Lue keskustelun säännöt.
Meidän perheen erilainen arki
Miehen kanssa elimme vuosikausia siinä kuuluisassa oravanpyörässä. Varsinkin mies teki hurjasti töitä ja minä sen seurauksena hoidin töiden lisäksi kokonaan kodin. Kumpikin olimme väsyneitä, mutta silti olimme sitä mieltä että näinhän tämän kuuluukin mennä, väsymys kuuluu arkeen. Tuon kaiken keskellä saimme sitten kaksi lasta, ihania ja niin rakkaita pikkutyyppejä, mutta samaan aikaan heidän vuokseen arki muuttui astetta haastavammaksi. Kuopuksellamme on erityisiä haasteita arjessa, ei mitään vakavaa, mutta kuitenkin sellaista mikä täytyy ottaa huomioon. Nämä haasteet näkyvät osaksi myös unettomuutena, hänellä on ollut aina ongelmia nukkumisen kanssa. Viimeisen parin vuoden aikana ongelmat kasaantuivat, kärsimme miehen kanssa uniongelmista ja uupumuksesta ja luonnollisesti tämä aiheutti paljon turhia riitoja. Eräänä päivänä sitten istuimme alas ja päätimme selvittää asiat ja totesimme että kummatkin tarvitsisivat samaa asiaa, sitä kuuluisaa omaa aikaa. Siltä istumalta päätimme sitten että alamme ottamaan sitä omaa aikaa.
Mies oli perinyt aiemmin pienen kerrostaloasunnon, jota emme olleet saaneet kaupaksi joten keksimme että sitä voisi hyödyntää.
Pitkään siinä testailtiin parasta ratkaisua ja lopulta päädyttiin tähän nykyiseen. Vuoroviikoin toinen meistä asuu pikkukämpässä su-ti. Tiedän että monista tämä kuulostaa varmasti oudolta, mutta meillä se toimii. Ja uskallan väittää että ilman tätä systeemiä olisimme jo eronneet luultavasti riitaisasti.
Mielipiteitä, kysymyksiä? Saa tuomita (niin melkein kaikki lähipiirimme ihmiset tekevät) mutta haluaisin että te, jotka tunnette väsymystä perhe-elämässä, oikeasti istuisitte alas miettimään keinoja sen helpottamiseksi. Meidän ratkaisu on kieltämättä aika "raju", mutta se toimii meidän perheessämme.
Kommentit (244)
Iso kiitos teille jotka olette kommentoineet kannustavasti! Olen tottunut kuuntelemaan tästä niin paljon taivastelua että mukavat kommentit ovat todella tärkeitä.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aiotteko hankkia lisää lapsia?
Emme tosiaankaan tähän tilanteeseen.
APEntä jos tilanne muuttuu
Vaikea kuvitella että tilanne voisi muuttua niin paljon. Ja varsinkin kun tiedän että on pieni todennäköisyys että kuopuksen terveysongelmat olisivat myös tulevalla lapsella.
AP
Pakko kommentoida minunkin, että hieno tilaisuus teille ja rohkea ratkaisu!
Meillä just sellainen tilanne, ettei lapset näe isäänsä kahteen vuorokauteen työvuorojen vuoksi (ei edes matkatyö vaan vuorotyö).
Halaisin teitä, jos olisi mahdollista 🙂 kaikkea hyvää alkavalle vuodelle!
Miksi piti tulla tänne mainostamaan asiaa?
Tuohan on ihan mahtavaa! Eihän se ole kuin viikonlopun verran aina toinen vanhemmista pois. Lapset saa olla kotona ja vanhemmilla on omaa aikaa ja yhteistä aikaa myös perheen kanssa. Perheen kanssahan tuossa pääsääntöisesti silti ollaan. Hyvä kun kensitte tuon, varmasti kaikille parempi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi piti tulla tänne mainostamaan asiaa?
Halusin vaan että muutkin ehkä yrittäisivät keksiä ratkaisuja jos arjessa on väsymystä ja uupumusta.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten ihmeessä sen raskaan arjen jaksaa yksin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä teet omina vapaapäivinäsi?
Jos oisin ap, niin en tekis muuta kuin nukkuis ja kävis rauhassa suihkussa. Mut veikkaan, että tekee mitä milloinkin. Varmaan hoitelee laskujen maksuja yms asioitakin. Itse söhlin noita nettijuttuja, kun lapset mekastaa ympärillä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä teet omina vapaapäivinäsi?
Lähden pikkukämpälle yleensä sunnuntai-iltapäivänä/-iltana, vähän riippuen siitä mitä tekemistä meillä on sinä päivänä. Jäljellä olevan ajan sunnuntaista yleensä vaan rentoudun, haen jotain hyvää ruokaa ja katselen telkkaria/luen kirjaa. Käyn yleensä siinä vähän ylikierroksilla ja yritän rauhoittua ja rentoutua kunnolla. Su-ma yönä nukun pitkät unet ja menen vähän myöhemmin töihin. Maanantai-iltana näen joskus jotain ystävää töiden jälkeen. Menen kuitenkin hyvissä ajoin pikkukämpälle että saan vielä kunnon yöunet. Tiistaina töiden jälkeen menen sitten takaisin lasten ja miehen luo.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo kuulostaa tosi hyvältä jutulta! Onnittelut että olette uskaltaneet hakea uutta ja valtavirrasta poikkeavaa ratkaisua ongelmaan.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä sen raskaan arjen jaksaa yksin?
Sen avulla kun tietää että silloin mies saa rentoutua. Ja meillä on myös tapana että se joka on menossa pikkukämpälle, yrittää ottaa vastuun parista aiemmasta yövalvomisesta, jotta toinen jaksaa paremmin lasten kanssa itsekseen sen pari päivää. Tämä on vaan välillä vähän mahdotonta koska meillä kuuluu selkeästi äänet toisiin huoneisiin ja kuopus harvoin on hiljaisena kun on hereillä yöaikaan.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä tuomittavaa tossa nyt on. Lapsilla on 2 vanhempaa, aina välillä toinen pois pari yötä, mitä sitten. Perhe voi paremmin kun vanhemmat voi paremmin.
Jos tuo alkaa lipsumaan pidemmiksi väleiksi tai toinen alkaa raahaamaan uusia petikavereita kämpille, sitten se on eri juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmi ettei meillä ole varaa toiseen asuntoon. Tosin en olisi ehkä noin kauaa pois, päivän silloin tällöin.
Ei meilläkään olisi ollut mahdollisuutta ostaa toista asuntoa, sattui vaan "hyvä" tuuri siinä mielessä että perintökämppää ei saatu myytyä. Kyseessä on vanha ja pieni asunto jossa on pienet kulut.
Meistä tuntui että päivä ei riitä. Lähdemme aina sunnuntaina iltapäivällä/illalla ja tulemme takaisin tiistaina töiden jälkeen. Siinä saa kahdet hyvät yöunet joiden avulla jaksaa taas valvoa kuopuksen kanssa.
AP
Jos teillä on kerran "ylimääräinen" kämppä, oletteko harkinneet au-pairin palkkaamista? Hoitaja voisi asua siinä ylimääräisessä asunnossa ja te voisitte miehen kanssa viettää laatuaikaa kahdestaan. Yhteisen ajanpuutehan se, mikä pikkulapsiperheiden parisuhteessa yleensä hiertää.
Hyvä ratkaisu. Jeesustelijoita varmasti riittää, mutta tehkää niin kuin teille on paras!
Mun mielestä hieno idea. Me ollaan tehty niin, että kerran kuukaudessa toinen vanhemmista lähtee lasten kanssa kyläilemään isovanhemmille kolmeksi yöksi ja toinen saa vapaan viikonlopun kotona kaikessa rauhassa. Helpottaa jaksamista kun tietää, että kuusi kertaa vuodessa saa olla rauhassa kotona, nukkua ja levätä.
Mun mielestä mikä tahansa idea, millä lapset säilyttävät ydinperheensä ja vanhemmat välttävät väsymyksestä johtuvan eron ja burnoutin, on hyvä ratkaisu.
Tai mitä jos ei vaan tekisi niitä lapsia? Tietysti paha enää vaikuttaa asiaan, kun maito on jo kaatunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmi ettei meillä ole varaa toiseen asuntoon. Tosin en olisi ehkä noin kauaa pois, päivän silloin tällöin.
Ei meilläkään olisi ollut mahdollisuutta ostaa toista asuntoa, sattui vaan "hyvä" tuuri siinä mielessä että perintökämppää ei saatu myytyä. Kyseessä on vanha ja pieni asunto jossa on pienet kulut.
Meistä tuntui että päivä ei riitä. Lähdemme aina sunnuntaina iltapäivällä/illalla ja tulemme takaisin tiistaina töiden jälkeen. Siinä saa kahdet hyvät yöunet joiden avulla jaksaa taas valvoa kuopuksen kanssa.
APJos teillä on kerran "ylimääräinen" kämppä, oletteko harkinneet au-pairin palkkaamista? Hoitaja voisi asua siinä ylimääräisessä asunnossa ja te voisitte miehen kanssa viettää laatuaikaa kahdestaan. Yhteisen ajanpuutehan se, mikä pikkulapsiperheiden parisuhteessa yleensä hiertää.
Ei ole valitettavasti vaihtoehto meille, kuopusta ei voi oikein jättää kenen tahansa hoitoon. Meidän suurin ongelma oli/on unettomuus, toki yhteisen aika on myös aika harvassa.
AP
Entä jos tilanne muuttuu