Mitä metatyötä kuuluu lapsettoman seurustelevan parin suhteeseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En käytä tuota termiä, mutta mun vastuulla on muistaa miehen sukulaisten ja miehen kummilasten synttärit, oman suvun synttärit ja hankkia kaikki lahjat, vuosipäiväksi järjestää jotakin kivaa, muistaa laskut (myös miehen), suunnitella mitä syödään, käydä kaupassa, kokata, juhlapyhinä hoitaa talo kuntoon vieraita varten ja suunnitella tarjottavat, pitää huoli, että huonekalut, verhot yms. pysyy ehjinä ja puhtaina ja ostaa tarvittaessa uudet, muistaa milloin viimeksi on pesty ikkunat ja matot yms.

Ei ole sinun vastuullasi. Päätät itse tehdä nämä asiat. Miksi niin teet, siihen ei ymmärrykseni riitä.

Olen eri kirjoittaja, mutta osa noista (ja muista vastaavista töistä) on sellaisia, että ei ole paljon valinnanvaraa. Jos puoliso ei ota hoitaakseen, niin joko teet itse tai jää kokonaan tekemättä. Kaikki ei halua elää niin että lähipiiri jää ilman lahjoja / joulukortteja, kauppaan mennään ilman mitään listaa ja puolet jää ostamatta jne.

Mutta turha selittää sellaiselle joka on jo päättänyt että kaikki aiheeseen liittyvä keskustelu on turhaa nillitystä.

Jos sinä olet se, joka haluaa antaa kortteja ja lahjoja, silloin kyseessä on sinun asiasi, ja sinun tuleekin hoitaa niiden hankkiminen ja lähettäminen. Miten jollekulle voisi tulla edes muuta mieleen?

Tämä. En minä ala joulukortteja lähettää tai muuten hankaloittaa elämääni vain siksi, että aloitan parisuhteen. Toinen voi kyllä lähettää jos haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- ruoan suunnittelu/kauppalistan teko

- siivous ja siitä huolehtiminen että tulee tehtyä (normisiivouksen ohella oleva jää usein näkymättömäksi - jääkaapin puhtaanapito, uuni, mikro, kahvinkeitin, peittojen pesu jne.)

- aikataulun suunnittelu esim. vapaalle niin että ehtii rentoutua mutta ehtii myös pitää esim. talosta huolta (esim. rännien tyhjennys, nuohoojan tilaus ja sopiminen, millon mitäkin tosin ei niinkään päde kerrostaloon)

- lemmikkien "huolto" - milloin viimeksi rokotettu, pesty, leikattu kynnet jne. jos lemmikkejä

- vierasvarojen ylläpito

- muun käyttötavaran riittävyydestä huolehtiminen (pesuaineet, paperit jne.)

- auton huollon suunnittelu/milloin esim. pitää viimeistään katsastaa

Onhan näitä.

Nämäkään eivät liity parisuhteeseen millään tavalla. Ihan samalla lailla pitää sinkkuna elävänkin omakotiasujan nuohota rännit ja autoilijan pitää huolta huolloista.

Niinhän sitä luulisi. Mutta joillakin ihmisillä on tapana pikkuhiljaa yrittää luistaa kaikesta ja nakittaa huomaamatta asioiden järjestely puolisolle. Exäni teki tätä (ja on siitä syystä exä eikä lapsia siihen liittoon tullut). Aluksi oli oikein fiksun oloinen korkeakoulutettu siisti ihminen. Mutta avoliitossa pikkuhiljaa sitä vaan kaikki alkoi kaatumaan mun niskaan. Olisi pitänyt olla sihteeri / äiti / järjestelijä / kodinhengerär ja kaikki. Mies suorastaan heittäytyi lapseksi ja odotti, että minä päätän kaikesta. Hän tekee jos minä käsken, mutta itsenäisesti ei mitään. Tekosyitä oli. "Sinä tiiät paremmin" "sinä tiiät mikä sulle kelpaa" "muittenkin vaimot järjestelee asioita". Mentiin siis sille tasolle, että jätkä oletti mun oman Facebook-tilin kautta sopivan hänen harrastusjoukkonsa toiminnoista (hän ei edes omasta mielestä tarvinnut Facebook tiliä kun kyllä "sihteeri" hoitaa. Sihteeri tilaa öljyt ja auton katsastuksen, sihteeri kertoo että kuules Jussi kyllä joskus pitää imuroida myös sohvan alta ja pestä vessa, ei ne taikaiskusta putsaannu vaikka oletkin niin iso poika että osaat imuroida keskeltä lattiaa 2*2metrin alan.

Nykyään on muuten esimiehenä isossa firmassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- ruoan suunnittelu/kauppalistan teko

- siivous ja siitä huolehtiminen että tulee tehtyä (normisiivouksen ohella oleva jää usein näkymättömäksi - jääkaapin puhtaanapito, uuni, mikro, kahvinkeitin, peittojen pesu jne.)

- aikataulun suunnittelu esim. vapaalle niin että ehtii rentoutua mutta ehtii myös pitää esim. talosta huolta (esim. rännien tyhjennys, nuohoojan tilaus ja sopiminen, millon mitäkin tosin ei niinkään päde kerrostaloon)

- lemmikkien "huolto" - milloin viimeksi rokotettu, pesty, leikattu kynnet jne. jos lemmikkejä

- vierasvarojen ylläpito

- muun käyttötavaran riittävyydestä huolehtiminen (pesuaineet, paperit jne.)

- auton huollon suunnittelu/milloin esim. pitää viimeistään katsastaa

Onhan näitä.

Nämäkään eivät liity parisuhteeseen millään tavalla. Ihan samalla lailla pitää sinkkuna elävänkin omakotiasujan nuohota rännit ja autoilijan pitää huolta huolloista.

Niinhän sitä luulisi. Mutta joillakin ihmisillä on tapana pikkuhiljaa yrittää luistaa kaikesta ja nakittaa huomaamatta asioiden järjestely puolisolle. Exäni teki tätä (ja on siitä syystä exä eikä lapsia siihen liittoon tullut). Aluksi oli oikein fiksun oloinen korkeakoulutettu siisti ihminen. Mutta avoliitossa pikkuhiljaa sitä vaan kaikki alkoi kaatumaan mun niskaan. Olisi pitänyt olla sihteeri / äiti / järjestelijä / kodinhengerär ja kaikki. Mies suorastaan heittäytyi lapseksi ja odotti, että minä päätän kaikesta. Hän tekee jos minä käsken, mutta itsenäisesti ei mitään. Tekosyitä oli. "Sinä tiiät paremmin" "sinä tiiät mikä sulle kelpaa" "muittenkin vaimot järjestelee asioita". Mentiin siis sille tasolle, että jätkä oletti mun oman Facebook-tilin kautta sopivan hänen harrastusjoukkonsa toiminnoista (hän ei edes omasta mielestä tarvinnut Facebook tiliä kun kyllä "sihteeri" hoitaa. Sihteeri tilaa öljyt ja auton katsastuksen, sihteeri kertoo että kuules Jussi kyllä joskus pitää imuroida myös sohvan alta ja pestä vessa, ei ne taikaiskusta putsaannu vaikka oletkin niin iso poika että osaat imuroida keskeltä lattiaa 2*2metrin alan.

Nykyään on muuten esimiehenä isossa firmassa.

Niin, sinä keskityt vessapaperirullien miettimiseen ja käsienheilutteluun sekä uhriutumiseen.

Eksäsi on johtaja ja varmaan hyväpalkkainenkin. 

"Meitä naisia syrjitään!"

Ottakaa jo suhteen alussa se linja että molemmat hoitavat itse suhteet omiin sukulaisiinsa. Minä en ole

ikinä laittanut onnittelu-tai joulukortteja mieheni sukulaisille eikä hän minun. Tietysti allekirjoitamme ne

molempien nimissä. Hyvin on toiminut, mies muistaa hyvin omansa ilman muistutteluja. Sama kaikessa

muussakin asioitten hoidossa, jos alussa ottaa itselleen vastuita puolison asioista niin huomaa lopulta

kaiken myös hoitavansa jos toinen on laiskuuteen taipuvainen. 

Tulee mieleen, että työmaailmassakin on tällaista metatyötä, jota pomot tai paremminkin päälliköt eivät aina pysty tai suostu tajuamaan. Tehokas ja työohjeiden mukaan tekevä työntekijä hallitsee sen metatyönkin, huolimaton ja tehoton tekijä ei hallitse. Suunnilleen joka työryhmässä on vapaamatkustajia, jotka eivät tajua metatyön olemassaoloa, tai heittäytyvät itsekkäinä ja laiskoina sen varaan, että ainahan tuo/nuo ovat senkin tehneet, ei mun tartte. Parisuhteissakin tällaista voi olla, uskon sen kyllä.

Mutta aina ei ole kyse siitä, että olisi liian laiska ja itsekäs metatyöhön. Voi olla monenlaisia haasteita, kuten vaikka kuormittava elämäntilanne, stressi, masennus, unettomuus, erilaiset keskittymishäiriöt, masennus... Tämäkin on hyvä pitää mielessä. Vaikuttaa niin työ- kuin kotielämässäkin.

Myös ihan vaan luonteenpiirteissä on eroja, ja lapsuuden kodeista omituissa käyttäytymismalleista. Joku nyt vaan on huoleton leväperäinen hajamielinen hetken lapsi, ja elämä sitten sen näköistä koheltamista - eikä se välttämättä hänen mielestään ole mikään ongelma. Kanssa-eläjille se voi olla ongelma, ja silloin on neuvottelun ja kompromissien paikka, puolin ja toisin.

Itse olen sen verran kroonisesti väsynyt, ja mieleltäni kuormittunut, etten kauheasti kykene metatyöhön. Yritän toki parhaani. Mutta olenpa myös suurpiirteinen enkä pienistä menetä malttiani, eli metatöiden laiminlyönti ei aiheuta mulle erityisen suuria ongelmia, mulla on suurempia haasteita elämässä, joka päivä.

Olen parisuhteessa oleva nainen, ollaan vapaaehtoisesti lapsettomia. Mieheni tekee enemmän metatöitä, ja pitää niitä tärkeämpinä kuin minä. Kompromisseja tehdään sitten molemmat, kumpikin yritetään parhaamme.

Ja silti miehet joutuu ostamaan palstamammoille jopa ne tampoonit ja siteet ? 

Siihen loppuu palstamammojen metatyöt? 

Kaupassa käynti ei ole metatyötä.

Vierailija kirjoitti:

Kaupassa käynti ei ole metatyötä.

Mutta jos vain toinen joutuu koko ajan huomioimaan mikä kotoa on loppunut ja mitä tarvitaan suunniteltuun ruuanlaittoon niin kyllä se ajan mittaan alkaa ärsyttämään! Jos toinen huolettomasti käyttää

loppuun viimeisen vessapaperirullan, maitotölkin ym eikä mainitse asiasta/käy ostamassa uutta niin tietenkin puolisoa asia nyppii ja kuormittaa. Huomioikaa jo suhteen alussa toisen luonteenpiirteet. Jos toinen on huoleton hetkessä eläjä ja toinen haluaa suunnitelmallisuutta ja järjestystä, ongelmia tulee arkielämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupassa käynti ei ole metatyötä.

Mutta jos vain toinen joutuu koko ajan huomioimaan mikä kotoa on loppunut ja mitä tarvitaan suunniteltuun ruuanlaittoon niin kyllä se ajan mittaan alkaa ärsyttämään! Jos toinen huolettomasti käyttää

loppuun viimeisen vessapaperirullan, maitotölkin ym eikä mainitse asiasta/käy ostamassa uutta niin tietenkin puolisoa asia nyppii ja kuormittaa. Huomioikaa jo suhteen alussa toisen luonteenpiirteet. Jos toinen on huoleton hetkessä eläjä ja toinen haluaa suunnitelmallisuutta ja järjestystä, ongelmia tulee arkielämässä.

Kuinka monta sataa keskustelua palstallakin on käyty siitä , että miehen pitää ostaa naiselle tampoonit , kun metatyöraataja ei saa niistäkään itse huolehdittua ? 

Mitä tarkoittaa meta?

Kiitos jo etukäteen vastauksista 🙃

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoittaa meta?

Kiitos jo etukäteen vastauksista 🙃

Kreikankielen johdannainen, "liittyen, jälkeen, takana".

Uhritujat ovat tehneet siitä synonyymin vessapaperin ostamiselle, pitsan tilaamiselle ja joulukorttien kirjoittamiselle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet tekevät metatyötä parisuhteessa moninkertaisesti naisiin nähden. Ainainen sanojen asettelu ja pohdinta millä tuulella nainen on, aiheuttaa valtaisan kuormitustilan. Tätä ei tietenkään nainen myönnä, koska metatyön käsite olisi sitten turha.

Tuo kuulostaa henkiseltä väkivallalta. Ei normaali parisuhde ole tuollainen, kannattaisi ehkä harkita puolison vaihtoa. Noin ne pahoinpidellyt vaimotkin hiipii miestensä ympärillä. Jokaista sanaa ja tekoa pitää varoa, ettei tule nyrkistä.

Olen vaihtanut useastikin ja nyt tämä metatyö saattaakin mennä tasa-arvoisesti puoliksi. Vaimo miettii minkälaiset lautasliinat tulee ensi vuonna järjestettäviin juhliin ja minä mietin mitkä puut on järkevin kaataa että juhlapaikka ja kotimme pysyy lämpimänä.

Juuri sanoit että teet moninkertaisesti metatyötä ja nyt se meneekin yhtäkkiä puoliksi? Tässä se taas nähdään. Miehet tulee uhriutumaan vaientaakseen naisten keskustelun, vaikkei oikeasti olekaan mitään hätää.

Et tainnut ymmärtää että ensin puhuin miehistä yleisesti ja lopuksi valaisin nykyistä tilannetta. Voit lukea uusiksi jos siitä ei ole liikaa vaivaa.

Kyllä sä nyt vaan yritit vaientaa keskustelun sanomalla että miehet tekevät metatyötä moninkertaisesti naisiin verrattuna. Mene itseesi jos et edes tätä ymmärrä.

Metatyö = uhriutuvan AV-mamman valitusta turhasta. "työtä" jota ei oikeasti ole kuin uhriutuvan mamman omassa päässä.

Vinyylilevyjen harrastajana on ainakin julmasti metatyötä pitää kataloogia levyistä ja valita sopivat levyt, ja vielä sellaiset joita ei ole vähään aikaan kuunneltu, kun vaimo pyytää soittamaan 'jotain kivaa' musiikkia. Puhumattakaan siitä että pitää seurata levykauppojen ja -yhtiöiden valikoimia jos tulee myyntiin jotain uutta mielenkiintoista tai kokoelmasta puuttuvaa. Aika näännyttävää, vähintään yhtä raskasta kuin kaikki muukin metatyöksi kutsuttu tuuba.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ennen tarvittu tällaista metatyön käsitettä. Siitä huolimatta, että nykyään ihmiset pääsevät helpommalla kuin koskaan ennen ihmiskunnan historiassa. Tiskit pesee kone, pyykit pesee kone, sen sijaan että pukisi ulkovaatteet päälle ja kävisi vuokraamassa elokuvan, voi laittaa sen pyörimään Netflixistä, halutessaan ruokaostokset saa kotiovelle vaikka istuisi itse sohvalla, portaita ei tarvitse kävellä ylös kun jokapaikassa on hissi tai liukuportaat... Silti nykyään ihmiset väittävät hukkuvansa johonkin v***n metatyöhön. Paskaa!

Mulle tulee mieleen monta muutakin asiaa tai käsitettä, joita ei ennen tarvittu, mutta jotka eivät silti ole tarpeettomia. "Ennen" – jos nyt tätä epämääräistä sanaa käytetään – elämä oli myös monella tavalla yksinkertaisempaa, ehkäpä juuri siksi, että elämän perustoimintoihin meni enemmän aikaa. Nykyään tosiaan koneet pesevät ja pyykkäävät, mutta elämään on tullut sitten paljon muita juttuja, jotka pitää hoitaa. Vai oletko ihan vakavissasi sitä mieltä, että näin ei ole?

Kerro Yksikin juttu joka on tullut "joka pitää hoitaa", jota ei ollut 20 vuotta sitten tai 40 vuotta sitten. Minulle ei tule mieleen yhtään, päin vastoin, näitä pitää vain hoitaa asioita on vain vähentynty/helpottunut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

”Metatyö” on käsite ihmiselle, jolle pelkkä syntymäpäivälahjan valitseminen on suuri älyllinen ponnistus. Siis kysehän on käsitteenä pelkästä vitsistä, mutta heikkolahjaiset tällä palstalla omivat sen käyttöönsä suurella tarmolla.

Miten niin kyse on vitsistä? Siis kyllähän elämään liittyy hirveästi tällaista metatyötä, varsinkin, jos on lapsia. Jos nyt ajatellaan tuota "synttärilahjan valitsemista", niin ei se nyt omasta mielestäni oikein riitä (jos tässä nyt tarkoitetaan vaikkapa lapsen kaverisynttäreille osallistumista). En mä sano, että joku synttäreille meneminen on erityinen ponnistus, mutta kyllä se sen vaatii, että kaikki palaset on kohdallaan. Esim. se tarkoittaa sitä, että pitää olla lahja ja kortti olemassa (mä ostan näitä varastoon), lapsella jotkut puhtaat vaatteet ja suunnitelma siitä, miten lapsi pääsee synttäreille ja pois. Synttärit voivat mennä päällekkäin jonkun toisen perheenjäsenen menon kanssa, mitäs sitten toimitaan. Kaikkea tällaista järkkäilyä. Ja sen lisäksi perushommat.

Kuka käskee tekemään synttäreistä megaluokan tapahtumia, joihin pitää valita juuri oikeat lahjat, vaatteet, tarjottavat, vastalahjat, kakku, ohjelmaa jne.? Ja miksi pitää olla lahjoja? Ne lahjat kun tuppaavat olemaan sellaista turhaa krääsää, joka miellyttää hetken ja sen jälkeen jää nurkkiin pyörimään ja tilaa viemään. Kortteja, joitka heitetään roskiin parin päivän kuluttua? Syntymäpäivistä on tullut mammojen välinen kilpailu- ja edustustilaisuus, eivät lapset vaadi eivätkä tarvitse muuta kuin mehua ja vaatimatonta tarjottavaa ja paikan jossa leikkiä keskenään ilman joka paikkaan itseään tunkevia ja hössöttäviä aikuisia! Ennen naiset tunkivat isensä edustusvaimoiksi päteäkseen miehensä tittelillä ja päästäkseen näyttämään muille naisille miten ihmeellisen taitavia edustusrouvia he oikein ovatkaan. Sitten naiset keksivät syyttää miehiä siitä, että heidän pitää olla edustusrouvia ja tehdä siitä elämänsisältönsä. Nyt naiset pätevät lapsillaan ja tekevät lapsistaan oman elämänsä sisällön, väsyvät ja syyttävät miehiään... 

https://english.emmaclit.com/2017/05/20/you-shouldve-asked/

Olisit kysynyt!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ennen tarvittu tällaista metatyön käsitettä. Siitä huolimatta, että nykyään ihmiset pääsevät helpommalla kuin koskaan ennen ihmiskunnan historiassa. Tiskit pesee kone, pyykit pesee kone, sen sijaan että pukisi ulkovaatteet päälle ja kävisi vuokraamassa elokuvan, voi laittaa sen pyörimään Netflixistä, halutessaan ruokaostokset saa kotiovelle vaikka istuisi itse sohvalla, portaita ei tarvitse kävellä ylös kun jokapaikassa on hissi tai liukuportaat... Silti nykyään ihmiset väittävät hukkuvansa johonkin v***n metatyöhön. Paskaa!

Mulle tulee mieleen monta muutakin asiaa tai käsitettä, joita ei ennen tarvittu, mutta jotka eivät silti ole tarpeettomia. "Ennen" – jos nyt tätä epämääräistä sanaa käytetään – elämä oli myös monella tavalla yksinkertaisempaa, ehkäpä juuri siksi, että elämän perustoimintoihin meni enemmän aikaa. Nykyään tosiaan koneet pesevät ja pyykkäävät, mutta elämään on tullut sitten paljon muita juttuja, jotka pitää hoitaa. Vai oletko ihan vakavissasi sitä mieltä, että näin ei ole?

Kuka käskee ja pakottaa ottamaan elämään näitä muita juttuja? Miksi et valitse näistä jutuista niitä, joista itse nautit ja joista saat voimaa? Jos et nauti elämästäsi ja siitä mitä teet, älä syytä siitä toisia! Jos pidät ruoanlaitosta ja syömisestä, niin miten se suunnittelu ja kaupassakäynti ja ruoanlaitto voi olla työtä ja vaivaa? Jos et ole kulinaristi, etkä halua viettää aikaasi keittiössä, osta valmisruokaa tai syö ulkona! Jos pidät isosta kodista, jossa on runsaasti tavaraa, niin sopeudu siihen että on myös runsaasti siivottavaa.  Jos et pidä siivouksesta, karsi tavarat minimiin ja asu pienemmässä kodissa. Elä itsellesi, älä muille! 

Vierailija kirjoitti:

- ruoan suunnittelu/kauppalistan teko

- siivous ja siitä huolehtiminen että tulee tehtyä (normisiivouksen ohella oleva jää usein näkymättömäksi - jääkaapin puhtaanapito, uuni, mikro, kahvinkeitin, peittojen pesu jne.)

- aikataulun suunnittelu esim. vapaalle niin että ehtii rentoutua mutta ehtii myös pitää esim. talosta huolta (esim. rännien tyhjennys, nuohoojan tilaus ja sopiminen, millon mitäkin tosin ei niinkään päde kerrostaloon)

- lemmikkien "huolto" - milloin viimeksi rokotettu, pesty, leikattu kynnet jne. jos lemmikkejä

- vierasvarojen ylläpito

- muun käyttötavaran riittävyydestä huolehtiminen (pesuaineet, paperit jne.)

- auton huollon suunnittelu/milloin esim. pitää viimeistään katsastaa

Onhan näitä.

voi jumalllauta. Jos nuo ovat millään tasolla mitään "töitä" niin nyt on pakko sanoa että no huh huh. Elämänhallinta taitaa todella pahasti olla ihmisillä hukassa kun siitäkin tulee "työtä". Ehkä huvittavin on tuo "aikataulun suunnittelu VAPAALLE". Mitä nyt helvv... "16.35-17.28 Rentoutuminen, muista laittaa kännykään hälytykset!"

Meillä käyttötavarat riittää ihan huolehtimati, emme tarvitse päivittäistä inventaarion tekemistä siihen. Kun jokin on vähissä (alle raja-arvon) se kirjataan ostoslistaan. Seuraavalla kauppareissulla ostetaan. Tuo mitään huolehtimista tarvitse erikseen.

Suomessa on muodissa tehdä joka asiasta Työtä. On kyse elämästä, kodista, parisuhteesta, lapsista, mistä vain. Elämästä. Rakkaista asioista ja rakkaudesta. Normaalielämästä. Miksi?