Lue keskustelun säännöt.
Luetallaan elokuvien ja TV-sarjojen poikkeamat realismista
04.01.2019 |
Taas kerran törmäsi siihen, että taiteellinen vapaus meni realismin ohi.
Eli tällä kertaa kyse on Vikings sarjasta. Vaikka on kuinka kylmä, kenelläkään ei ole käsineitä tai päähineitä. Onhan tuo hienon näköistä, mutta on vaikea uskoa, etteikö viikingit olisy talvella pitäneet rukkasia ja päähinettä.
Kommentit (468)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henki ei haise eikä vessassa tarvitse herätessä käydä
Mistä tuon voi tietää? Että henki ei haise?
No varmaan siitä, että heti aamulla herätessä pariskunta puhuu ihan kasvotusten keskenään ja suuteleekin. Normaalisti aamuhengitys ei ole raikas ainakaan ennen hampaiden pesua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhaan hyvään lankapuhelinaikaan, jos elokuvassa tai tv-sarjassa soitettiin jonnekin, niin aina oli henkilö kotona / töissä vastaamassa puhelimeen.
Kaikenlisäksi numeroita painellaan/pyöritetään ihan ulkomuistista, vaikka soittasivat ihan outoonkin paikkaan, ja vain pari numeroa, missään ei ole niin lyhyet puhelinnumerot. Heti toisessa päässä tosiaan vastataan.
Jos puhelussa sovitaan tapaaminen, kukaan ei kuitenkaan kerro miten ja missä ja puhelu lopetetaan noin vaan, ei sanota edes hei.Ja aina kun joku soittaa ovikelloa, ovi avataan heti. Ne varmaan kyylää ovisilmässä jatkuvasti ja heti kun summeri soi, niin luonnottoman nopeasti ovi avataan.
Ja toisinpäin. Jos asukas ei heti avaa samalla sekunnilla, niin aloitetaan aggressiivinen ringuttelu, koputtaminen, postiluukusta ja ikkunoista kurkistelu.
Kyllä siinä usein menee tovi jos toinenkin, ennen kuin avaa oven -- vetää kylpytakkia päälle yläkerrassa, pesee taikinaiset kädet keittiössä, on veskissä tms.
Nainen tyylikkäässä jakkupuvussaan näyttää aivan 20-23 vuotiaalta ja on kuitenkin Nasan/CIA/FBI/lääketieteen/avaruustieteen/tms aivan joku superhyper osaaja, tohtori tai professori tms. Jotka todellisuudessa varmaan ovat nelikymppisiä.
Naiset nukkuvat söpöissä toppipyjamissa ja rintaliivin olkain näkyy topin olkaimen alta. Kuka oikeasti nukkuu rintaliiveissä.....
Kännykät kun tulivat, niin elokuvissa kaikilla oli näppäinäänet päällä, sillä varmaan tahdottiin katsojien huomaavan että sankari tosiaan kirjoittaa tekstarin. Nyt taas huomaa värinähälytyksen olevan kaikilla käytössä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki puhuvat täydellisen sujuvasti, ilman mitään tuumaustaukoja tai täytesanoja, riippumatta keskustelun osanottajien iästä tai aihepiiristä.
Ja kaikki kuulevat aina ensimmäisellä kerralla, mitä toinen sanoo.
Oikeassa elämässähän on tuiki tavallista, että ei yksinkertaisesti kuule, mitä toinen sanoo. Jos jossain leffassa kuulee: anteeksi mitä, se tarkoittaa hämmästystä ja ihmetystä. Ei koskaan vain sitä, ettei kuullut.
Puheluissa meille näytettävän henkilön puheen väliin jää muutaman sekunnin tauko vastapuolen puhuessa ja kuitenkin sieltä on tullut informaatiota vaikka kuinka, kun tämä meidän näkemä henkilö sitten kertoo jollekulle toiselle mitä sai selvään puhelun ansiosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aiemmin monissa elokuvissa likinäköisillä oli vahvat pluslasit, kun ne näyttivät koomisilta ja silmälaseja käyttävä oli se koominen hahmo.
Taisteluissa karjutaan pelotevaikutuksen aikaansaamiseksi.
Synnyttäjä tuskin haluaa pelottaa vauvaansa tai henkilökuntaa. Ihan myytti koko karjunnan "voimaanuttava" vaikutus. Monet varmaan karjuvat, kun luulevat, että näin kuuluu tehdä. Ja se on täysin ymmärrettävää, koska autenttisia synnytyksiä ei juuri kukaan ole nähnyt. On vain tämä fiktio taustalla.
Saa googlata, varsinkin englanniksi löytyy hyviä artikkeleita. Huutaminen vie vain energiaa ponnistamiselta.
Elokuviin tarvitaan draamaa, siksi synnytys näytetään kuolon taistelulta. Jännitystä ei saada aikaan "sieltä se tulla putkahti" -kohtauksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taisteluissa karjutaan pelotevaikutuksen aikaansaamiseksi.
Synnyttäjä tuskin haluaa pelottaa vauvaansa tai henkilökuntaa. Ihan myytti koko karjunnan "voimaanuttava" vaikutus. Monet varmaan karjuvat, kun luulevat, että näin kuuluu tehdä. Ja se on täysin ymmärrettävää, koska autenttisia synnytyksiä ei juuri kukaan ole nähnyt. On vain tämä fiktio taustalla.
Saa googlata, varsinkin englanniksi löytyy hyviä artikkeleita. Huutaminen vie vain energiaa ponnistamiselta.
Elokuviin tarvitaan draamaa, siksi synnytys näytetään kuolon taistelulta. Jännitystä ei saada aikaan "sieltä se tulla putkahti" -kohtauksella.
Älä viitsi höpsiä.
Hahmojen elintaso on aina vähän niin ja näin. Istuvat aina kuppilassa/dinerissa/ravintolassa vaikka ei kai niistä monikaan varsinaisesti ui rahassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Amerikkalaisissa (ja britti) elokuvissa ulkomaalaiset puhuvat englantia vahvalla korostuksella, mutta aina kieliopillisesti oikein ja sujuvasti, ilman tarvetta miettiä oikeita sanoja ja ilmaisuja.
Vierailija kirjoitti:
Hahmojen elintaso on aina vähän niin ja näin. Istuvat aina kuppilassa/dinerissa/ravintolassa vaikka ei kai niistä monikaan varsinaisesti ui rahassa.
Amerikassa ulkona syöminen on paljon halvempaa ja yleisempää kuin Suomessa. Mutta varmaan suomileffoissakin köyhät istuu vähintään pubissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Englantilaisen yläluokan elämä näyttää Poirot sarjassa ihan idylliltä. No onhan joku joskus rahapulassa tai myrkytettyä sherryä nauttinut kartanonherra löytyy kuolleena kirjastosta. Mutta kaikki on aina ihan prikulleen ja köyhätkin asuvat suloisissa pikku gottageissa ruusujen keskellä. Hevosensontakin näyttää ihan romanttiselta ja kaikki käyskentelevät tweediin pukeutuneina.
Toisenlaisen kuvan antaa sarja Bletchleyn nelikko jossa asutaan sodanjälkeisessä Lontoossa karummin, vähän kuin kuin konmarituksen jäljiltä ja lihapalan pitää riittää perheelle viikoksi. Tosin sarjan väki on keskiluokkaista ja siitäkin köyhempää mutta ruusuköynnökset puuttuvat ja sarjassa liikutaan pommitusten raunioissakin. Mutta naisten kyvyt ovat kyllä ylivertaisia, yhdenkin muisti on kuin joku tiedosto ja pystyy muistamaan päiväkirjan aukeaman tekstin sekunneissa.
No mutta hyviä sarjoja molemmat niin kuin brittiläiset useimmiten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytys kestää viisi minuuttia
Toisaalta karjutaan kuin henki lähtisi. Kätilötuttavani sanoi, että juuri kukaan ei huuda. Sehän vie kaiken energian ponnistamiselta.
Ja kuka nyt jaksaisi seurata 12 tunnin supisteluvaihetta. Eihän leffoissa näytetää kuuden tunnin automatkaakaan joka minuutilta?
Ihan selvä, että leffoissa näytetään olennaiset asiat. Vai pitäisikö mielestäsi näyttää esim. kahdeksan tunnin yöunet ihan realistisesti?
Jaa, minä ainakin huusin kuin syötävä, ja sain siitä voimaa.
En olis pysynyt tajuissani huutamatta.
Elokuvissa ja tv-sarjoissa voisi kuitenkin antaa ymmärtää, että synnytys on kestänyt kauan tai ajomatka sairaalaan on ollut pitkä. Tietenkään ei tarvitse koko prosessia näyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jeesus kuvataan pohjoiseurooppalaisena vaaleana miehenä.
Muinaiset roomalaiset kyllä olivat vaaleita ja pohjoiseurooppalaisten näköisiä. Esim. Julius Caesarilla oli siniset silmät. Kansainvaellukset vasta vuosisatoja myöhemmin aiheuttivat väestön ”tummumisen”.
Jos tarkoitat tätä Julius Caesaria, jonka Brutus tappoi, olet väärässä. Hänellä kerrotaan olleen tummanruskeat silmät. Monella muulla roomalaisella keisarilla toki oli vaaleat silmät.
Ja lehmät lentää. Mistä näin päättelet. Kuka sen tietää millaset silmät niillä oli, voi vaan olettaa että tummat, koska olivat välimeren kansoja.
Rooman valtakunta toki ulottui pohjoisemmas, mutta jos puhutaan roomalaisista, on aika selvää että olivat 90%sti ruskeasilmäisiä ja tummia, kuten nykyäänkin välimeren ihmiset ovat.
Nyt vähän valoja päälle! Heidän ajoiltaan on säilynyt aikalaislähteitä, joissa heidän ulkonäköään kuvaillaan.
Aina löytyy jättimäinen ilmanvaihtokanava jossa mahtuu ihminen ryömimään, ja sattumalta kanavistossa osataan suunnistaa niin hyvin että päädytään esteettömästi ulos asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhaan hyvään lankapuhelinaikaan, jos elokuvassa tai tv-sarjassa soitettiin jonnekin, niin aina oli henkilö kotona / töissä vastaamassa puhelimeen.
Kaikenlisäksi numeroita painellaan/pyöritetään ihan ulkomuistista, vaikka soittasivat ihan outoonkin paikkaan, ja vain pari numeroa, missään ei ole niin lyhyet puhelinnumerot. Heti toisessa päässä tosiaan vastataan.
Jos puhelussa sovitaan tapaaminen, kukaan ei kuitenkaan kerro miten ja missä ja puhelu lopetetaan noin vaan, ei sanota edes hei.
En osaa muiden maiden käytännöistä sanoa, mutta ainakin 80-luvulla puhelinnumerot olivat lyhyempiä. Minun lapsuudenkotini numero oli 81774. Suuntanumeroa ei tarvinnut, jos soitti paikallispuhelun. Joskus 90-luvulla tuohon kotinumeroomme lisättiin kuuden numero. Anoppilassa taisi olla viisinumeroinen puhelinnumero vielä vuosituhannen vaihteessa.
Ja niitä numeroita jokainen osasi ulkoa, kun ne piti joka kerta soittaessa kiertää numero kerrallaan.
Vierailija kirjoitti:
Historiallisissa sarjoissa näyttelee aina hyvähampaisia ylipitkiä ihmisiä, löytyy hiusväriä, leikeltyä naamaa, tekoripsiä, tekotissiä jne. Menee maku samantien. Missään ei myöskään näy vaivalloisesti käveleviä jne, kaikki aina priimakunnossa vaikka oisivat jopa 5kymppisiä, siihen aikaan yleensä oltiin jo kuoltu, mutta sarjoissa ja elokuvissa ihmiset vain hyväkuntoisina porskuttavat hyvine hampaineen ja pumpattuine kehoineen, kunnes sitten kuolevat uljaasti taistelussa tai mestaukseen.
Vikings juuri esim on puppua alusta loppuun, kaljuine tatuoitune päineen ja pukinpartoineen, suoraan revitty tämän ajan miesmuodista luukki, ja mitä poldarkeja näitä on, pumppuhuuliset misukat siellä leikkii jotain mennyttä aikaa jonkun sankarihahmon punteissa kiinni, todella uskottavan näköisiä menneen ajan ihmisiä joopa joo...
Hampaat muakin hymyilyttää. Rikkailla aatelisilla on loistohampaat, vaikka oikeasti ne hampaat oli sokerin mädättämiä useimmilla ja kolmekymppisiltä puuttui jo usein hampaita.
Vierailija kirjoitti:
Englantilaisen yläluokan elämä näyttää Poirot sarjassa ihan idylliltä. No onhan joku joskus rahapulassa tai myrkytettyä sherryä nauttinut kartanonherra löytyy kuolleena kirjastosta. Mutta kaikki on aina ihan prikulleen ja köyhätkin asuvat suloisissa pikku gottageissa ruusujen keskellä. Hevosensontakin näyttää ihan romanttiselta ja kaikki käyskentelevät tweediin pukeutuneina.
Toisenlaisen kuvan antaa sarja Bletchleyn nelikko jossa asutaan sodanjälkeisessä Lontoossa karummin, vähän kuin kuin konmarituksen jäljiltä ja lihapalan pitää riittää perheelle viikoksi. Tosin sarjan väki on keskiluokkaista ja siitäkin köyhempää mutta ruusuköynnökset puuttuvat ja sarjassa liikutaan pommitusten raunioissakin. Mutta naisten kyvyt ovat kyllä ylivertaisia, yhdenkin muisti on kuin joku tiedosto ja pystyy muistamaan päiväkirjan aukeaman tekstin sekunneissa.
No mutta hyviä sarjoja molemmat niin kuin brittiläiset useimmiten.
Se David Suchetin tähdittämä Poirot-sarja on kuulemma tietoisesti sijoitettu 30-luvulle, aikaan ennen sotaa. Olivat valinneet jonkun tietyn vuoden, jonka mukaan esim.kaikki vaatteet ja hiukset stailattiin.
-kukaan ei kyseenalaista miehen käytöstä kun hän nykäisee sankarittaren takaisin ranteesta hänen yrittäessä poistua kesken kiivaan sananvaihdon, tai retuuttaa hänet ranteesta syrjemmälle keskustelemaan