Ikää melkein 40 ja iski vauvakuume, mitäs nyt?
Olen ollut teinivuosista lähtien sitä mieltä että en halua omia lapsia. Olen aina kuitenkin pitänyt lapsista, en vain ole kuvitellut itselleni koskaan omia. Elämäni tähän mennessä merkityksellisin parisuhdekin päättyi siihen että mies tajusi kuuden vuoden jälkeen että haluaa pitää vaihtoehdot avoinna lastenhankinnan suhteen. Ja minä päätin että se on eron paikka, en voinut kuvitella itselle lapsia. Jälkeenpäin ajateltuna tuo kaduttaa kovasti, ikävöin miestä edelleen kovasti. Koin toki ajattelevani myös hänen parastaan, en halunnut hänen jäävän parisuhteeseen jossa ei ollut mahdollista saada haluamaansa.
Siskoni sai lapsen pari vuotta sitten ja silloin ensimmäisen kerran järkytyksekseni mietin että eihän tuo niin pahalta vaikutakaan. Suljin tuon ajatuksen jonnekin aivojen perälle kunnes viime viikkoina sallin itseni ajatella asiaa enemmän. Johtuu ehkä siitä että koen olevani tietynlaisessa risteyksessä elämässäni ja minulla on paljon isoja päätöksiä (mm. työ & asuinpaikka) edessä lähikuukausina.
Tässä lomaillessa on ollut aikaa pohtia ja olen tullut siihen tulokseen että haluan vauvan. Ja toki mieluiten miehen ja vauvan. En koe että se on hetken mielijohde, olen vain muuttanut mieltäni asiassa jossa en niin koskaan kuvitellut tekeväni.
Nyt on hieman hämmentynyt olo, ikä tulee vastaan ja kovasti. Pitääkö tässä juosta nyt äkkiä keräämään munasoluja talteen. Vai hengähtää hetki ja pohtia asiaa vielä vuoden tai pari. Vai luovuttaa suosiolla heti.
Harmi että aika ei ole puolellani.
Kommentit (48)
"Haluat vauvan" ja "ei tuo nyt niin pahalta vaikutakaan" kuulostavat siltä, että et ehkä kuitenkaan ole miettinyt asiaa loppuun. Sieltä ei tule vain vauvaa, vaan lapsi kaikkine haasteineen, jonka kasvattamisesta olet vastuussa seuraavat lähes 20 vuotta. Tähänastinen itsellinen elämäsi, kaikki mihin olet tottunut, päättyy siihen. Ota huomioon myös se tosiasia, että mitä vanhempia olette sitä todennäköisempiä ovat erilaiset kehityshäiriöt.
Vierailija kirjoitti:
"Haluat vauvan" ja "ei tuo nyt niin pahalta vaikutakaan" kuulostavat siltä, että et ehkä kuitenkaan ole miettinyt asiaa loppuun. Sieltä ei tule vain vauvaa, vaan lapsi kaikkine haasteineen, jonka kasvattamisesta olet vastuussa seuraavat lähes 20 vuotta. Tähänastinen itsellinen elämäsi, kaikki mihin olet tottunut, päättyy siihen. Ota huomioon myös se tosiasia, että mitä vanhempia olette sitä todennäköisempiä ovat erilaiset kehityshäiriöt.
Aika harva taitaa kuumeillessaan miettiä 20 vuotta, jos kukaan, vaikka syytä tosiaan olisi. En ole koskaan kuullut teinikuumeesta, ja itseltä jäi vauvakuumekin kokematta. Ä39,T17
Vierailija kirjoitti:
Mulla ihan sama tilanne ollut jo muutaman vuoden sillä erotuksella ettei ole edes sitä sellaista exää jolle asiaa ehdottaa. Jotenkin joku ventovieras baaripano tuntuu nykyisin ihan mahdottomalta (ja oikeasti aika kuvottavaltakin) ajatukselta vaikka nuorempana yhdenillanjuttujakin tuli jonkun verran harrastettua. Enää ei vaan pysty.
Jotenkin yritän nyt vaan sopeutua ajatukseen ettei minusta äitiä tule enkä saa omaa perhettä.
N42
Ehdottomasti hoitoihin, jos tuntuu siltä, että haluaa lapsen.
Toisekseen nuoremman isän siittiöt ovat hyvä valinta tilanteessa, kun äidillä alkaa olla ikää.
suosittelisin nussimaan ja paljon
M kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoidat jonku kilt.timiespanon, heität kortsun jääkaappiin, sillä välin ku se menee suihkuu, ja aina välillä dippailet sormias sinne ja änkeet sitä sisääs.
Miksi noin vaikeasti?
Minä voin hoidella ihan luomusti tuon siittämisen, tehdään vaan vastuuvapauspaperi.
Voin tuoda mallikappaleenkin näytille.
Ihan ohiksena, tollasella "vastuuvapauspaperilla" voi pyyhkiä persauksen, sillä ei ole mitään juridista painoarvoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin erosit miehen kanssa? Onko hänella uutta parisuhdetta? Ota häneen yhteyttä ja ehdota vauvaa.
Erosimme reilu kolme vuotta sitten. Törmäsimme viime kesänä, silloin ei ainakaan ollut parisuhteessa. Tuskin hän huolii tällaista tuuliviiriä enää yhtään mihinkään. Ap
Sulla ei oo mitään menetettävää. Ota yhteyttä tähän exään ja kysy kuulumisia, jos erositte hyvissä väleissä. Käykää vaikka kahvilla. Jossain kohtaa voit ottaa puheeksi muuttuneen mielipiteesi ja tunnustella maaperää. Tiedät varmasti itse kun hetki ja tilanne on oikea. Et sinä ole tuuliviiri, sinulla vain kesti kauan herätä asian suhteen. Ja kyllä ihmisellä on oikeus mielensä muuttaa. Minun suvussani ja lähisuvussakin on paljon naisia, jotka ovat tulleet raskaaksi ~35 ~40 vuotiaina.
Huomaathan kuitenkin, että nuo kehityshäiriöiden riskit suurenevat vuosi vuodelta. Itse täytin juuri 30 eikä vieläkään tee mieli lapsia.
Yläikäraja munasolujen pakastamiseen on ymmärtääkseni 35 vuotta.