Lue keskustelun säännöt.
Meidän perheen erilainen arki
Miehen kanssa elimme vuosikausia siinä kuuluisassa oravanpyörässä. Varsinkin mies teki hurjasti töitä ja minä sen seurauksena hoidin töiden lisäksi kokonaan kodin. Kumpikin olimme väsyneitä, mutta silti olimme sitä mieltä että näinhän tämän kuuluukin mennä, väsymys kuuluu arkeen. Tuon kaiken keskellä saimme sitten kaksi lasta, ihania ja niin rakkaita pikkutyyppejä, mutta samaan aikaan heidän vuokseen arki muuttui astetta haastavammaksi. Kuopuksellamme on erityisiä haasteita arjessa, ei mitään vakavaa, mutta kuitenkin sellaista mikä täytyy ottaa huomioon. Nämä haasteet näkyvät osaksi myös unettomuutena, hänellä on ollut aina ongelmia nukkumisen kanssa. Viimeisen parin vuoden aikana ongelmat kasaantuivat, kärsimme miehen kanssa uniongelmista ja uupumuksesta ja luonnollisesti tämä aiheutti paljon turhia riitoja. Eräänä päivänä sitten istuimme alas ja päätimme selvittää asiat ja totesimme että kummatkin tarvitsisivat samaa asiaa, sitä kuuluisaa omaa aikaa. Siltä istumalta päätimme sitten että alamme ottamaan sitä omaa aikaa.
Mies oli perinyt aiemmin pienen kerrostaloasunnon, jota emme olleet saaneet kaupaksi joten keksimme että sitä voisi hyödyntää.
Pitkään siinä testailtiin parasta ratkaisua ja lopulta päädyttiin tähän nykyiseen. Vuoroviikoin toinen meistä asuu pikkukämpässä su-ti. Tiedän että monista tämä kuulostaa varmasti oudolta, mutta meillä se toimii. Ja uskallan väittää että ilman tätä systeemiä olisimme jo eronneet luultavasti riitaisasti.
Mielipiteitä, kysymyksiä? Saa tuomita (niin melkein kaikki lähipiirimme ihmiset tekevät) mutta haluaisin että te, jotka tunnette väsymystä perhe-elämässä, oikeasti istuisitte alas miettimään keinoja sen helpottamiseksi. Meidän ratkaisu on kieltämättä aika "raju", mutta se toimii meidän perheessämme.
Kommentit (244)
Vierailija kirjoitti:
Miksi lähipiiri ei hyväksy?
Aluksi heidän mielestään lykkäsimme vain eroa. Ja monet ovat sanoneet että eihän näin voi elää onnellisena ja ei tämä ole oikeaa arkea perheenä.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jestas sentään, ei tuollaista ole perhe-elämä.
Heille se on toimiva arkielämä ja tapa toteuttaa oma peehe-elämänsä .
Omasta mielestä erikoinen ratkasu. Vaikea olis selittää lapsille, et äiti ja iskä nyt vaan tarttee teistä lomaa toistuvasti. Itse olisin esim. vähentänyt töitä, jos tuntuu, että uupuu.
Ette te ap ainoita ole. Meillä on tuttavat, joilla on myös kaksi asuntoa. Isä asuu yksin isossa asumissa ja äiti lasten kanssa arjet lasten kanssa paremmalla paikalla. Viettävät yhdessä ajan x, en tiedä tarkkaan miten se toimii, mutta hyvin pyyhkii heillä.
Oma mieheni on työn vuoksi joka arkiviikon muualla ja joskus viikonlopunkin. Itse käyn töissä ja hoidan lapset. Näin on monella muullakin.
Apn järjestely ei aiheuta minussa mitään kauhistelua, kätevä heille. Järkevääkin.
Vierailija kirjoitti:
Jestas sentään, ei tuollaista ole perhe-elämä.
Nykyään tuntuu että aidon perhe-elämän määritelmä on väsymys. Tai se on itsestäänselvä asia monille, eikä sitä edes yritetä kunnolla korjata. Meillä oli vaihtoehto tehdä toisin ja käytimme sen. Ja tiedän täysin että kaikilla ei ole mahdollisuutta tähän, erityisesti yksinhuoltajilla. Ja heille nostan hattua, täysi arvostus lähtee täältä ❤️
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omasta mielestä erikoinen ratkasu. Vaikea olis selittää lapsille, et äiti ja iskä nyt vaan tarttee teistä lomaa toistuvasti. Itse olisin esim. vähentänyt töitä, jos tuntuu, että uupuu.
Emme me noin heille noin selitäkään, sehän olisi typerää. Töiden vähentäminen ei olisi auttanut unettomuuteen mitenkään ja kummallakin meillä on sellaiset työt, joista ei noin vaan saada vähennettyä työn määrää.
AP
Nostan hattua siitä, että olette uskaltaneet tehdä rohkean ratkaisun muiden mielipiteistä välittämättä. Tärkeintä on, että elää oman näköistä elämää (eikä satuta muita niin tehdessään).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan ihana, ratkaisukeskeinen järjestely. Sillä mitä muut ajattelee, ei ole mitään väliä kunhan teidän perhe on onnellinen ja homma toimii. Aivan liikaa ajatellaan sitä miten elämä "pitäisi" elää, eikä eletä omaa elämää ja tehdä siten miten kaikki voisivat hyvin. Tuolla järjestelyllä pidätte teidän vanhempien päät kasassa ja voimavaranne ovat hyvät suoriutua arjesta.
Kaikkea hyvää teille, tehkää jatkossakin omat päätöksenne välittämättä muista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aiotteko hankkia lisää lapsia?
Emme tosiaankaan tähän tilanteeseen.
AP
Onko teillä koskaan aikaa kahdestaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollainen olisi voinut helpottaa meidän elämää kun se oli rankimmillaan. Meillä kun oli kaksi melkein jatkuavasti heräilevää pikkuista yhtäaikaa. Ja kun se heräilyjä jatkui melkein yhtämittaisesti viisi vuotta...
Lapsilla siis allergioita, refluksia, astmaa ym yöheräilyt aiheuttaneita sairauksia.
Tosin meillä ei pahimpina aikoina kumpikaan olisi selvinnyt kokonaista yötä yksin kahden heräilijän kanssa. Siksi nukuimme omakotitalon eripäissä ja kummallakin aikuisella yksi heräilijä. Näin heräämisen jäivät 2-12 kertaa yössä eikä tuplana tuota määrää.
Ap hatun nostoinen juttu että uskallatte hakea aktiivisesti tapoja joilla teidän perhe voi hyvin. Ja se ei todellakaan ole lasten hylkäämistä mitä teette. Jatkuva univelka vie aikuisenkin terveyden (valitettavasti tiedän omasta kokemuksesta). Paljon parempi koko perheelle että aikuiset saa välillä nukkua hyvin!
Vierailija kirjoitti:
Kauanko tuo järjestely kestää?
Niin kauan kun se tuntuu hyvältä, toimivalta ja tarpeelliselta.
AP
Vau! Aivan huikea ratkaisu :)
Olen kateellinen. Kaikkea hyvää teille.
Kuulostaa hyvältä systeemiltä. Muiden mielipiteistä ei tarvitse välittää.
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä koskaan aikaa kahdestaan?
Todella vähän siinä meidän yhteisessä arjessa. Menemme nukkumaan melkein samaan aikaan kuin lapset jotta ehdimme nukkua ennen kuin kuopus alkaa heräilemään. Käymme välillä kahdestaan syömässä jossain jos isovanhemmat pystyvät hoitamaan. Yhteistä aikaa olisi ihana saada enemmän ja haaveena on että jos/kun kuopuksen tilanne helpottaa, niin lähdemme kahdestaan pienelle lomalle.
AP
Kuulostaa hyvälle. 14 vuorokaudesta kumpikin on poissa vain kaksi. Näistäkin suurin osa ajasta on työpäiviä. Monella vanhemmallahan voi olla viikottain työmatkoja, lisäksi omia harrastuksia ja viikonloppureissuja. Käytännössähän olette poissa vain kaksi " harrastusiltaa". Aamuisinhan voi olla ihan normaalia, että toinen lähtee niin aikaisin töihin, ettei näe muuta perhettä.
Lapsilla on oma vanhempi kotona koko ajan. Molemmat vanhemmat saavat omaa aikaa, ja oletan, että jos tulee jokin katastrofi kuten lapsi/ kotona oleva vanhempi joutuu sairaalaan, niin toinen tulee takaisin.
Hyvä, että mietitte omaa jaksamistanne.
Omasta mielestäni ap on nimenomaan hyvä vanhempi. Koska tässä tapauksessa vanhempi on poissa normaaliarjesta vain kaksi yötä viikosta. Jolloin molemmat pääsevät lataamaan akkuja ja tämän turvin lapsilla on edelleen se ydinperhe. Todennäköisesti lapsilla on nyt kaksi hyvinvoivaa vanhempaa eikä hampaat irvessä arjessa selviytyjiä. Eiköhän lapsetkin ole huomannut, kuinka paljon paremmin vanhemmat voivat.
Onko mielestäsi myös lapsen hylkääjiä ne, jotka esimerkiksi joutuvat töiden takia olemaan joka viikko useampi yö poissa kotoa? Miten tämä tilanne poikkeaa lasten kanssa tuosta tilanteesta?