllistää miestä siitä, että se ei tee metatöitä.
Juurihan säkin teit metatöitä miettimällä että jos olisi mies niin sitä voisi syyllistää.
Muista kaataa kaikki ennalta tekemäsi metatyö mahdollisen tulevan sikamiehen niskaan.
Sen vikaahan se on kun ei nyt ollut sylkykuppinasi heikolla hetkellä.
Heh, kuinkahan moni metatyöstä jauhava edes osaa selittää, mitä meta tarkoittaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
nyt on tuolla uhriutumisen malliesimerkki tämä nr 108 .
Meillä on viimeisen 3 vuoden aikana vaihdettu modeemi neljästi, koska ne ovat usein rikki jo valmiiksi ja mokkuloissa akut pullistuvat. Kaikki nämä asiat ovat sellaisia, joita ei pidä pelkästään hoitaa, vaan niistä pitää TIETÄÄ jotta ne voi hoitaa. Se tietäminen on sitä metatyötä. Ja se Netflixin tai muiden maksukanavien tilaaminen ja asentaminenkin on ihan uusi kotityö.
kyllä nyt meette metsään ja lujaa taas nuilla ajatuksilla.
Nyt saa kaiken hoidettua parilla klikkauksella netissä , en edes muista milloin ois pitäny asioida jossai virastossa viimeksi. Kaikki tieto kaikkien ulottuvilla ilmaiseksi kun hakee vaan, ei tartte juosta soittelelemassa ja varaimelamssa aikoja ...
Ja saahan niitä uusia kotitöitä kun keksii kuten tuo netflix, parit ponit ja kissat ja koirat
mietipä sen korkin kiinni laittamista. tai äidinkielenkursseille hakemista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kävin ihan itse yksin äsken pissalla vessassa, suunnittelin sen ja toteutin , minä itse. no missä viipyy palkinnot?
vähintään marttaliiton kultainen risti ja pari pokaalia pitäisi saada.
Mä jouduin hakee sipsipussin sohvapöydälle kun kattelen telkkaria ja avaamaankin sen. Hirmusesti työtä. Tästä lähin pyydän että ruokakaupan lähetti tuo sipsit suoraan olohuoneeseen ja avaa pussin valmiiksi.
Ei tätä kotona tehtävää metatyötä arvosteta mitenkään, näkeehän sen jo tästä ketjusta. Musta yhteiskunnan pitäisi korvata se että avaan sipsipussin ja lappaan niitä sipsejä suuhuni samalla kun kattelen telkkarista prinsessahäitä.
Miksi osallistut keskusteluun kun et tiedä edes mistä puhutaan? Siis et oikeasti ymmärrä edes tätä käsitettä mitä keskustelu koskee. Sipsipussin hakeminen ja avaaminen on fyysistä työtä, ei metatyötä. Sen hakeminen kaupasta on fyysistä työtä. Se, että miettii haetaanko sellainen vai ei, on metatyötä. Se, että päättää mikä pussi valitaan on metatyötä. Se, että muistaa torstain kauppareissulla ostaa sellaisen lauantaita varten on metatyötä. Metatyö on näkymätöntä työtä. Kuinka vaikeaa se voi olla ymmärtää?
Kuivaapa vaahdot suusta ja rauhoitu vähän.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on esimerkki metatyöstä, liittyy isänpäiväkortteihin mutta jos haluatte esimerkistä lapsettoman, valitkaa tilalle mikä tahansa muu mahdollisesti säilytettävä paperi.
Eli 2 kk sitten puolisoni sai lapsilta pinon isänpäiväkortteja. Ne ovat edelleen keittiön työtasolla. Olen pari kertaa ehdottanut että laitatko nää johonkin, johon mies on vastannut että joo, hänen pitää keksiä niille paikka. Mutta siinä ne vain on. Koska se, mitä ja missä säilytetään, näyttää olevan aivan ylivoimaista miettiä. Jonkun pitäisi tehdä se _metatyö_ puolesta, eli se ajatustyö konkreettisen suorittamisen taustalla.
Minä en pitänyt metatyötä työnä, ennen kuin tajusin että olimme päätyneet tilanteeseen jossa toinen oli lakannut tekemästä sitä. Mikä on varmaan osin omaa syytäni. Jatkuva päätöksenteko on uuvuttavaa, vaikka päätökset olisi minipieniä, ja niiden määrä on lisääntynyt sadassa vuodessa aivan valtavasti. Sitten jos parisuhteessa päätyy tekemään kahden ihmisen päätökset kun toinen vetäytyy vastuusta, niin kyllä se monia kuormittaa.
mieshän tekee koko ajan metatyötä kun miettii minne kortit laittaisi. Kortit siirtyy kun metatyö on valmis ja paras paikka löytynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on esimerkki metatyöstä, liittyy isänpäiväkortteihin mutta jos haluatte esimerkistä lapsettoman, valitkaa tilalle mikä tahansa muu mahdollisesti säilytettävä paperi.
Eli 2 kk sitten puolisoni sai lapsilta pinon isänpäiväkortteja. Ne ovat edelleen keittiön työtasolla. Olen pari kertaa ehdottanut että laitatko nää johonkin, johon mies on vastannut että joo, hänen pitää keksiä niille paikka. Mutta siinä ne vain on. Koska se, mitä ja missä säilytetään, näyttää olevan aivan ylivoimaista miettiä. Jonkun pitäisi tehdä se _metatyö_ puolesta, eli se ajatustyö konkreettisen suorittamisen taustalla.
Minä en pitänyt metatyötä työnä, ennen kuin tajusin että olimme päätyneet tilanteeseen jossa toinen oli lakannut tekemästä sitä. Mikä on varmaan osin omaa syytäni. Jatkuva päätöksenteko on uuvuttavaa, vaikka päätökset olisi minipieniä, ja niiden määrä on lisääntynyt sadassa vuodessa aivan valtavasti. Sitten jos parisuhteessa päätyy tekemään kahden ihmisen päätökset kun toinen vetäytyy vastuusta, niin kyllä se monia kuormittaa.
Vuosi sitten heitin äitini vuosikymmenet säilömät joululahjapakettikorteista alkaen säästämät kortit roskiin. Niitä oli monta kenkälaatikollista.
Vuosikausia kaapin täytteenä. Ketään ne ei koskaan kiinnostaneet.
Ja kyllä, äitini oli juuri sellainen uhrituja mitä joka ikinen metatöistä nillittäjä tällä palstalla on.
Keskittyisitte niihin parisuhteisiinne ja mahdollisiin lapsiinne sen jatkuvan skitsoamisenne sijasta.
Voisi se omaa päätä kiristävä vannekin hellittää
Mikä tässä oli pointtina? En minä heitä miehen puolesta hänen saamiaan kortteja roskiin, heittää itse jos haluaa. Ja jos haluaa säilyttää, säilyttää. Ehkä miehelläni on joskus kenkälaatikollinen kortteja ja hän on katkera siitä että joutui ne ihan itse sinne laittamaan, en tiedä?
Ja pointti meni taas skitsomammalla täysin ohi.
Roska on roskaa eikä sitä säilötä. Mutta muista raivota miehellesi ja lapsillesi ja miehellesi lasten kuullen.
Olet unelmaäippä. Ihastuttava pullantuoksuinen äitihahmo joka sysii lapsiaan sunnuntai-aamuna pois jaloistaan kun mamma lietsoo miesvihaa miesvihapalstalla. Katso peiliin.
Onko jollain todella näin tyhjää aggressiota vai oletko provo? Meillä ei ole skitsonnut tai raivonnut kukaan. Enkä minä voi puolisoni puolesta päättää mikä hänen saamansa posti on roskaa, minusta se olisi epäkunnioittavaa. En vihaa miehiä, vähiten omaani, osallistuin vain keskusteluun metatyön käsitteestä. Voit rauhoittua.
Jos erikseen suunnittelee rentoutumista tai isänpäiväkorttien säilömistä, niin totta kai ”työtä” on paljon ja homma alkaa tuntua raskaalta.
Huolehditko itse aina tampooneistasi ? Ja yksikään mies ei ole koskaan tuonut tai maksanut sinulle mitään? [/quote]
Minun parisuhteeni on tasa-arvoinen ja molemmat huolehdimme osaltamme että kaikkea tarvittavaa on
kaapeissa. Kumpikaan ei oleta toisen asioista huolehtivan. Mutta voin hyvin kuvitella kuinka ärsyttävää
olisi elää jos toinen pitäisi itsestäänselvyytenä sitä että kaupasta kaikki vaan ilmestyy kotiin ja kaikki
muutkin asiat hoituvat itsestään. Joitakin tuo termi metatyö näyttää kovin ärsyttävän, ehkä parempi olisi
puhua ennakoimisesta. Tamponijankkaaja on ehkä kerran elämässään joutunut puolisonsa tarvetta täyttämään ja sepä edelleen ahdistaa!
Alue: Aihe vapaa
Älkää nyt idiootit joutuuko siihen työ-sanaan. Korvatkaa se vaikka sanalla ennakointi tai huomiointi. Arkista, itsestään selvää, vaivatonta - paitsi jos on talouden ainoa joka tekee sitä.