Onko nuorena seurustelu kasvattavaa/tarpeen?
Mielestäni teinien seurustelu on söpöä, mutta en osaa ajatella jääneeni mistään paitsi kun ekat seurustelukokemukseni tuli parikymppisenä.
Olin niin epävarma ettei minusta ehkä olisi ollutkaan hyvään parisuhteeseen... Ken tietää. Ei haittaa ettei nuorena ollut seksi- ja parisuhteita sekoittamassa päätä.
Miten te koette joilla kokemuksia karttui jo varhaisessa vaiheessa?
Kommentit (44)
Mä keskityin nuorena ennemmin hauskanpitoon kavereiden kanssa. Eipähän tarvitse sitten nelikymppisenä alkaa elää sitä hukattua nuoruutta.
Se varmaan riippuu. Itse olin ekassa suhteessa vasta 23-vuotiaana.
Riippuu varmaan persoonasta ja kotitaustastakin, kasvattaako suhteissa oleminen vai ei vai päätyykö vain toistamaan samat virheet uudelleen ja uudelleen omissa suhteissa. Omat suhteeni ovat olleet aika erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Mä keskityin nuorena ennemmin hauskanpitoon kavereiden kanssa. Eipähän tarvitse sitten nelikymppisenä alkaa elää sitä hukattua nuoruutta.
Aika surullista jos seurustelu tarkoittaa sulle sitä, ettet voi pitää hauskaa kavereiden kanssa ja menetät nuoruutesi. Itse en haluaisi olla niin rajoittavassa suhteessa edes nelikymppisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarpeen? Eikai se nyt varsinaisesti tarpeellista ole mutta varmasti moni sitä haluaa ja jää ehkä jotain kivoja muistoja. En tiedä kun itsekin aloitin parikymppisenä. Olisin halunnut aikasemmin mutta kun ei niin ei. Eikä tilanne juurikaan ole muuttunut. Nyt se vasta vaikeaa onkin ketään löytää. Minulla teini iän akne vei itsetuntoa ja varmaan yksi syy miksi muuten nättinä jäin paitsioon.
N22
Luuletko siis että sun olisi nykyään helpompi löytää seurustelukumppani jos olisit parikymppisen sijasta alkanut seurustelemaan ekaa kertaa pari vuotta aiemmin? Miksi, miten se vaikuttaisi nykyiseen tilanteeseesi?
En osaa sanoa. Ehkä. Moni luulee että minussa on jotain vikaa kun en ole muillekaan kelvannut.
N22
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarpeen? Eikai se nyt varsinaisesti tarpeellista ole mutta varmasti moni sitä haluaa ja jää ehkä jotain kivoja muistoja. En tiedä kun itsekin aloitin parikymppisenä. Olisin halunnut aikasemmin mutta kun ei niin ei. Eikä tilanne juurikaan ole muuttunut. Nyt se vasta vaikeaa onkin ketään löytää. Minulla teini iän akne vei itsetuntoa ja varmaan yksi syy miksi muuten nättinä jäin paitsioon.
N22
Luuletko siis että sun olisi nykyään helpompi löytää seurustelukumppani jos olisit parikymppisen sijasta alkanut seurustelemaan ekaa kertaa pari vuotta aiemmin? Miksi, miten se vaikuttaisi nykyiseen tilanteeseesi?
En osaa sanoa. Ehkä. Moni luulee että minussa on jotain vikaa kun en ole muillekaan kelvannut.
N22
Onko monet sanoneet sulle niin, vai onko kyseessä oma oletuksesi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarpeen? Eikai se nyt varsinaisesti tarpeellista ole mutta varmasti moni sitä haluaa ja jää ehkä jotain kivoja muistoja. En tiedä kun itsekin aloitin parikymppisenä. Olisin halunnut aikasemmin mutta kun ei niin ei. Eikä tilanne juurikaan ole muuttunut. Nyt se vasta vaikeaa onkin ketään löytää. Minulla teini iän akne vei itsetuntoa ja varmaan yksi syy miksi muuten nättinä jäin paitsioon.
N22
Luuletko siis että sun olisi nykyään helpompi löytää seurustelukumppani jos olisit parikymppisen sijasta alkanut seurustelemaan ekaa kertaa pari vuotta aiemmin? Miksi, miten se vaikuttaisi nykyiseen tilanteeseesi?
En osaa sanoa. Ehkä. Moni luulee että minussa on jotain vikaa kun en ole muillekaan kelvannut.
N22
Jos kerran aloitit parikymppisenä niin miten niin et ole kellekään kelvannut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarpeen? Eikai se nyt varsinaisesti tarpeellista ole mutta varmasti moni sitä haluaa ja jää ehkä jotain kivoja muistoja. En tiedä kun itsekin aloitin parikymppisenä. Olisin halunnut aikasemmin mutta kun ei niin ei. Eikä tilanne juurikaan ole muuttunut. Nyt se vasta vaikeaa onkin ketään löytää. Minulla teini iän akne vei itsetuntoa ja varmaan yksi syy miksi muuten nättinä jäin paitsioon.
N22
Luuletko siis että sun olisi nykyään helpompi löytää seurustelukumppani jos olisit parikymppisen sijasta alkanut seurustelemaan ekaa kertaa pari vuotta aiemmin? Miksi, miten se vaikuttaisi nykyiseen tilanteeseesi?
En osaa sanoa. Ehkä. Moni luulee että minussa on jotain vikaa kun en ole muillekaan kelvannut.
N22
Jos kerran aloitit parikymppisenä niin miten niin et ole kellekään kelvannut?
Siis sillon aloitin deittailun. En ole seurustellut. Ja joo on haukuttu jo monta vuotta sinkkuudesta. Miehet sekä naiset.
N22
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarpeen? Eikai se nyt varsinaisesti tarpeellista ole mutta varmasti moni sitä haluaa ja jää ehkä jotain kivoja muistoja. En tiedä kun itsekin aloitin parikymppisenä. Olisin halunnut aikasemmin mutta kun ei niin ei. Eikä tilanne juurikaan ole muuttunut. Nyt se vasta vaikeaa onkin ketään löytää. Minulla teini iän akne vei itsetuntoa ja varmaan yksi syy miksi muuten nättinä jäin paitsioon.
N22
Luuletko siis että sun olisi nykyään helpompi löytää seurustelukumppani jos olisit parikymppisen sijasta alkanut seurustelemaan ekaa kertaa pari vuotta aiemmin? Miksi, miten se vaikuttaisi nykyiseen tilanteeseesi?
En osaa sanoa. Ehkä. Moni luulee että minussa on jotain vikaa kun en ole muillekaan kelvannut.
N22
Jos kerran aloitit parikymppisenä niin miten niin et ole kellekään kelvannut?
Siis sillon aloitin deittailun. En ole seurustellut. Ja joo on haukuttu jo monta vuotta sinkkuudesta. Miehet sekä naiset.
N22
Ihme tuttavapiiri sulla, kannattaisi vaihtaa. Itse en koskaan kuullut mitään negatiivista kommenttia vaikka seurustelin ekaa kertaa "vasta" 22-vuotiaana.
Itse seurustelin ekan poikaystäväni kanssa vuodet 15-19. Hän oli hyvä tyyppi, jonka kanssa sain turvallisesti kokea monet ekat jutut, bileet ja seksikokemukset. Itse koen, että se omalla tavallaan turvasi teini-ikääni, meistä oli valtavasti tukea toisillemme.
Tehtiin paljon virheitäkin ja tottakai seurasi sydänsuruja. Mutta itse olen kiitollinen kokemuksista ja kaikista virheistä, koska opin tosi paljon parisuhteesta niinkin nuorena. Kyllä siitä on ollut paljon hyötyä nykyisessä parisuhteessa, joka alkoi 22-vuotiaana.
Hyvä seurustelukumppani teininä on hyvää juttu. Huono kumppani huono juttu. Mutta niin kai joka iässä.
Mullakin päihteet ja seksi/seurustelu tulivat elämään siinä parikymppisenä, ja hyvin on ehtiny tätä paskaa kokemaan aikuisenaki. Yksilökohtaistahan se on, eikä sitä järjellä ajatella muutenkaan. Tulee kun on tullakseen
Vierailija kirjoitti:
Hyvä seurustelukumppani teininä on hyvää juttu. Huono kumppani huono juttu. Mutta niin kai joka iässä.
Juuri näin.
Terv. Nuorena seurustellut
Äitinä minusta tuntuu jollain tavalla "turvalliselta" se, että tyttäreni seurustelee. Johtuu varmasti pitkälti myös siitä, että poikaystävä on luotettava, hyvä tyyppi. Vaikka tyttärellä on aina ollut ystäviä, on hän itsekin sanonut, että pouukaystävälle voi kertoa ihan kaiken. Toisaalta myös fyysisesti on helpompi ajatella, että ovat kahdestaan liikenteessä, esim bileissä, kuin olisi yksin.
Mutta tilanne voisi olla ihan toisin, jos suhde ei olisi hyvä ja tasapainoinen.
Tarpeen? Kuulostaa siltä kuin seurustelukumppani hankittais jostain kuvastosta. Nastarenkaat ovat jäisellä tiellä tarpeen. Seurustelu ei ole tarpeen.
Käytännössä elämän tärkein asia, joka määrittää loppuelämän suunnan lopullisesti.
Nuorena olisin halunnut seurustella, mutta pojat eivät tykänneet minusta, eivät ainakaan ne joista itse tykkäsin. Ei nuorena tietenkään halua seurustella pelkän seurustelemisen vuoksi, mutta olen kyllä miettinyt välillä, onko minulla jäänyt jokin kehitysvaihe käymättä läpi. Aikuisena vientiä olisi, mutta en jaksa enää innostua miehistä ja heidän osoittamastaan huomiosta.
Ääh, en tarkoita vaan sitä ettei siihen voi oikeastaan täysin valmistautua. Samalla tavalla sydän särkyy aikuisempanakin kuin nuorenakin jos niin on käydäkseen.