Lue keskustelun säännöt.
Yhteiset rahat, mies ei anna ostaa mitään
04.01.2019 |
Te joilla yhteiset rahat puolison kanssa, kuinka päätätte hankinnoista?
Meillä on aina ollut yhteinen talous, ajatuksella että se maksaa jolla rahaa. Mies on aina käynyt töissä, itse ollut paristi hoitovapaalla.
Olen tällä hetkellä varhennetulla äitiyslomalla, ja ennen tätä olin pari kuukautta sairaslomalla jonka vuoksi tulot pienet. Ollaan sovittu että makselemme kummankin tileiltä laskuja, lainanlyhennystä ja kauppaostoksia ym.
Nyt kuitenkin huomaan että mies on alkanut kitsastella minun hankinnoissani. Ilmoitin taannoin tarvitsevani vielä loppuraskaudelle uudet liivit sekä valmiiksi imetysliivit, ja mies päivitteli hintoja ja sitä miten kalliita ovat. "Etkö sä millään löytäisi halvempia?"
En ole saanut äitiysvaatteita koko aikana yksiä mammahousuja lukuunottamatta, ja senkin jälkeen mies totesi että kyllä sä nyt pärjäät kun noin kalliit housutkin sait.
Taannoin ostin ominpäin vauvalle untuvapussin ja vaunuverhon, ja mies valitti kun maksoivat kuulemma liikaa.
Kun otan asian puheeksi, mies sanoo ettei ole koskaan kieltänyt minua ostamasta mitään. Kuitenkin on aika vaikea tehdä hankintoja, kun toinen aina niistä napisee.
Mitä mieltä olette, ovatko nämä oikeasti ihan turhia hankintoja vai onko mies liian pihi?
Kommentit (84)
Syy saattaa olla että on tiukkaa rahasta jos olet ollut sairaslomalla ja nyt varhennetulla äippä lomalla ja anna kun arvaan...jäät hoitovapaalle niin etpä tuo rahaa talouteen juurikaan. Itsestä kuulostaa siltä että mies paiskii töitä ja sinä makaat kotona ja kulutat hänen rahat.en katsoisi tuollaista vaikka nainen olenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rintaliivit ovat kyllä tarpeelliset, mutta vauvan untuvapussi täysin turha. Jos ulkona on niin kylmä, että äitiyspakkauksen makuupussi ei riitä, ei vauvaa pidä viedä ulos. Itse naisena en kyllä ikinä suostuisi luopumaan omasta tilistä ja omista rahoista.
Se että sinulle untuvapussi on turha, ei se kaikille ole turha. Jos en olisi ostanut sitä, kylmillä säillä ulos menot olisi hankaloituneet jolleivat jopa muuttuneet mahdottomiksi. Kaikilla kun ei ole autoa käytössä, joten kauppareissut ym sairaala- ja neuvolareissut on helpommat kun vauvan saa topattua lämpimästi, mutta helposti riisuttavaksi kun saapuu sisätiloihin.
Äitiyspakkauksen makuupussi on söpö pikkupussi, mutta pakkasilla siitä ei oo apua.
Minä olen se, jonka mielestä untuvapussi on turha. Olen kolmen jo aikuisen lapsen äiti, eikä perheessäni ole koskaan ollut autoa. Jos ulkona on niin kylmä, että villavaatteet, äitiyspakkauksen haalari ja makuupussi eivät riitä, niin silloin vauvaa ei voi viedä ulos, vaan esim. neuvolaan mennään taksilla.
Itse hoidin itseäni raskauden jälkeen kuntoon pitkillä vaunulenkeillä, yleensä tunnin-pari kestävillä. Vauva nukkui sen aikaa vaunuissa, ja tosiaan talvivauva oli kyseessä.
Olisiko vauva tosissaan mielestäsi pysynyt lämpimänä tunnin ajan ilman untuvapussia? Kokeilepa itse mennä talvivaatteissa makoilemaan ulos tunniksi, kokeile tuleeko kylmä.
Kaikki kun eivät halua kökkiä kotona neljän seinän sisässä 24/7.
Vierailija kirjoitti:
Olet ollut jo paristi hoitovapaalla. Onko tämä mies lastesi isä, vai miten tämä piheys tuli sinulle näin yllätyksenä?
Tietääkö kumpikin teistä oikeasti taloudellisen tilanteenne? Onko mies täysin tietoinen siitä, kuinka vähän sinulla on rahaa käytettävissä ja mitä kaikki maksaa, eli oliko 7 vuotta sitten enemmän rahaa käytettävissä? Silloin ei ehkä huomannutkaan, mitä kaikki maksaa.
Otsikkosi ei vastaa sitä, mitä kirjoitit aloitukseen. Otsikon perusteella voisi päätellä, että mies ei anna sinulle tarpeeksi rahaa , jotta voisit ostaa mitään yhteisillä rahoillanne. Kun aloituksen lukee, kyse onkin siitä, että mies nalkuttaa siitä, kun joutuu antamaan sinulle omista rahoistaan nyt, kun sinun tulosi ovat yhteisen lapsenne vuoksi tavallista pienemmän.
Minä olen asunut miehen kanssa yhteisessä taloudessa kohta 30 vuotta, ja meillä on ollut toisinaan todella vähän rahaa. Silti raha on se, josta meillä ei ole juuri ollut riitaa. Meillä on samanlainen käsitys rahankäytöstä eikä kumpikaan tuhlaa. Mies on pihimpi, mutta hänen motkotuksensa "liian kalliista" ostamisista kuitataan lähinnä vitsinä eikä mieleeni olisi koskaan tullut väittää että "mies ei anna ostaa mitään". Olen vaan ostanut mitä olen katsonut tarpeelliseksi ja sillä selvä. Kummallakin on oma tili, mutta molempien rahat on aina käytetty enemmän tai vähemmän yhteisymmärryksessä, joko yhteisiin hankintoihin tai toisen tarpeellisiiin.
Minua kummastuttaa yleinen käsitys, että kaikki yhteiset rahamme ovat miehen omia, joista hän armollisesti vippaa minulle silloin tällöin. Onhan minullakin tuloja, vaikka pieniä.
Mielestäni äitiysraha ei minkään juridiikan mukaan kuulu miehen rahoihin, ja mielestäni yli tonnin päivärahoista riittäisi kyllä neljänkympin rintsikoihin. Ei meillä nyt sentään niin tiukkaa ole, että jokainen sentti tulisi laskea.
Ongelma on mielestäni se, että mies kokee hankintani turhiksi mutta ei ajattele samaa omistaan.
Aloittajana pitäisin huolen että mies maksaa osansa lasten menoista. Ei lasten vitamiinit ja perusvaatetus kuulu pelkästään äidille. Muuten aloittajalle käy niin kuin monelle naiselle, että ainoa omaisuus on pieneksi jääneet lasten vaatteet ja ruokakaupan kuitit, kun miehellä on rahastot, auto, telkkarit, harrastusvälineet yms.
Lasket paljonko pakollisiin lastenvaatteisiin menee vuodessa ja mies maksaa tästä puolet. Jos mies ei suostu ostamaan kunnollisia, siirrät koko vaatehomman miehelle, jolloin hän kuivattaa märät vaatteet, korjaa rikkoutuneet yms.
Vierailija kirjoitti:
Syy saattaa olla että on tiukkaa rahasta jos olet ollut sairaslomalla ja nyt varhennetulla äippä lomalla ja anna kun arvaan...jäät hoitovapaalle niin etpä tuo rahaa talouteen juurikaan. Itsestä kuulostaa siltä että mies paiskii töitä ja sinä makaat kotona ja kulutat hänen rahat.en katsoisi tuollaista vaikka nainen olenkin.
Voisihan se mieskin jäädä hoitovapaalle...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rintaliivit ovat kyllä tarpeelliset, mutta vauvan untuvapussi täysin turha. Jos ulkona on niin kylmä, että äitiyspakkauksen makuupussi ei riitä, ei vauvaa pidä viedä ulos. Itse naisena en kyllä ikinä suostuisi luopumaan omasta tilistä ja omista rahoista.
Se että sinulle untuvapussi on turha, ei se kaikille ole turha. Jos en olisi ostanut sitä, kylmillä säillä ulos menot olisi hankaloituneet jolleivat jopa muuttuneet mahdottomiksi. Kaikilla kun ei ole autoa käytössä, joten kauppareissut ym sairaala- ja neuvolareissut on helpommat kun vauvan saa topattua lämpimästi, mutta helposti riisuttavaksi kun saapuu sisätiloihin.
Äitiyspakkauksen makuupussi on söpö pikkupussi, mutta pakkasilla siitä ei oo apua.
Minä olen se, jonka mielestä untuvapussi on turha. Olen kolmen jo aikuisen lapsen äiti, eikä perheessäni ole koskaan ollut autoa. Jos ulkona on niin kylmä, että villavaatteet, äitiyspakkauksen haalari ja makuupussi eivät riitä, niin silloin vauvaa ei voi viedä ulos, vaan esim. neuvolaan mennään taksilla.
Itse hoidin itseäni raskauden jälkeen kuntoon pitkillä vaunulenkeillä, yleensä tunnin-pari kestävillä. Vauva nukkui sen aikaa vaunuissa, ja tosiaan talvivauva oli kyseessä.
Olisiko vauva tosissaan mielestäsi pysynyt lämpimänä tunnin ajan ilman untuvapussia? Kokeilepa itse mennä talvivaatteissa makoilemaan ulos tunniksi, kokeile tuleeko kylmä.
Kaikki kun eivät halua kökkiä kotona neljän seinän sisässä 24/7.
Minun vauvani nukkuivat joka päivä 2-3 tunnin päiväunet ulkona, jos pakkasta oli korkeintaan -15 astetta. Eivät toki ihan vastasyntyneinä, vaan neuvolan ohjeiden mukaan muutaman viikon ikäisestä alkaen. Ei ollut mitään tarvetta untuvamakuupussille enkä sellaista nähnyt kenelläkään kaverillakaan. Onko tämä jokin uusi muoti-ilmiö?
Se autoton kolmen lapsen äiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ollut jo paristi hoitovapaalla. Onko tämä mies lastesi isä, vai miten tämä piheys tuli sinulle näin yllätyksenä?
Tietääkö kumpikin teistä oikeasti taloudellisen tilanteenne? Onko mies täysin tietoinen siitä, kuinka vähän sinulla on rahaa käytettävissä ja mitä kaikki maksaa, eli oliko 7 vuotta sitten enemmän rahaa käytettävissä? Silloin ei ehkä huomannutkaan, mitä kaikki maksaa.
Otsikkosi ei vastaa sitä, mitä kirjoitit aloitukseen. Otsikon perusteella voisi päätellä, että mies ei anna sinulle tarpeeksi rahaa , jotta voisit ostaa mitään yhteisillä rahoillanne. Kun aloituksen lukee, kyse onkin siitä, että mies nalkuttaa siitä, kun joutuu antamaan sinulle omista rahoistaan nyt, kun sinun tulosi ovat yhteisen lapsenne vuoksi tavallista pienemmän.
Minä olen asunut miehen kanssa yhteisessä taloudessa kohta 30 vuotta, ja meillä on ollut toisinaan todella vähän rahaa. Silti raha on se, josta meillä ei ole juuri ollut riitaa. Meillä on samanlainen käsitys rahankäytöstä eikä kumpikaan tuhlaa. Mies on pihimpi, mutta hänen motkotuksensa "liian kalliista" ostamisista kuitataan lähinnä vitsinä eikä mieleeni olisi koskaan tullut väittää että "mies ei anna ostaa mitään". Olen vaan ostanut mitä olen katsonut tarpeelliseksi ja sillä selvä. Kummallakin on oma tili, mutta molempien rahat on aina käytetty enemmän tai vähemmän yhteisymmärryksessä, joko yhteisiin hankintoihin tai toisen tarpeellisiiin.
Minua kummastuttaa yleinen käsitys, että kaikki yhteiset rahamme ovat miehen omia, joista hän armollisesti vippaa minulle silloin tällöin. Onhan minullakin tuloja, vaikka pieniä.
Mielestäni äitiysraha ei minkään juridiikan mukaan kuulu miehen rahoihin, ja mielestäni yli tonnin päivärahoista riittäisi kyllä neljänkympin rintsikoihin. Ei meillä nyt sentään niin tiukkaa ole, että jokainen sentti tulisi laskea.
Ongelma on mielestäni se, että mies kokee hankintani turhiksi mutta ei ajattele samaa omistaan.
Juuri tämän takia kannattaa olla omat rahat. Kun kumpikin on maksanut sovitun osan yhteisistä menoista, saa loput rahansa käyttää niin kuin itse haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuosta untuvapussista sen verran, että mielestäni se on meille ihan tarpeellinen.
Olen kahta äitiyslomaa ja hoitovapaata (viimeisimmästä tosiaan se 7v aikaa) lukuunottamatta tehnyt raskasta hoitoalan työtä opiskeluajoista asti, ja pienellä palkallani osallistunut asuntolainan ym. menojen maksuun aivan täysin, sillä palkka on mennyt yhteiselle tilille. Näistä rahoista on maksettu myös miehen menoja, ulkonasyömisiä ja uusia autoja, sekä hänen kulujaan myös lyhyehkön työttömyyden ajalta.
Olen mielestäni osallistunut perheen elatukseen siinä määrin, että voin ihan hyvällä omallatunnolla hankkia tulevalle vauvalle myös jotain sellaista, mitä joku toinen saattaa pitää turhana.
Se, että raskauden vuoksi jouduin jäämään pois töistä jo varhaisessa vaiheessa ei mielestäni ole syy rankaista minua taloudellisesti. Kyllä se minunkin päivärahani kuitenkin sinne tilille menee talouskassaa kartuttamaan.
-Ap
En ole koskaan tajunnut talouksia, joissa kaikki rahat ja tilit ovat yhteisiä, mikäli toinen osapuolista ei ole edunvalvonnassa.
Muuta minulla ei ole tähän aloitukseen kommentoitavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ostat vauvalle untuvapussin, vaikka äitiyspakkauksessa on pussi. Eihän lapsi ole edes syntynyt. Äitiysvaatteita ei kannata ostella liikaa, kun jäävät sen jälkeen pitämättä. Ne imetysliivit ehdit ostaa myöhemmin, jos ne ovat tarpeen. Minä olen imettänyt kaksi lasta, enkä ole ostanut imetysliivejä. Valitettavasti miehesi on oikeassa. Rahaa menee ulos ovista ja ikkunoista.
Laskut pitää maksaa. Se on vakaan talouden perusta.
Älä välitä siitä valituksesta. Löydä itsetuntosi. Mieheltä puuttuu maalaisjärkeä.
Mulla on 21 v. ollut pihi mies ja sen vuoksi omasta halustani omat tilit. Mies tutkii kuitit tarkkaan ja nuukailee, ja karttaa kaikenlaista ostamista välillä naurettavuuteen asti, jolloin joudun sille vakuuttamaan, että kyllä tämä on nyt tarpeen tehdä. Joskus jopa jyrään sen päätöksenteossa, esim. isompi asunto, koska maalaisjärkeä voi käyttää näissä asioissa.
Miehen senttien kyttäys johtuu tosi köyhästä lapsuudesta. Mulla ei vaan hermot kestä sitä jahraamista. Mies on onneksi älynnyt laadun merkityksen ja luottaa muhun, että mä tiedän.
Yhteinen tili ei toimisi sen onpa kallista -valittamisen takia. Miehessä ei ole muuta vikaa kuin tämä rahojen kyttäys, mm. hoitovapaita on hän pitänyt. Alussa väännettiin kättä tosissaan, mutta järki on hänenkin päähän kasvanut jossain määrin, ettei joka riepua tarvitse säästää housunpaikoiksi eikä tarvitse tarkistaa mitä olen heittämässä pois....Ja uskaltaa ostaa kunnon työkaluja esim. eikä halpaa kamaa, joka heti hajoaa. Uskaltaa myös tunnustaa, että on pihi.
Mies ei kuitenkaan ole epäreilu ja ahne, eikä yritä hyväksikäyttää minua, eri tilit on riitoja välttääksemme. Tulot on meillä melkein yhtä suuret, mulla bruttona 700 isommat, mutta mies saa yövuorolisiä. Menot on 50/50 ja kumpikin hoitaa omat laskunsa mutta esim. mun taannoiseen gynekäyntiin mies osallistui ilman kyselyjä. Esim. terveysasiat, lasten asiat, hajonneet autot, työkalut, sukulaisten lahjat, koira ym. katsotaan meillä yhteiseen kassaan ja jeesataan tai maksetaan toisen puolestakin, jos on tiukilla. Äitiyslomalla mies painoi ylitöitä että rahat riitti lainanmaksuun.
Pidä puolesi ja unohda "Mies kun jotain sanoo mun pitää totella". Siitähän tässä on kyse?
Senkus valittaa. Ostat ne tissiliivit ja sillä sipuli, kun ne tarpeen on ja miehen valitukseen voit jo ärähtää että älä ole naurettava. Ala opettaa sitä!
Ei sun tartte niiailla sun ukkoa. Sä odotat teidän lasta ja sen mukana tulee menoja. Eikä ne synnytykseen lopu.
Ole sitkeä ja päättäväinen. Jos mies ei ole narsisti, se kyllä älyää että mikä on kohtuullista. Niinkuin ne tissiliivit. Käske sen kulkea ilman housuja ja kalsareita?
N 49v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ostat vauvalle untuvapussin, vaikka äitiyspakkauksessa on pussi. Eihän lapsi ole edes syntynyt. Äitiysvaatteita ei kannata ostella liikaa, kun jäävät sen jälkeen pitämättä. Ne imetysliivit ehdit ostaa myöhemmin, jos ne ovat tarpeen. Minä olen imettänyt kaksi lasta, enkä ole ostanut imetysliivejä. Valitettavasti miehesi on oikeassa. Rahaa menee ulos ovista ja ikkunoista.
Laskut pitää maksaa. Se on vakaan talouden perusta.
Oletko oikeasti sitä mieltä, ettei vaimolla ole oikeuttaa käyttää itse saamiaan/tienaamiaan rahoja jos kyseiset hankinnat ovat miehen mielestä turhia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ostat vauvalle untuvapussin, vaikka äitiyspakkauksessa on pussi. Eihän lapsi ole edes syntynyt. Äitiysvaatteita ei kannata ostella liikaa, kun jäävät sen jälkeen pitämättä. Ne imetysliivit ehdit ostaa myöhemmin, jos ne ovat tarpeen. Minä olen imettänyt kaksi lasta, enkä ole ostanut imetysliivejä. Valitettavasti miehesi on oikeassa. Rahaa menee ulos ovista ja ikkunoista.
Laskut pitää maksaa. Se on vakaan talouden perusta.Oletko oikeasti sitä mieltä, ettei vaimolla ole oikeuttaa käyttää itse saamiaan/tienaamiaan rahoja jos kyseiset hankinnat ovat miehen mielestä turhia?
Olennainen ero on nimenomaan siinä, ovatko rahat omia vai yhteisiä. Jos rahat ovat yhteisiä, pitää rahan käytöstä myös sopia yhteisesti. Jos on omat rahat, voi kumpikin ostaa omilla rahoillaan pieniä turhuuksiakin - kuten juuri sen untuvamakuupussin, kunhan on hoitanut oman osuutensa yhteisistä menoista. Minä en naisena koskaan alistuisi siihen, että rahat ovat täysin yhteisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ostat vauvalle untuvapussin, vaikka äitiyspakkauksessa on pussi. Eihän lapsi ole edes syntynyt. Äitiysvaatteita ei kannata ostella liikaa, kun jäävät sen jälkeen pitämättä. Ne imetysliivit ehdit ostaa myöhemmin, jos ne ovat tarpeen. Minä olen imettänyt kaksi lasta, enkä ole ostanut imetysliivejä. Valitettavasti miehesi on oikeassa. Rahaa menee ulos ovista ja ikkunoista.
Laskut pitää maksaa. Se on vakaan talouden perusta.Oletko oikeasti sitä mieltä, ettei vaimolla ole oikeuttaa käyttää itse saamiaan/tienaamiaan rahoja jos kyseiset hankinnat ovat miehen mielestä turhia?
Olennainen ero on nimenomaan siinä, ovatko rahat omia vai yhteisiä. Jos rahat ovat yhteisiä, pitää rahan käytöstä myös sopia yhteisesti. Jos on omat rahat, voi kumpikin ostaa omilla rahoillaan pieniä turhuuksiakin - kuten juuri sen untuvamakuupussin, kunhan on hoitanut oman osuutensa yhteisistä menoista. Minä en naisena koskaan alistuisi siihen, että rahat ovat täysin yhteisiä.
Mikä on miehen panostus yhdessä sopimiseen? Imetysliiveihin puuttuminen on kyllä esimerkki taloudellisesta väkivallasta. Ei kukaan voi toisen puolesta päättää millaiset ostetaan. Oikein pahaa tekee lukea myös täällä kommentteja, ettei niitä tarvita. Mitä vttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ostat vauvalle untuvapussin, vaikka äitiyspakkauksessa on pussi. Eihän lapsi ole edes syntynyt. Äitiysvaatteita ei kannata ostella liikaa, kun jäävät sen jälkeen pitämättä. Ne imetysliivit ehdit ostaa myöhemmin, jos ne ovat tarpeen. Minä olen imettänyt kaksi lasta, enkä ole ostanut imetysliivejä. Valitettavasti miehesi on oikeassa. Rahaa menee ulos ovista ja ikkunoista.
Laskut pitää maksaa. Se on vakaan talouden perusta.Oletko oikeasti sitä mieltä, ettei vaimolla ole oikeuttaa käyttää itse saamiaan/tienaamiaan rahoja jos kyseiset hankinnat ovat miehen mielestä turhia?
Kaikki riippuu siitä onko varaa ostella.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on omat rahat ja olen ostellut läjäpäin raskaus- ja imetysvaatteita sekä vauvan tarvikkeita. Olen myös säästänyt hoitovapaita varten eli silloinkin olen voinut kuluttaa vapaasti. Minusta siis eivät ole ollenkaan turhia hankintoja.
Siis ajatteletko, että vauvan kulut ovat vain sinun maksettava? Miksi? Lapsihan on siis miehesikin (oletettavasti) niin miten hän osallistuu näihin kuluihin ja hankintoihin?
Vierailija kirjoitti:
Vain idiootit pitävät yhteistä taloutta. Omat rahat molemmille, kaikki yhteiset kulut suoraan 50/50 ja loppu omaan käyttöön. Ainoa reilu tapa nykymaailmassa.
Just näin. Ainoa järkevä tapa. Eikä tarkoita sitä että sentilleen puolitetaan kassakuitit tai ravintolalaskut, mutta esim. vuorotellen maksellaan. Ei koskaan ole ollut puolen sanan riitaa rahasta, enkä ymmärrä että aikuisen ihmisen pitäis "keskustella" puolison kanssa jostain omasta hankinnastaan. Oli sitten kyse uusista sukista tai auton vaihdosta.
Ap:n mies kuulostaa exältäni. Ihan vain pihi on. Tai omasta mielestään vain säästäväinen,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ostat vauvalle untuvapussin, vaikka äitiyspakkauksessa on pussi. Eihän lapsi ole edes syntynyt. Äitiysvaatteita ei kannata ostella liikaa, kun jäävät sen jälkeen pitämättä. Ne imetysliivit ehdit ostaa myöhemmin, jos ne ovat tarpeen. Minä olen imettänyt kaksi lasta, enkä ole ostanut imetysliivejä. Valitettavasti miehesi on oikeassa. Rahaa menee ulos ovista ja ikkunoista.
Laskut pitää maksaa. Se on vakaan talouden perusta.Oletko oikeasti sitä mieltä, ettei vaimolla ole oikeuttaa käyttää itse saamiaan/tienaamiaan rahoja jos kyseiset hankinnat ovat miehen mielestä turhia?
Kaikki riippuu siitä onko varaa ostella.
Ongelma monesti näissä yhteisissä ja erillisissä rahoissa on se, että ihmiset ei tunnu ymmärtävän, että se on ihan sama, onko ne erikseen vai missä, koska sitä rahaa ei ilmesty tyhjästä yhtään enempää, kuin olisi se millä tilillä tahansa.
Eli jos kumpikin saa 2000 euroa nettona, niin sitä on yhteensä 4000 euroa. Vaikka se olisi kummankin eri tilillä, sitä on 4000 euroa.
Sitä ei tule yhtään enempää, jos ne ovat kummankin tilillä ja toinen haluaa ostella kaikkea kivaa. Hän pistää ne 2000 euroa tissiliiveihin ja karvapusseihin ja vaununsuojiin. No hän on sitten rahaton. On tultava toimeen sitten toisen tilillä. Mutta jos se toinen sanookin, että hei, nää on mun omia rahoja ja sulla on rahat loppu. Saan käyttää omani mihin haluan. Joten mietippäs, millä maksat oman osuutesi laskuista.
Se ei mene niin, että on omat rahat, jotka voi laittaa kaikkeen kivaan ja sitten se toinen maksaa laskut ja muun elämisen.
No ei kai se mies anna sun ostella kaljarahoillaan jotain pirun kylpytakkeja.