Surettaa. Hyvän ystäväni mies epäilee isyyttään, koska vauva on" tumma". Koetin kertoa omasta lapsestani, jolla oli vauvana

Mun mies oli ainoa punatukkainen perheessä, jossa kaikki muut on todella tummia. En tiedä epäiltiinkö isyyttä koskaan, mutta nyt seuraavassa sukupolvessa näkyy hyvin, muten punatukkaisia putkahtelee näiden tummien lapsikatraisiin. Kyllä se geeni sieltä tulee, mutta tulee esiin vain harvemmin.

Parisuhteessa (lähtökohtaisesti) luotetaan toisen sanaan. Ja varsinkin lapsen alkuperä...

Tuollaisessa kohdassa..jos mies alkaisi vaatia isyystestiä vaan sen takia, että ei luota toisen sanaan (ilman varsinaista konkreettista todistetta) ..minä vaatisin myös toimenpiteitä. Naapurissa on syntynyt myös lapsi, vaatisin miehen siitäkin isyystestiin. Tottakai hän sanoo, että EIHÄN HÄN OLE SEN ISÄ! Niiiiiin, mutta kun ei kerran luoteta sanaan, niin olkoon se sitten molemminpuolista. Isyystestiin mars.

Trine kirjoitti:

Parisuhteessa (lähtökohtaisesti) luotetaan toisen sanaan.

Jos miehesi piilottelee puhelintaan ja hänellä alkaa ilmetä kummallisia selittämättömiä menoja, niin ihanko oikeasti luotat siihen, että mies ei petä, kun mies sanoo, ettei petä?

Samalla tavalla miehellä heräävät epäilykset, jos vauva poikkeaa voimakkaasti ulkonäöltään hänestä itsestään eikä vauvan äiti suostu sopuisasti testiin.

Jos oma vauvani olisi selvästi poikkeava ulkonäöltään ja eikä äiti suostuisi testiin, niin kyllä minä pitäisin lähes varmana sitä, että vaimoni on pettänyt. Siinä ei paljon lähtökohtainen luottamus paina, kun tosiasiat kertovat vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästäkin päästäisiin, kun synnytyksen jälkeen olisi käytäntö ottaa dna näyte syntyneeltä lapselta ja oletetulta/nimetyltä isältä. 

Ei enää tarvitsisi vääntää tästä asiasta, kun testattaisiin automaattisesti heti synnytyslaitoksella.

Miksi ihmeessä verovaroista pitäis maksaa täysin turhia testejä? Suurin osa isistä on ihan oikeasti lastensa isiä. Vain hyvin pieni osa miehistä ei ole. Miksi siis verovaroja pitäis tuhlata tämän takia? Kun jo nyt miehillä on oikeus vaatia testejä ja nostaa isyyskanne jos epäilevät isyyttään. Jo nyt valtion pakollisiin menoihin otetaan velkaa ja sitä pitäis nostaa vielä vähän lisää, koska aikuiset ihmiset ei osaa hoitaa asioitaan. Heitä pitää valtion toimesta holhota vielä vähän lisää. 

Ihan juuro siksi, että naiset vetävät järjettömät kilarit, jos mies haluaa teettää isyystestin. Ja sitten itketään ja motkotetaan, että eikö toinen luota ja siinähän on sitten parisuhde aikalailla mennyttä. Eli jos mies haluaa pitää parisuhteen, ei isyystestiä kannata lähteä edes ehdottamaan. Aivan uskomatonta toimintaa taas naisilta. Loukkaannutaan, jos testi halutaan tehdä, mutta ei sekään kelpaa, että testi olisi aina pakollinen. Jos minä ikimaailmassa haluaisin lapsia niin teettäisin isyystestin ihan vain luottamuksen hengessä, miksi en teettäisi, jos en olisi miestäni pettänyt? Luulisi olevan itsestäänselvää.

Miksi muiden pitää maksaa tämä joidenkin miesten epäily? Miksei miehet maksa sitä itse? Miksi kaikki pitää tehdä valmiiksi näille miehille? Miksei nämä miehet sovi jo ennen lapsen alulle pistämistä, että ne testit sitten tehdään? Aika uskomatonta toimintaa miehiltä, aina pitäis olla muiden lompakolla. Omasta elämästä ei uskalleta ottaa vastuuta.

Tämä! Ja tätä olen jokaisessa aiheesta käydyssä keskustelussa kysynyt, mutta jostain syystä sitä vastausta ei vaan löydy. Miksi, oi miksi ei voi jo seurusteluaikana, ennen ehkäisystä luopumista puhua omista toiveista ja odotuksista? Jos isyystesti on tärkeä, niin kerro se sille kumppanille etukäteen. Jos tämä on hänelle kynnyskysymys, niin te ette selvästi sopineet toisillenne ja kummankin kannattaa etsiä sopivampi puoliso. Ei siinä sen kummempaa.

-Nainen, joka suostui isyystestiin mutta vastustaa silti niiden pakollisuutta

Minusta isyystestin luulisi olevan itsestäänselvää, jos nainen antaa miehelleen mitään arvoa. En edes tiedä ketään pariskuntaa, joka ei olisi testiä teettänyt eikä siksi, että mies olisi epäillyt naisen luotettavuutta, vaan koska näin toimii molemmin puolin välittävä suhde. Te ilmeisesti paskat välitätte omista miehistänne, jos isyyden tunnustaminen on noin iso ongelma. Tän palstan miesviha kyllä jyllää tässä ketjussa taas niin lujaa, että sääliksi käy miehiä. Ei ihme, jos lähtevät hakemaan ulkomailta vaimoa, jos kilahdatte yhdestä testistä noin paljon ja haukutte siksi kaikki miehet lyttyyn.

Sulla on aika kieroja ystäviä kun lasten isyys täytyy erikseen testata, ei se mitään luetettavuutta ole, se on epäluottamusta.

Lapseni sai alkunsa inseminaatiolla, pitäisikö tehdä isyystesti? Josko ruiskuttivatkin jonkun toisen siittiöt pipetistä, vaikka putkilossa luki mieheni nimi, jonka itse tarkistin ennen operaatiota. Entäpä jos mieheni kanssa olikin joku toinen huoneessa kun hän oli tulosta luovuttamassa? Eli milloin se epäluottamus loppuu kun vingutaan testejä.

En tiedä minkälaista epäluottamusta se on, kun nainen itse sanoo, että virallistetaan homma isyystestillä. Miehet olivat iloisesti yllättyneitä ja kaikille jäi hyvä mieli. Mutta mitäpä te ankeiset semmoisesta ymmärrätte. Oma napa on tärkein, ja tietenkin lapsi, mutta miehellä ei ole oikeuksia tai mitään muuta virkaa suhteessa kuin siittäjänä. Eikä se siitäkään saa edes todistetta.

Vierailija kirjoitti:

Trine kirjoitti:

Parisuhteessa (lähtökohtaisesti) luotetaan toisen sanaan.

Jos miehesi piilottelee puhelintaan ja hänellä alkaa ilmetä kummallisia selittämättömiä menoja, niin ihanko oikeasti luotat siihen, että mies ei petä, kun mies sanoo, ettei petä?

Samalla tavalla miehellä heräävät epäilykset, jos vauva poikkeaa voimakkaasti ulkonäöltään hänestä itsestään eikä vauvan äiti suostu sopuisasti testiin.

Jos oma vauvani olisi selvästi poikkeava ulkonäöltään ja eikä äiti suostuisi testiin, niin kyllä minä pitäisin lähes varmana sitä, että vaimoni on pettänyt. Siinä ei paljon lähtökohtainen luottamus paina, kun tosiasiat kertovat vastaan.

Ja mitä tekisit tilanteessa, jossa äiti suostuisi testiin, lapsi todettaisiin sinun lapseksesi "tosiasoistasi" huolimatta, koska ne olivatkin vain epäluuloisen mielesi tuotteita, ei faktoja? Toteaisitko ehkä, että no kuule sori, mutkun mä nyt vain pidin sua valehtelijana ja sellaisena ihmisenä, joka valehtelee lapsensa isästä??

Siis jos olisitte synnytyksessä menneet tajuttomaksi ja sitten saisitte vauvan syliinne . Sitten kuitenkin sairaalassa liikkuisi huhu , että muutama vauva on vaihtunut niin ette haluaisi testata onko kyseessä lapsenne?  :D   

Hei!

Te jotka kehotatte pakkaamaan kamat ja ennen sitä ottaa sen testin jne. olette kyllä idioottimaisia. Onko maailmankuvanne sellainen, että jos joku ei mene juuri pilkulleen omien tapojen mukaan niin heti pitää vaan ovea näyttää?

Mitä jos juurikin nämä "visuaaliset" havainnot ovat saaneet miehen epäilemään naistaan ja hänelle on tärkeää asiat, kuten oman geeniperimän jatkaminen? Mitä jos se tuore äiti ottaisi sen isyystestin vain ja lopettaisi samalla sen kurjuuden tunteen, (mikä on kuitenkin oma tunne, vaikkakin saattaa olla toisen aiheuttama.) kun sieltä sitten paljastuu se totuus, oli se mitä tahansa. Sitten katsoisi sen miehen käyttäytymistä. Tarkoittaen, että mitenkä hän sopeutuu hänelle annettuun informaatioon ja tämän perusteella tekee niitä päätöksiä, ollakko vai eikö olla.

On myös muistettava, että parisuhde tarkoittaa myös sitä että molemmat osapuolet saavat olla skeptisiä mihinkä tahansa asiaan ja niinkuin jokaisessa asiassa, täytyy muistaa balanssi. Terveessä parisuhteessa jokaista asiaa ei sovikkaan epäillä, mutta ei se ole tervettä uskoa toista sokeasti myöskään.

Miksi et siis tekisi sitä testiä?

Jos ette ole vakinaisessa suhteessa, miehellä ei ole pakkoa allekirjoittaa olevansa lapsen isä.

Mies voi halutessaan julkaista huolenaiheensa myös neuvolassa.

Mies voi tehdä lapsen kanssa match-testin ilman äitiäkin, mikäli allekirjoittaa olevansa lapsen isä. Tällöin hänellä on samat oikeudet lapseen kuin äitilläkin.

Jos et tee testiä, eikä miehen epäilykset "laannu" ei ole varmaan järkevää jatkaa parisuhdetta muutenkaan.

Mietinnön laitan tähän; kumpi sen eron aiheuttaa? Hän joka elää epäluottamuksen aiheuttamassa maailmassa ilman vastausta, missä vain mielikuvitus on rajana. Vai hän jolla olisi vaikutus antaa konkreettinen vastaus ja mielenrauha, riippumatta vastauksesta.

Olisin siis itse testin kannalla, jos epäilyksiä kerta on. Parempi vaihtoehto kuitenkin, kuin toisen lapsen elatusmaksun hoitaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Trine kirjoitti:

Parisuhteessa (lähtökohtaisesti) luotetaan toisen sanaan.

Jos miehesi piilottelee puhelintaan ja hänellä alkaa ilmetä kummallisia selittämättömiä menoja, niin ihanko oikeasti luotat siihen, että mies ei petä, kun mies sanoo, ettei petä?

Samalla tavalla miehellä heräävät epäilykset, jos vauva poikkeaa voimakkaasti ulkonäöltään hänestä itsestään eikä vauvan äiti suostu sopuisasti testiin.

Jos oma vauvani olisi selvästi poikkeava ulkonäöltään ja eikä äiti suostuisi testiin, niin kyllä minä pitäisin lähes varmana sitä, että vaimoni on pettänyt. Siinä ei paljon lähtökohtainen luottamus paina, kun tosiasiat kertovat vastaan.

Ja mitä tekisit tilanteessa, jossa äiti suostuisi testiin, lapsi todettaisiin sinun lapseksesi "tosiasoistasi" huolimatta, koska ne olivatkin vain epäluuloisen mielesi tuotteita, ei faktoja?

Miksi minun pitäisi jotain tehdä? Terve epäily kuuluu kohtuudessa  pitkään parisuhteeseen. Jos vaimoni epäilee minua pettämisestä, avaan hänelle kaikki sähköpostini, someni, puhelimeni ja niin edes päin, jotta hän pääsee käsiksi faktoihin.

Ei se ole minulle loukkaus, että minua epäillään pettäjäksi. Pettäminen kuuluu ihmisluonteeseen, joten pitkässä suhteessa sen epäily on pelkästään tervettä. Tärkeintä on suhtautua epäilyihin asiallisesti ja auttaa epäilevää hälventämään epäilyksensä.

Vierailija kirjoitti:

Joskus tulee ajatelleeksi etteikö voisi laittaa lapset alulle spermapankin tuotoksilla.

Naiset ja miehet voisivat asua erillään ja naiset hankkisivat lapset yksikseen.

Kustannukset hoidoista lapsille ja äideille maksettaisiin verovaroista yhteisesti. Hoitoihin sisältyisi kotiapu myöskin.

Näin naiset säästyisivät miesten aiheuttamilta harmeilta ja saisivat elää omaa itse suunniteltua elämäänsä omin nokkinensa.

Monet riidat ja mielenterveyden järkkymiset vältettäisiin ja miehetkin saisivat mennä omia menojaan.

Käytännössähän paljoltikin näin tapahtuu yksinhuoltajuuksien yleistyessä. Jäisi pois tuo riitelyvaihe ja vääntö. Aivan uusi yhteiskuntamalli eriöineen.

Oletko miettinyt yhteiskuntamalliasi pidemmälle? Esim. tulisiko äideille velvollisuus tarjota tietty määrä seksiä / vuosi miehille tai muulla tavoin "maksaa takaisin" lapsensa ylläpito? Nythän perinteisessä mallissa pariskunta vastaa menoista, saaden jotain tukea yhteiskunnalta, ja samalla saavat toisiltaan mm. seksiä. Sinun mallissasi miesten verot mahdollisesti nousisivat mutta ilman että he saisivat osallistua lasten elämään tai saisivat läheisyyttä naisilta.

Tuntuu monelta unohtuvan syntyvän lapsen ja tulevan yksilön oikeus tietää biologiset vanhempansa.

Biologisen perimänsä tunteminen on todella tärkeää, kun lapsi luo minäkuvaansa. Myöhemmin myös biologiset ominaisuudet ja sairaudet saattavat olla tärkeetä tietoa lapsen oman elämän kannalta.

Mielestäni äiti joka salaa tietoisesti lapseltaan hänen biologisen perimänsä, tekee hallaa lapselleen.

Mielestäni ei olisi huono vaihtoehto, että isyystesti tehtäisiin aina automaattisesti syntyneen lapsen kohdalla.

Voihan sen lapsen kasvattaa kuka tahansa ja monen onkin "kasvattanut" hyvä isäpuoli - mutta biologista perimää ja sen vaikutusta joihinkin asioihin ei voi koskaa täysin poistaa.

Eiköhän joka suvussa ole ainakin aiemmin ollut näitä tummia/vaaleita, jotka poikkeavat muun perheen ulkonäöstä?

Prinssi Harry esimerkkinä?

Meidän suvussa mustatukkaisessa perheessä on molemmat vanhemmat ja kaksi aiempaa lasta ihan mustatukkaisia - paitsi nuorin 10v tytär on ihan blondi ja muutenkin ihan eri näköinen kuin muut lapset.

Suvun akat tietää kertoa, että 11 vuotta sitten parisuhteessa oli kriisi miehen toistuvan pettämisen vuoksi ja vaimo kävi kostoksi työkaverin kanssa risteilyllä. Molemmat antoivat anteeksi toisilleen ja mies lupasi hoitaa lapsen omanaan.

Nyt 10v tyttö on vaan alkanut kysellä kiusallisia kysymyksiä liittyen omaan ja perheen muiden jäsenten ulkonäköön liittyen.

Itsekin vastaavassa tilanteessa olleena miehenä halusin DNA-testin, silloinen naisystäväni tietysti sai hirveän hepulin ja suhde päättyi, olisi varmaan päättynyt muutenkin. Lastenvalvojalta tuli sitten aikanaan kutsu isyyden vahvistamiseen ja vaadin edelleen isyystestiä. Ja kas kummaa, lapsen äiti laittoi vastaan ettei testiä tehdä, lastenvalvojan kanssa kovasti kyllä yrittivät painostaa laittamaan nimen paperiin että saadaan elatuskuviot kuntoon. Onneksi pysyin tiukkana ja vaadin testiä johon lapsen äitikin lopulta vastentahtoisesti suostui, jokainen varmaan arvaa mikä oli testin tulos.. En ollut sen äpärän isä ja helvetin hyvä niin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Trine kirjoitti:

Parisuhteessa (lähtökohtaisesti) luotetaan toisen sanaan.

Jos miehesi piilottelee puhelintaan ja hänellä alkaa ilmetä kummallisia selittämättömiä menoja, niin ihanko oikeasti luotat siihen, että mies ei petä, kun mies sanoo, ettei petä?

Samalla tavalla miehellä heräävät epäilykset, jos vauva poikkeaa voimakkaasti ulkonäöltään hänestä itsestään eikä vauvan äiti suostu sopuisasti testiin.

Jos oma vauvani olisi selvästi poikkeava ulkonäöltään ja eikä äiti suostuisi testiin, niin kyllä minä pitäisin lähes varmana sitä, että vaimoni on pettänyt. Siinä ei paljon lähtökohtainen luottamus paina, kun tosiasiat kertovat vastaan.

Ja mitä tekisit tilanteessa, jossa äiti suostuisi testiin, lapsi todettaisiin sinun lapseksesi "tosiasoistasi" huolimatta, koska ne olivatkin vain epäluuloisen mielesi tuotteita, ei faktoja? Toteaisitko ehkä, että no kuule sori, mutkun mä nyt vain pidin sua valehtelijana ja sellaisena ihmisenä, joka valehtelee lapsensa isästä??

Totta. Suhde olisi ohi joka tapauksessa.

Jos mitään epäilystä pettämisestä ei ole koskaan ollut, niin pidän kyllä vainoharhaisena miestä, joka yhtäkkiä alkaisi isyystestiä vaatimaan. Ja suhde olisi sillä ohi. En ole koskaan pettänyt enkä petä, enkä voisi olla ihmisen kanssa joka sellaista kuvittelisi. 

Vierailija kirjoitti:

Jos mitään epäilystä pettämisestä ei ole koskaan ollut, niin pidän kyllä vainoharhaisena miestä, joka yhtäkkiä alkaisi isyystestiä vaatimaan.

Voi herran jestas, kuinka naiivi olet. Minä liikun työni vuoksi niin sanottujen parempien ihmisten piireissä, joilla on ulospäin hyvin vakiintuneet ja konservatiiviset perhekuviot, mutta porukka nai sujuvasti ristiin. Siitä ei vain puhuta, kukaan ei puhu.

Ei kannata luulla, että jos puoliso vaikuttaa uskolliselta, niin hän myös on uskollinen.

Aina kannattaa kohtuudella epäillä puolisoa pettämisestä, aina! Pettäminen on ominainen osa ihmiseläimen lajityypillistä käytöstä, joten täytyy olla yksinkertaisesti tyhmä, jos ei puolisoaan koskaan epäile.

miesnainen75 kirjoitti:

Tuntuu monelta unohtuvan syntyvän lapsen ja tulevan yksilön oikeus tietää biologiset vanhempansa.

Biologisen perimänsä tunteminen on todella tärkeää, kun lapsi luo minäkuvaansa. Myöhemmin myös biologiset ominaisuudet ja sairaudet saattavat olla tärkeetä tietoa lapsen oman elämän kannalta.

Mielestäni äiti joka salaa tietoisesti lapseltaan hänen biologisen perimänsä, tekee hallaa lapselleen.

Mielestäni ei olisi huono vaihtoehto, että isyystesti tehtäisiin aina automaattisesti syntyneen lapsen kohdalla.

Voihan sen lapsen kasvattaa kuka tahansa ja monen onkin "kasvattanut" hyvä isäpuoli - mutta biologista perimää ja sen vaikutusta joihinkin asioihin ei voi koskaa täysin poistaa.

Ehkä fiksuin kirjoitus tästä aiheesta. Kiitos!

Adoptoitu -69

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mitään epäilystä pettämisestä ei ole koskaan ollut, niin pidän kyllä vainoharhaisena miestä, joka yhtäkkiä alkaisi isyystestiä vaatimaan.

Voi herran jestas, kuinka naiivi olet. Minä liikun työni vuoksi niin sanottujen parempien ihmisten piireissä, joilla on ulospäin hyvin vakiintuneet ja konservatiiviset perhekuviot, mutta porukka nai sujuvasti ristiin. Siitä ei vain puhuta, kukaan ei puhu.

Ei kannata luulla, että jos puoliso vaikuttaa uskolliselta, niin hän myös on uskollinen.

Aina kannattaa kohtuudella epäillä puolisoa pettämisestä, aina! Pettäminen on ominainen osa ihmiseläimen lajityypillistä käytöstä, joten täytyy olla yksinkertaisesti tyhmä, jos ei puolisoaan koskaan epäile.

No ei todellakaan tarvitse olla tyhmä, jos ei puolioaan tarvitse koskaan epäillä pettämisestä.

 On varmasti paljon pareja joiden ei tarvitse epäillä toistensa uskollisuutta. 

Aina ei todellakaan tarvitse epäillä kumppania pettämisestä . Jos aina on pakko epäillä, taitaa olla parempi pysyä ilman vakisuhdetta. Mikään ei syö suhdetta niin kuin jatkuva epäily( ja syyttäminen.)

Kyllä avioliiton pitäisi perustua nimenomaan luottamukseen. Jos ei luottamusta ole, liiton voi lopettaa.

Ja huom! Ehkä näiden ihmisten, joiden mielestä on aina syytä epäillä kumppania, kannattaa kertoa tästä toiselle osapuolelle jo kun seurustelu alkaa, siis että aina epäilee. Ja sanoa heti, että jos lasta aletaan hankkia, hän tulee vaatimaan isyystestin. 

Vierailija kirjoitti:

Itsekin vastaavassa tilanteessa olleena miehenä halusin DNA-testin, silloinen naisystäväni tietysti sai hirveän hepulin ja suhde päättyi, olisi varmaan päättynyt muutenkin. Lastenvalvojalta tuli sitten aikanaan kutsu isyyden vahvistamiseen ja vaadin edelleen isyystestiä. Ja kas kummaa, lapsen äiti laittoi vastaan ettei testiä tehdä, lastenvalvojan kanssa kovasti kyllä yrittivät painostaa laittamaan nimen paperiin että saadaan elatuskuviot kuntoon. Onneksi pysyin tiukkana ja vaadin testiä johon lapsen äitikin lopulta vastentahtoisesti suostui, jokainen varmaan arvaa mikä oli testin tulos.. En ollut sen äpärän isä ja helvetin hyvä niin. 

Lapsen onni, ettei ollut sinun. Mies joka puhuu lapsesta "äpäränä" ei varmasti ole kovinkaan kaksinen isä edes omalle "äpärälleen". Olet muutenkin selvä trolli. Pääset taas haukkumaan naisia kunnolla. Helvetin hyvä, jos sinusta ei koskaan isää tule.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästäkin päästäisiin, kun synnytyksen jälkeen olisi käytäntö ottaa dna näyte syntyneeltä lapselta ja oletetulta/nimetyltä isältä. 

Ei enää tarvitsisi vääntää tästä asiasta, kun testattaisiin automaattisesti heti synnytyslaitoksella.

Miksi ihmeessä verovaroista pitäis maksaa täysin turhia testejä? Suurin osa isistä on ihan oikeasti lastensa isiä. Vain hyvin pieni osa miehistä ei ole. Miksi siis verovaroja pitäis tuhlata tämän takia? Kun jo nyt miehillä on oikeus vaatia testejä ja nostaa isyyskanne jos epäilevät isyyttään. Jo nyt valtion pakollisiin menoihin otetaan velkaa ja sitä pitäis nostaa vielä vähän lisää, koska aikuiset ihmiset ei osaa hoitaa asioitaan. Heitä pitää valtion toimesta holhota vielä vähän lisää. 

Ihan juuro siksi, että naiset vetävät järjettömät kilarit, jos mies haluaa teettää isyystestin. Ja sitten itketään ja motkotetaan, että eikö toinen luota ja siinähän on sitten parisuhde aikalailla mennyttä. Eli jos mies haluaa pitää parisuhteen, ei isyystestiä kannata lähteä edes ehdottamaan. Aivan uskomatonta toimintaa taas naisilta. Loukkaannutaan, jos testi halutaan tehdä, mutta ei sekään kelpaa, että testi olisi aina pakollinen. Jos minä ikimaailmassa haluaisin lapsia niin teettäisin isyystestin ihan vain luottamuksen hengessä, miksi en teettäisi, jos en olisi miestäni pettänyt? Luulisi olevan itsestäänselvää.

Miksi muiden pitää maksaa tämä joidenkin miesten epäily? Miksei miehet maksa sitä itse? Miksi kaikki pitää tehdä valmiiksi näille miehille? Miksei nämä miehet sovi jo ennen lapsen alulle pistämistä, että ne testit sitten tehdään? Aika uskomatonta toimintaa miehiltä, aina pitäis olla muiden lompakolla. Omasta elämästä ei uskalleta ottaa vastuuta.

Tämä! Ja tätä olen jokaisessa aiheesta käydyssä keskustelussa kysynyt, mutta jostain syystä sitä vastausta ei vaan löydy. Miksi, oi miksi ei voi jo seurusteluaikana, ennen ehkäisystä luopumista puhua omista toiveista ja odotuksista? Jos isyystesti on tärkeä, niin kerro se sille kumppanille etukäteen. Jos tämä on hänelle kynnyskysymys, niin te ette selvästi sopineet toisillenne ja kummankin kannattaa etsiä sopivampi puoliso. Ei siinä sen kummempaa.

-Nainen, joka suostui isyystestiin mutta vastustaa silti niiden pakollisuutta

Minusta isyystestin luulisi olevan itsestäänselvää, jos nainen antaa miehelleen mitään arvoa. En edes tiedä ketään pariskuntaa, joka ei olisi testiä teettänyt eikä siksi, että mies olisi epäillyt naisen luotettavuutta, vaan koska näin toimii molemmin puolin välittävä suhde. Te ilmeisesti paskat välitätte omista miehistänne, jos isyyden tunnustaminen on noin iso ongelma. Tän palstan miesviha kyllä jyllää tässä ketjussa taas niin lujaa, että sääliksi käy miehiä. Ei ihme, jos lähtevät hakemaan ulkomailta vaimoa, jos kilahdatte yhdestä testistä noin paljon ja haukutte siksi kaikki miehet lyttyyn.

On varmaan ollut ihana, lämmin  ja suloinen raskausaika kaikilla näillä pariskunnilla, jotka lähtökohtaisesti ovat lähteneet siitä, että testataan, että nähdään, kenen lasta tässä odotetaan. Isukki varmaan ollut tosi kiva kaveri raskausajan ja synnytyksessäkin.

Lisäksi täällä joku huuteli DNA-pankin perään. No hyvä ajatus, siinä sitten tosin kärähtää jokainen jannu, joka muuten olisi päässyt koirana veräjästä, eli tosiaankin setvittäisiin se Lapin reissu useassa porukassa.

Nimittäin luulisi näille, jotka huutelevat, miten tärkeää miehelle on tietää, että lapsi on oma, olevan se tosi tärkeää. Eli siis myös toisin päin: ollaan varmasti valmiita ottamaan vastuu lapsesta, vaikka se tulisikin itselle vähän huonoon saumaan, kun oma vaimokin on parhaillaan raskaana. Mutta silti tietysti oma lapsi elätettäisiin ja haluttaisiin olla läsnä, eikö niin?

Siis mitä helvettiä, sen perusteella, että on otettu isyystestit, ajattelet näiden miesten olevan kusipäitä, jotka eivät ole olleet vaimojensa tukena koko raskauden aikana ja vain liihotelleet menemään?

Olen pahoillani, kun puhkaisen tuon miehiä inhoavan kuplasi, mutta nämä miehet olivat tukena koko raskauden ajan, olivat mukana synnytyksissä ja istuivat myös sairaalassa (toinen viikon ajan tarkkailun vuoksi) vaimonsa kanssa niin kauan, kunnes pääsivät kotiin. Ovat molemmat aivan ihania isiä lapsilleen ja miehiä vaimoilleen, jo 10 vuoden ajan.

Ja sinä hylkäisit hyvän miehen yhden testin vuoksi, johon jokaikisellä miehellä pitäisi oikeus ilman nalkutusta.

Joo varmasti on mukava sitten saada mieheltä tukea raskausaikana, kun ensin tämä samainen mies  on epäillyt isyyttää ja ollut sitä mieltä, että kumppani on voinut käydä vieraissakin.  Kyllä tuollainen epäily vain tuntuu pahalle ja ei varmasti auta suhdetta eteenpäin. Suhde jossa ei ole luottamusta tuon vertaa, ei tule onnistumaan jatkossakaan.  

Onko ihmisten pakko olla suhteissa, joissa ei ole mitään luottoa? Mitä ihmiset tälläisistä suhteista saa?

Eikö ole parempi olla ilman suhdetta, kuin suhteessa jossa ei voi toiseen luottaa? Varsinkin kun puhutaan noinkin vakavista asioista. 

Pelottavaa, jos tällainen isyyttään kiistämään pyrkivä isä on lapsen elämässä läsnä ja pääsee koskemaan lapseen. Mikä takaa, ettei hän kohtele kaltoin "vieraan" lasta, yhtä julmasti kuin lapsensa äitiäkin syytöksillään? Vaikka lapsi osoittautuisi myöhemmin tällaisen miehen lapseksi, niin mitään sidettä lapseen hänellä ei lapseen voisi vieraaksi kokemaansa tulevaisuudessakaan olla. Jos minulle joku tekisi noin niin mies ei milloinkaan enää tulisi näkemään lasta, ihan jo lapsen oman turvallisuuden vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Pelottavaa, jos tällainen isyyttään kiistämään pyrkivä isä on lapsen elämässä läsnä ja pääsee koskemaan lapseen. Mikä takaa, ettei hän kohtele kaltoin "vieraan" lasta, yhtä julmasti kuin lapsensa äitiäkin syytöksillään? Vaikka lapsi osoittautuisi myöhemmin tällaisen miehen lapseksi, niin mitään sidettä lapseen hänellä ei lapseen voisi vieraaksi kokemaansa tulevaisuudessakaan olla. Jos minulle joku tekisi noin niin mies ei milloinkaan enää tulisi näkemään lasta, ihan jo lapsen oman turvallisuuden vuoksi.

Rahat varmaan kuitenkin huolisit?

-Miehet kelpaavat vain siittäjäksi ja maksajaksi