Tuntematon sotilas räjäytti pankin: MILJOONAYLEISÖ TV:ssä! Saa nähdä oliko eräille liikaa...

Vierailija kirjoitti:

Katsojatilasto 2019 kirjoitti:

YLE näytti Aku Louhimiehen Tuntemattoman sotilaan tv-versiosta ensimmäisen osan ja se räjäytti pankin jo tässä vaiheessa: Tv-katsojia oli yli miljoona! :O

Teatteriversiokin sai yli miljoona katsojaa ja elokuvakriitikoilta satoi viittä tähteä.

Eiköhän tuosta tv-esityksenkin menestyksestä joku pahoita mieltä ja junaile taas jotain mustamaalausjuttuja Akua kohtaan. Se on ikävää, että tässä maassa ei saisi tehdä hyviä elokuvia.

Katsoin 1. osan, mutta en tykännyt. Oli paljon sotimista ja ampumista, mutta henkilöt eivät yksilöutyneet. Ei siihen päässyt oikein kiinni ja ei vienyt mukaansa. En tiedä katsonko loput jaksot.

Kyllähän se kannattaa loppuun katsoa, tosin henkilögalleria ei siitä kovin paljoa syvene. Tässä on keskitytty muutamiin keskeisiin henkilöihin, muiden jäädessä taka-alalle ja lähes tunnistamattomiksi. Makuasia, miten tämän kokee. Itse en pitänyt ja ihmettelin esimerkiksi Lehdon hahmon tylpistämistä suorastaan typerällä tavalla. Kuitenkin yksi vaikuttavimpia hahmoja kirjassa. Muutenkaan en erityisemmin kokenut, että kotirintamaosuudet olisivat tuoneet sen enempää leffaan kuin sarjaankaan mitään uutta, mutta kai näitä pitää alleviivailla, että tuote on paremmin sisäistettävissä.

Kyllähän tuo on nyt törkeä loukkaus kauniimpaa sukupuolta kohtaan, kun kaikki viis osaa kerralla läväytettän kaiken kansan mäljötettäväks.

Kunnon urpo aloitus :D Täytyy olla provo. Toisaalta kyllähän aika moni on jotenkin "politisoinut" tämän leffan, mikä on huvittavaa. 50 vuotta sitten samat piirit pitivät Väinö Linnaa kommunistina ja isänmaanpetturina.. 

Kävin katsomassa leffassa ja siellä oli joku isä poikansa kanssa. Isä sössötti sille pojalle koko ajan paskaa tyyliin "katso nyt ja opi mitä se on, blaa blaa" ja poika kiemurteli tuskaisena kun sitä otti selvästi se isän hössötys päähän. Pahin oli kuitenkin elokuvan loputtua, kun isä nousi pystyyn ja veti "standing ovationina" käden lippaan tunteellisen oloisena. Ihan äärimmäisen nolo ja teatraalinen veto. Poikaa hävetti ihan hirveästi ja itkuisella äänellä se yritti sanoa isälleen että istu nyt alas, mutta eihän se taliaivo tajunnut että sille naureskeltiin parin penkkirivin voimalla. Sääliksi kävi poikaa.

Mä pidin ekasta jaksosta ja aion katsoa loputkin. Roolit hyvin tehty ja esim.pelko hyvin tuotu esiin sekä se, että tavallisia suomalaisia miehiä eri yhteiskuntaluokasta oli samassa tilanteessa.

Ei näy miituu -kampanjointi Louhimiestä vastaan vähentäneen hänen ohjaamansa elokuvan katsojamäärää.

Mustamaalaus tussahti. Loput raastuvassa.

Uskaltaisin väittää että tämän elokuvan suosio perustuu siihen että halutaan nähdä miten louhimies on onnistunut versioimaan jo kahdesti aiemmin filmatisoidun kirjan.

Vierailija kirjoitti:

Kävin katsomassa leffassa ja siellä oli joku isä poikansa kanssa. Isä sössötti sille pojalle koko ajan paskaa tyyliin "katso nyt ja opi mitä se on, blaa blaa" ja poika kiemurteli tuskaisena kun sitä otti selvästi se isän hössötys päähän. Pahin oli kuitenkin elokuvan loputtua, kun isä nousi pystyyn ja veti "standing ovationina" käden lippaan tunteellisen oloisena. Ihan äärimmäisen nolo ja teatraalinen veto. Poikaa hävetti ihan hirveästi ja itkuisella äänellä se yritti sanoa isälleen että istu nyt alas, mutta eihän se taliaivo tajunnut että sille naureskeltiin parin penkkirivin voimalla. Sääliksi kävi poikaa.

Harmi, että sun isoisäs oli punainen loikkari.

Vierailija kirjoitti:

Uskaltaisin väittää että tämän elokuvan suosio perustuu siihen että halutaan nähdä miten louhimies on onnistunut versioimaan jo kahdesti aiemmin filmatisoidun kirjan.

Itse taas uskaltaisin väittää, että ennennäkemätön mainonta ja Suomi 100-teema buustasivat tätä leffaa enemmän kuin se sisältönsä puolesta olisi ehkä ansainnutkaan. Muistatte varmaan kaiken maailman Rokka-vessaharjat ja mitä näitä nyt oli. Nehän aiheuttivat jo naureskelua. Tämän mainosmyllytyksen ansiosta monet sellaiset tyypit, joita aihe ei kiinnostaisi normaalisti pätkääkään, menivät hypen mukana katsomaan leffaa. Eikä siinä mitään, silloinhan mainonta on onnistunut ja heille leffa varmaan oli "uutta". Niille, jotka ovat kiinnostuneet pohjana olleesta kirjasta ja leffataiteesta hieman syvemmin, elokuva oli valitettavasti pettymys.

Vierailija kirjoitti:

Siellähän ne on kaikki 5 osaa nähtävissä Areenassa.

Ilmaiseksi.

Mitä vaahtoat?

Nössöpersut eivät pidä Yle Areenasta, koska Göbbels käski uliuliulista valtamediasta.

Vierailija kirjoitti:

Katsojatilasto 2019 kirjoitti:

YLE näytti Aku Louhimiehen Tuntemattoman sotilaan tv-versiosta ensimmäisen osan ja se räjäytti pankin jo tässä vaiheessa: Tv-katsojia oli yli miljoona! :O

Teatteriversiokin sai yli miljoona katsojaa ja elokuvakriitikoilta satoi viittä tähteä.

Eiköhän tuosta tv-esityksenkin menestyksestä joku pahoita mieltä ja junaile taas jotain mustamaalausjuttuja Akua kohtaan. Se on ikävää, että tässä maassa ei saisi tehdä hyviä elokuvia.

Katsoin 1. osan, mutta en tykännyt. Oli paljon sotimista ja ampumista, mutta henkilöt eivät yksilöutyneet. Ei siihen päässyt oikein kiinni ja ei vienyt mukaansa. En tiedä katsonko loput jaksot.

Katsot sotaelokuvan missä on paljon sotimista ja ampumista etkä tykkää. Haloo.

Muuten menettelis, mutta näyttelijöinä liikaa naamansa pellealttarille uhranneita.

Kuoliko Rokka mielestänne?

Ärsyttävä se hihittävä tyyppi, mikä sen nimi nyt olikaan... Muuten hyvä leffa.

Tottakai on miljoonayleisö kun kaikki haluaa nähdä Vesalan kannut.

Itsekin katsoin joka jakson, vaikka en juuri tykännyt. Kokonaisuus oli yllättävää kyllä jopa pitkästyttävä ja osa näyttelijöistä tahattoman koomisia rooleissaan.

Suurimpana puutteena pidän kuitenkin huonoa rytmitystä sekä jonkinlaista kyvyttömyyttä kuvata kirjan kiinnostavia inhimillisiä teemoja. Nyt hahmot olivat aika typistettyjä ja paperisia.

Osa suomalaisista vaikuttaa jotenkin nolosti seonneen tähän elokuvaan, että nyt, tässä se on, se myyttinen sota. Mitä vielä, Putous-näyttelijöitä esittämässä, että ryömivät metsässä ja toistelemassa ulkomuistista lauseita, joita on toisteltu jo viimeiset 60 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttävä se hihittävä tyyppi, mikä sen nimi nyt olikaan... Muuten hyvä leffa.

Ihana Hannes

Kenen pitäisi mieli pahottaa?

Toi on ainoa Louhimiehen elokuva jonka olen pystynyt katsomaan. En tiedä oliko seksikohtaukset poistettu, cmoresta katsoin, mitään ällöttävää louhimiesmäistä paskaa ei onneksi näkynyt. Paljonpuhuttu saunakohtauksin oli ihan normaalia saunomista, suomalaiset istuu nakuina saunassa, joku siitä veti herneet nenään kun vesala oli alasti ja mukamas "gaarat levältään", no ei kyllä ollut.

Näyttelijät ja Linna ton elokuvan tekivät jos multa kysytään, ei se narsissiaku.

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsojatilasto 2019 kirjoitti:

YLE näytti Aku Louhimiehen Tuntemattoman sotilaan tv-versiosta ensimmäisen osan ja se räjäytti pankin jo tässä vaiheessa: Tv-katsojia oli yli miljoona! :O

Teatteriversiokin sai yli miljoona katsojaa ja elokuvakriitikoilta satoi viittä tähteä.

Eiköhän tuosta tv-esityksenkin menestyksestä joku pahoita mieltä ja junaile taas jotain mustamaalausjuttuja Akua kohtaan. Se on ikävää, että tässä maassa ei saisi tehdä hyviä elokuvia.

Katsoin 1. osan, mutta en tykännyt. Oli paljon sotimista ja ampumista, mutta henkilöt eivät yksilöutyneet. Ei siihen päässyt oikein kiinni ja ei vienyt mukaansa. En tiedä katsonko loput jaksot.

Katsot sotaelokuvan missä on paljon sotimista ja ampumista etkä tykkää. Haloo.

Sotaelokuvan ohjaamisessa ja käsikirjoittamisessa on tärkeää, että draama saadaan toimimaan niin, ettei katsoja kyllästy loputtomaan pamautteluun ja päästään oleelliseen, eli hahmoihin kiinni. Ei edes sotaelokuvan sisällöksi riitä, että siinä ammutaan.

Tuntemattomassa oli ihan hyvin toteutettuja taistelukohtauksia, mutta aika pian ne alkoivat toistamaan itseään ja aika pian hahmojen kuolemat alkoivat näyttää traagisten sijaan koomisilta. Viimeisessä osassa jo naureskelin päähahmojen viulumusiikin säestämille kuolonkorinoille, kun niitä oli vain yksinkertaisesti liikaa.

Sen sijaan siihen tärkeimpään, eli hahmojen sisäiseen maailmaan, kokemukseen ja suurten teemojen kehittelyyn elokuva (tai oikeammin sarja) ei yltänyt. Vaikka aikaa niiden kehittelyyn oli paljon enemmän kuin kummassakaan vanhassa elokuvassa (joista pidän kovasti molemmista). 

Ap yrittää vihanpuuskassaan sanoa, että ahdistelu on ok, jos tekee hyviä elokuvia.