Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Älä anna ulkonäön rapistua parisuhteessa - Kokeile päinvastoin-teoriaa!
02.01.2019 |
Aika usein kaava parisuhteessa menee niin, että ensimmäisille treffeille laittaudutaan kovasti. Jännitetään, puunataan ja nähdään vaivaa. Seurustelun alkuaikoina säärikarvat eivät tule kuuloonkaan, saati sitten muu karvoitus. Käydään lenkillä, salilla. Mietitään vaatteita, käytetään niitä vaatekaapin edustavimpia yksilöitä.
Hiljalleen suhteen edetessä sitä rentoutuu, mikä on hyvä asia. Mutta samalla myös usein ulkonäkö pääsee rapistumaan ja kohta jo katsotaan sohvalla Simpsoneita pieruverkkarit jalassa.
Minä teen toisin. Haluan varmistaa, että myös "arkisempi" minä hyväksytään. Siksi ensimmäisille treffeille menen meikittä, hiukset ponnarilla, siisteillä ja tavallisilla arkisilla vaatteilla. (Käytän tavallisesti hameita, joten en farkuissa ja huppareissa kuitenkaan.) Karvojani en ajele sen enempää kuin normaalistikkaan; eli silloin kun muistan tai jaksan. Ensimmäisen kerran, kun mies näkee minut alasti, minulla on puska. Alusvaatteet normaalit kauniit liivit ja puuvillaiset alushousut.
Jos näen, että mies pitää minusta myös hyvin arkisena, hän läpäisee testin. Sen jälkeen alan pikkuhiljaa panostamaan enemmän. Alusvaatteet muuttuvat hiljalleen seksikkäämmäksi. Huolittelen kasvoni kevyellä meikillä, pidän hyvää huolta hiuksistani. Ajelen tai siistin alapään. Panostan enemmän naisellisiin vaatteisiin.
Mitä syvempi suhde - sitä enemmän minä panostan.
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli suomi24 arkiminä kuva profiilikuvana. Treffeille laitoin jopa vähän meikkivoidetta ja ripsaria sekä puhtaan ehjän paidan :)
Näin karsein turhat yhteydenotot ja näytin todellise ulkonäön jo alussa.
Tämä on hyvä idea, jos nettideittailee. :)
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon muutaman kerran ottanut yhteen mieheni kanssa kun hän tekee usein pikavisiittejä eikä ilmoittele etukäteen. Oon sanonut että olis kiva olla vähän nätimpänä hänelle ja vaikka käydä edes suihkussa ennen näkemistä. Ei sitä kiinnosta yhtään laittaudunko vai en :D
Mikä on bandora?
Itse olin 3. treffeillä kylpylässä, ihan omana itsenäni :)
Mä oon ihan samanlainen... :) Huomaa et oon ollu sinkkuna viimiset 5-6 vuotta. :DDDD oisin VÄHÄN eri näkönen jos oisin suhteessa ollut koko ton ajan esim. :DDDDDD
en mä jaksa kaikkia varten panostaa, ja miehen tulee hyväksyy myös mut muuten ku täydellisen näkösenä. mut silti suhteessa alan kiinnittää huomioo ulkonäköön eri tavalla, koska yksin en oo peilin edessä tyylii ollenkaa eikä oo halui miellyttää ketään jos oon sinkku. :D
Vierailija kirjoitti:
Mä oon muutaman kerran ottanut yhteen mieheni kanssa kun hän tekee usein pikavisiittejä eikä ilmoittele etukäteen. Oon sanonut että olis kiva olla vähän nätimpänä hänelle ja vaikka käydä edes suihkussa ennen näkemistä. Ei sitä kiinnosta yhtään laittaudunko vai en :D
Hah! :D Toisia varmaan kiinnostaa enemmän, toisia vähemmän. Mutta onhan se omakin fiilis siinä tärkeä. :) Mulla on ainakin ihan eri fiilis, kun on edes hieman laittautunut, vaikka muutenkin olisi aivan hyvä olo.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kuulosta kyllä edes naiselta. Suhteen alussa on aika luonnollista, että kumpikin osapuoli pyrkii tekemään toiseen hyvän vaikutuksen. Tämä sitten tapahtuu itseä ehostamalla, miettimällä hieman mitä suusta päästelee ym. Sitten kun tunnetaan jo paremmin, alkaa kokonaisuus toisesta hahmottua ja voi olla vapaammin toisen seurassa. Jotenkin omituiselta kuulostaa, että joku lähtisi asiaa lähestymään noin
Näinkin silti voi asiaa lähestyä, vaikka tuntuisi omituiselta.
-Ap
Noh mikä ettei, tuntuisi vaan että tuommoiselta "testaamisella" voi onnistua karsimaan omia valinnan mahdollisuuksia, monilla kun on oletuksena että ensimmäisillä tapaamisilla pyritään näyttämään sitä vieraskoreaa puolta. En tuolla "et kuulosta naiselta"-kommentilla tarkoittanut siis sitä, että naisilla olisi minkäänlainen velvollisuus pynttäytyä miehiä varten
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kuulosta kyllä edes naiselta. Suhteen alussa on aika luonnollista, että kumpikin osapuoli pyrkii tekemään toiseen hyvän vaikutuksen. Tämä sitten tapahtuu itseä ehostamalla, miettimällä hieman mitä suusta päästelee ym. Sitten kun tunnetaan jo paremmin, alkaa kokonaisuus toisesta hahmottua ja voi olla vapaammin toisen seurassa. Jotenkin omituiselta kuulostaa, että joku lähtisi asiaa lähestymään noin
Näinkin silti voi asiaa lähestyä, vaikka tuntuisi omituiselta.
-Ap
Noh mikä ettei, tuntuisi vaan että tuommoiselta "testaamisella" voi onnistua karsimaan omia valinnan mahdollisuuksia, monilla kun on oletuksena että ensimmäisillä tapaamisilla pyritään näyttämään sitä vieraskoreaa puolta. En tuolla "et kuulosta naiselta"-kommentilla tarkoittanut siis sitä, että naisilla olisi minkäänlainen velvollisuus pynttäytyä miehiä varten
Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat. Mulla kuitenkin se "normaali" tarkoittaa myös hameita jne. ja ihoni on hyvässä kunnossa. En siis näytä mitenkään ankealta arkisenakaan. :) Eihän ranskalaiset naisetkaan kauheasti meikkaa tms. ja näyttävät todella hyviltä. En siis näytä epäkohteliaan nuhjuiselta, mikä olisi eri asia.
Varmasti omat valinnan mahdollisuudet ovat karsiutuneet, mutta on pakkokin jotenkin karsia - vientiä on riittänyt.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt ihan noin mustavalkoisesti ajattele mutta ilman muuta ulkonäön takia näen vaivaa vielä yli 20v yhdessäolon jälkeenkin.
Jos ei muuta niin aina puhtaat hiukset ja vaatteet, suihkunraikas olemus. Ei mitään rikkinäisiä pieruverkkareita ellen sitten ole raksahommiin menossa. Kulmat ja ripset värjäytän kerran kuukaudessa niin ei tarvitse kotioloissa erikseen meikata. Kunnosta ja painosta olen aina pitänyt rennosti huolta. Ei ylipainoa 4 lapsen jälkeenkään.
Ja tietty toisinpäin, puhdasta ja hyväntuoksuista miestä on ihana katsoa ja koskea:)
Pari 50+
Olen kokeillut ihan tällaista "joko hyväksyt minut sellaisena kuin olen tai sitten antaa olla" -teoriaa nämä viitisen vuotta, jotka kohta olen ollut nykyisessä suhteessani, enkä muunlaista kokeilisi vaikka tulisi ero ja vielä joskus johonkin toiseen rakastuisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla ollut paljon suhteita?
Huom! Syviä suhteita.
Jos miehen tehtävä on muka vain olla mukava naiselle, mutta naisen pitää panostaa ulkonäköön ja puunata ja laihduttaa ja laittautua, niin eikös siinä ole pienehkö epäsuhta? Voiko siis se nainen olla vastapainoksi todella pska luonteeltaan ja käytökseltään? Vai luuleeko joku, ettei myös sen miehen pidä panostaa joka aspektilla yhtä paljon kuin naisenkin? Ota huomioon, että naiset viihtyvät hyvin sinkkunakin ja miehet tarvotsevat psrisuhdetta epätoivoisemmin. Se joka enemmän haluaa, joutuu myös enemmän panostamaan. Eli laihdiyätuskuurille, salille, parturiin ja vaatekauppaan miehet hopi hopi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En nyt ihan noin mustavalkoisesti ajattele mutta ilman muuta ulkonäön takia näen vaivaa vielä yli 20v yhdessäolon jälkeenkin.
Jos ei muuta niin aina puhtaat hiukset ja vaatteet, suihkunraikas olemus. Ei mitään rikkinäisiä pieruverkkareita ellen sitten ole raksahommiin menossa. Kulmat ja ripset värjäytän kerran kuukaudessa niin ei tarvitse kotioloissa erikseen meikata. Kunnosta ja painosta olen aina pitänyt rennosti huolta. Ei ylipainoa 4 lapsen jälkeenkään.
Ja tietty toisinpäin, puhdasta ja hyväntuoksuista miestä on ihana katsoa ja koskea:)
Pari 50+
Tämä on ihailtavaa, että pidät itsestäsi hyvää huolta! :)
-Ap
Mä en juurikaan panosta itseeni, en meikkaa juurikaan arkena enkä värjäytä hiuksiani tms. Olen kyllä suomalaiseksi hyvin tumma, enkä koe edes tarvitsevani meikkiä tai hiusten värjäystä, hiukset ovat selkään asti ylettyvät ja ihan perussiistit. Treffeille meikkaan kevyesti. Urheilen paljon, kroppa kuosissa. En muista ajella karvojani, paitsi alapään sokeroin joskus. Tällä hetkellä seurustelen, kohta kaksi vuotta ollaan oltu yhdessä. Sitä ennen vuosikymmenen avioliitto, jossa panostus samaa mitä nykyäänkin. Nykyinen mieheni näki minut ensimmäisen kerran töissä rillit päässä, ilman meikkiä ja tukka ponnarilla, olin kuulemma superkaunis. Ehkä olisin itsevarmempi, jos meikkaisin enemmän, mutta kolmen lapsen lähihuoltajana en edes jaksa eikä kiinnosta. Eikä se mun sisimpääni muuta vaikka uisin meikissä. Ilman meikkiä näytän kyllä ihan juniorilta. Olen 35v ja edelleen kysytään paperit, jos ostan ässäarvan tai viinipullon. Meikattuna ei kysytä koskaan 😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen kokeillut ihan tällaista "joko hyväksyt minut sellaisena kuin olen tai sitten antaa olla" -teoriaa nämä viitisen vuotta, jotka kohta olen ollut nykyisessä suhteessani, enkä muunlaista kokeilisi vaikka tulisi ero ja vielä joskus johonkin toiseen rakastuisin.
Mikä siinä, jos haluat toimia näin. :) Minä pidän myös laittautumisesta, mielestäni se on ihanaa.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Jos miehen tehtävä on muka vain olla mukava naiselle, mutta naisen pitää panostaa ulkonäköön ja puunata ja laihduttaa ja laittautua, niin eikös siinä ole pienehkö epäsuhta? Voiko siis se nainen olla vastapainoksi todella pska luonteeltaan ja käytökseltään? Vai luuleeko joku, ettei myös sen miehen pidä panostaa joka aspektilla yhtä paljon kuin naisenkin? Ota huomioon, että naiset viihtyvät hyvin sinkkunakin ja miehet tarvotsevat psrisuhdetta epätoivoisemmin. Se joka enemmän haluaa, joutuu myös enemmän panostamaan. Eli laihdiyätuskuurille, salille, parturiin ja vaatekauppaan miehet hopi hopi.
Mieheni käy ahkerasti salilla, joten panostaa aika paljonkin ulkonäköön. On todella komea. Ei hän minua ole painostanut panostamaan ulkonäköön, sen puolenhan olen varmistanut alussa olemalla rennosti. Kaikki panostukseni on omasta halusta lähtevää. Panostan kun olen tyytyväinen. Olen tyytyväinen, kun saan hyvää kohtelua. (Kai saan itse päättää milloin olen tyytyväinen??)
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Mä en juurikaan panosta itseeni, en meikkaa juurikaan arkena enkä värjäytä hiuksiani tms. Olen kyllä suomalaiseksi hyvin tumma, enkä koe edes tarvitsevani meikkiä tai hiusten värjäystä, hiukset ovat selkään asti ylettyvät ja ihan perussiistit. Treffeille meikkaan kevyesti. Urheilen paljon, kroppa kuosissa. En muista ajella karvojani, paitsi alapään sokeroin joskus. Tällä hetkellä seurustelen, kohta kaksi vuotta ollaan oltu yhdessä. Sitä ennen vuosikymmenen avioliitto, jossa panostus samaa mitä nykyäänkin. Nykyinen mieheni näki minut ensimmäisen kerran töissä rillit päässä, ilman meikkiä ja tukka ponnarilla, olin kuulemma superkaunis. Ehkä olisin itsevarmempi, jos meikkaisin enemmän, mutta kolmen lapsen lähihuoltajana en edes jaksa eikä kiinnosta. Eikä se mun sisimpääni muuta vaikka uisin meikissä. Ilman meikkiä näytän kyllä ihan juniorilta. Olen 35v ja edelleen kysytään paperit, jos ostan ässäarvan tai viinipullon. Meikattuna ei kysytä koskaan 😅
Kuulostat siltä, että olet hyvin kaunis luonnostaan ja meikki ehkä jopa pilaisi raikkaan ja luonnollisen ulkonäön. :) -Ap
Minä tapasin nykyisen miehen meikittömänä ja hiukset ponihännällä. Vaatteetkin olivat jotkut vanhat.
Olen kuitenkin ihminen, joka meikkaa aina töihin, ja laitan vähintään kajalia tms, jos Itikseen menen. Eli kun miehen kanssa menimme ekoille treffeille, niin mikään ilme ei värähtänyt, että hän olisi huomannut minun meikanneen ja laittautuneen. Ja mies on itse sellainen, että tykkää kauniista ja kalliista.
En halua vapaapäivinäni meikata, mutta nykyään yritän tsempata, jos vapaapäiviä on paljon. Ja karvat pyrin ajamaan viikottain, niin turhauttavaa kuin se onkin.
En tiedä kuinka paljon miehissä on eroa, mutta luulen, että suurimmalle osalle ulkonäöllä ei ole niin väliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla ollut paljon suhteita?
Huom! Syviä suhteita.
Tässähän olen ottanut kantaa ainostaan suhteen ulkonäköaspektiin. Kysy tai sano suoraan mitä tarkoitat, vihjailu on pelkuruutta.
Mieheni on myös paras ystäväni, kiitos kysymästä.
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Minä tapasin nykyisen miehen meikittömänä ja hiukset ponihännällä. Vaatteetkin olivat jotkut vanhat.
Olen kuitenkin ihminen, joka meikkaa aina töihin, ja laitan vähintään kajalia tms, jos Itikseen menen. Eli kun miehen kanssa menimme ekoille treffeille, niin mikään ilme ei värähtänyt, että hän olisi huomannut minun meikanneen ja laittautuneen. Ja mies on itse sellainen, että tykkää kauniista ja kalliista.
En halua vapaapäivinäni meikata, mutta nykyään yritän tsempata, jos vapaapäiviä on paljon. Ja karvat pyrin ajamaan viikottain, niin turhauttavaa kuin se onkin.
En tiedä kuinka paljon miehissä on eroa, mutta luulen, että suurimmalle osalle ulkonäöllä ei ole niin väliä.
Uskoisin, että naisen ulkonäkö on hyvinkin tärkeää miehille. (Tutkimustenkin mukaan.) Ulkonäössä saattavat vaikuttaa eri asiat kuin nainen saattaisi olettaa. Esimerkiksi iloisuus ja elämänasenne ovat varmasti hyvin tärkeitä. Moni suomalainen mies arvostaa varmasti myös luonnollisuutta ja naapurintyttömäisyyttä. :)
Jotain pientä meikkausta ei mies toki välttämättä huomaa, mutta yleisen habituksen siitä, miten pitää huolta itsestään. Oma mieheni kehuu usein pieniä asioita, kuten korvakoruja, joten taitaa olla normaalia tarkempi silmä yksityiskohdille. Arvostaa myös naisellisia vaatteita ja kauniita hiuksia jne.
-Ap
Alue: Aihe vapaa
Näinkin silti voi asiaa lähestyä, vaikka tuntuisi omituiselta.
-Ap