Onko nuorena seurustelu kasvattavaa/tarpeen?
Mielestäni teinien seurustelu on söpöä, mutta en osaa ajatella jääneeni mistään paitsi kun ekat seurustelukokemukseni tuli parikymppisenä.
Olin niin epävarma ettei minusta ehkä olisi ollutkaan hyvään parisuhteeseen... Ken tietää. Ei haittaa ettei nuorena ollut seksi- ja parisuhteita sekoittamassa päätä.
Miten te koette joilla kokemuksia karttui jo varhaisessa vaiheessa?
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Olishan se kiva, jos jotain kokemusta olisi. Tällä hetkellä vaan tuntuu, että on joku kehitysvaihe läpikäymättä, kun ei ole kykyjä minkäänlaiseen lähempään kanssakäymiseen. Eikä sellaisia kyllä ole tulossakaan, kun ei kiinnosta Tinderit. Olen vähän kateellinen ystävilleni, jotka ovat löytäneet kumppaninsa jo ajat sitten. Ovat eri elämäntilanteessa ja pelkään, että käy niin, etteivät enää halua viettää aikaa kanssani, koska olen sinkku. -N21
Ei siihen tindereitä tarvii.
Oletpa idioot.ti, aivan kuin asian voisi nuorena jotenkin valita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarpeen? Eikai se nyt varsinaisesti tarpeellista ole mutta varmasti moni sitä haluaa ja jää ehkä jotain kivoja muistoja. En tiedä kun itsekin aloitin parikymppisenä. Olisin halunnut aikasemmin mutta kun ei niin ei. Eikä tilanne juurikaan ole muuttunut. Nyt se vasta vaikeaa onkin ketään löytää. Minulla teini iän akne vei itsetuntoa ja varmaan yksi syy miksi muuten nättinä jäin paitsioon.
N22
Luuletko siis että sun olisi nykyään helpompi löytää seurustelukumppani jos olisit parikymppisen sijasta alkanut seurustelemaan ekaa kertaa pari vuotta aiemmin? Miksi, miten se vaikuttaisi nykyiseen tilanteeseesi?
En osaa sanoa. Ehkä. Moni luulee että minussa on jotain vikaa kun en ole muillekaan kelvannut.
N22
Jos kerran aloitit parikymppisenä niin miten niin et ole kellekään kelvannut?
Siis sillon aloitin deittailun. En ole seurustellut. Ja joo on haukuttu jo monta vuotta sinkkuudesta. Miehet sekä naiset.
N22
Ihme tuttavapiiri sulla, kannattaisi vaihtaa. Itse en koskaan kuullut mitään negatiivista kommenttia vaikka seurustelin ekaa kertaa "vasta" 22-vuotiaana.
Onhan sellainen täysin surkea hyypiö. Moni kun on yksin, koska ei kelpaa. Siis tasokkaille.
Olishan se kiva, jos jotain kokemusta olisi. Tällä hetkellä vaan tuntuu, että on joku kehitysvaihe läpikäymättä, kun ei ole kykyjä minkäänlaiseen lähempään kanssakäymiseen. Eikä sellaisia kyllä ole tulossakaan, kun ei kiinnosta Tinderit. Olen vähän kateellinen ystävilleni, jotka ovat löytäneet kumppaninsa jo ajat sitten. Ovat eri elämäntilanteessa ja pelkään, että käy niin, etteivät enää halua viettää aikaa kanssani, koska olen sinkku. -N21