Kertokaa syitä minkä takia olette lopettaneet tapailun jonkun kanssa

Mies tapasi äitiään päivittäin, heillä oli edelleen jonkinsortin holhoussuhde käynnissä. Välillä äiti kyseli poikansa syömisistä, kävi pesemässä pyykit, osti pojalleen vaatteet ja lakanat yms. Koin, että jos tätä suhdetta jatkan, olen suhteessa miehen ja anopin kanssa.

Olen lopettanut tapailun noin 2-4 viikon jälkeen muutaman kerran siksi, että vaikka on ollut ihan mukavaa yhdessä, niin tuossa ajassa on käynyt selväksi, etten voi rakastua kumppaniin enkä kuvitella pitkää yhteistä tulevaisuutta. Pari tuollaista miestä on jäänyt ystävikseni. Ja ei olisi ainakaan plussaa, että partneri asuu äidin kanssa, mutta olenkin itse jo 35.

Luin MeNaisten horoskoopin ja se kertoi eron tulevan. Varmuuden vuoksi tein bänksit, ettei mua jätettäisi.

Ei periaatteessa ees tapailtu, mutta oltiin juteltu pitkään tinderissä. Sitte ku nähtiin ekan kerran niin huomasin, että sekä mies että muna oli 10cm lyhyemmät mitä väitti.

Mies oli varakkaasta perheestä, ja valitettavasti asenne oli todella ylimielinen. Kaupan kassat, tarjoilijat jne. oli hänestä huonompaa porukkaa.

En vaan kestänyt niitä juttuja kuukautta kauempaa.

Tapasin kerran ihan mukavanoloisen lakimiehen. Tapailimme illallisen merkeissä pariin otteeseen, ja panin merkille, että hän ei oikein osannut valita ravintoloita (vei aina johonkin älyttömän halpaan paikkaan ja kulut tietty puoliksi  - oman osuuteni olisin tosin maksanut hieman tyylikkäämmissäkin paikoissa). Kun vein hänet tällaisen jälkeen iltateelle kotiini, hän ensimmäisenä nyrpisti nenäänsä koiralleni ja kysyi, että "mahtaako tuo vielä kauankin elää?". Eli asia tuli selväksi, ei ollut koiraihmisiä.

Sitten hän pyysi minut kotiinsa grillauslounaalle. Oli ihan tyhjä koti, ei siis kalusteita (koska ne oli edellinen avovaimo vienyt mukanaan). Siinä sitten syötiin porsaanleikkeitä ja salaattia retkipöydän ja jakkaroiden ääressä. Vihjaili vielä jonkinlaisesta sekstailusta tämän jälkeen makkarissa olevan ilmapatjan päällä.

Se loppui siihen minun osaltani. Kun hän soitti seuraavan kerran, yritin kauniisti selittää, ettei tästä mitään tämän kummempaa tule. Hänen mielestään taas olimme "kivasti tulleet juttuun". Laitoin lopuksi puhelun poikki, kun homma meni hänen puolestaan jankkaamiseksi, ja sanoin suoraan, etten halua olla enää yhteyksissä.

Oli muuten vielä varsin huumorintajuton kaveri, minkä myönsi itsekin.

Valehtelu ja vähättely...ei nappaa ja myös lapsien liian aikainen esittely. Hyi olkoot.

Tai no, en huolisi moista kumppaniksi ollenkaan.

Joo, olet vasta 20-vuotias, joten ehkä haluat kuulua muiden teinien joukkoon, tai luulet viehättävyyden nousevan sitä mukaa kun vaatteet lähtevät.

On kyllä naurettavan näköistä, kun nuorten pukeutuminen baarissa on luokkaa: tissit vedetty korviin, avonainen kaula-aukko, tiukka vesiraja-hame, korkkarit joilla ei osata kävellä, sekä kilo meikkiä naamassa. Yök.[/quote]

Baariin pitää pukeutua eri tavalla kuin toimistoon, tekee fiilistä itselle ja muille.  Afterwork-jakkupukupaikat erikseen. Ei se kiusaa muita kuin omistushaluisia epävarmoja miehiä.

Vierailija kirjoitti:

Tai no, en huolisi moista kumppaniksi ollenkaan.

Joo, olet vasta 20-vuotias, joten ehkä haluat kuulua muiden teinien joukkoon, tai luulet viehättävyyden nousevan sitä mukaa kun vaatteet lähtevät.

On kyllä naurettavan näköistä, kun nuorten pukeutuminen baarissa on luokkaa: tissit vedetty korviin, avonainen kaula-aukko, tiukka vesiraja-hame, korkkarit joilla ei osata kävellä, sekä kilo meikkiä naamassa. Yök.

Baariin pitää pukeutua eri tavalla kuin toimistoon, tekee fiilistä itselle ja muille.  Afterwork-jakkupukupaikat erikseen. Ei se kiusaa muita kuin omistushaluisia epävarmoja miehiä.

Niin että sen toimistopuvun ja herumekon välillä ei ole mitään? Mites yläosasta peittävä mekko, tai farkut ja näyttävämpi paita?

Ei se kauhean tyylikästä ole, jos vaatteet paljastaa rinnat ja jalat, usein vielä vatsankin.

En lopulta kestänyt sitä tupakanpolttoa. 

Ensimmäisillä treffeillä ajattelin, että mies jännittää ja on siksi kuin rautakangen niellyt tosikko ja sanoo hermostuksissaan typeriä asioita ääneen. Tilanne ei muuttunut kuin huonompaan suuntaan seuraavien parien treffien aikana, joten totesin ettei tästä tule elämää suurempaa rakkaustarinaa.

Ihan älyttömän mukavan naisen tapailun lopetin naisen ylipainon vuoksi. En arvannut, että lihavuus (ja etenkin ne syyt jotka sitä aiheuttaa ja ylläpitää) on loppupeleissä mulle noin suuri turn off. 

Vierailija kirjoitti:

Nainen oli vihreiden äänestäjä ja vastusti ydinvoimaa.  Tosin hän ei ymmärtänyt koko ydinvoimasta yhtään mitään (kuten ei suurin osa naisisista). 

Sinä miehenä vissiin tiedät paljon ydinvoimatekniikasta? Kyllä on kiva juttu että sulle tuli tieto taivaasta päähän vain siksi kun sulla on kivekset. Meidän naisten pitää sitten opiskella 6v teknillisessä yliopistossa saman tiedon saadaksemme.

T. Energiatekniikan (ydinvoim.tekn.) DI NAINEN

Yhden tapailun lopetin alkoholin käytön takia. 

Yksi tyyppi jäi ekoihin treffeihin tupakanpolton takia.

Parikin on jäänyt siksi että miehellä on jo ollut lapsia.

Ylipainoisten kanssa en lähde enää edes ekoille treffeille, koska kokeiltu on ja se löllyvä kroppa on vaan luotaantyöntävä. Jopa silloin kun olen ollut ihastunut mieheen.

N42

Tässä omia kokemuksiani (kaikki siis eri miehiä)

1. Lopetin miehen tapailun heti ensitreffien jälkeen, koska järkytyin hänen nikotiinisuihkeen ylenpalttisesta käytöstään. Eli oltiin siis pitkään juteltu tuota ennen ja hän kertoi tupakoivansa. Itse kerroin etten voi seurustella polttavan henkilön kanssa ja hän ilokseni sanoikin voivansa lopettaa ja tarvitsevansa siihen vain hyvän "tekosyyn", eli kannustavan kumppanin. Ymmärrän tietysti ettei lopettaminen ole helppoa, mutta se määrä.... Istuimme drinkeillä noin pari tuntia ja tuona aikana hän suihkautti sitä nikotiinisuihketta suuhunsa vähintään toista kymmentä kertaa! Ja hän kuitenkin kertoi yhden suihkauksen vastaavan yhtä tupakkaa. Eli ketjussa sitten "poltteli" edelleen. Alkoi ällöttää se riippuvuuden vakavuus.

2. Ekat treffit menivät lupaavasti, vaikka vähän epäilinkin (hänen runsaan kertomustensa perusteella) onkohan hän liiankin terveysintoinen ja liikunnallinen omaan elämäntyyliini verrattuna, mutta en antanut sen haitata vaan ajattelin että katsotaan mitä tulee. Kuitenkin ennen toisia treffejä hän oli viikon lomalla kavereidensa kanssa ja sitten sieltä alkoi tulla krapulassa kunnon paljastuksia. Hän kertoili kuinka on jo aiemmin juonut itselleen pysyvän maksan vajaatoiminnan, mutta oli taas ryypännyt pari päivää putkeen. Ja nyt jälleen odottelee aikaa lääkärille, että pääsisi tutkimaan maksa-arvonsa, jotta saa tietää koska pääsisi uudelleen juomaan lisää. Eli siis ensimmäisten treffien puheet olivat täyttä paskaa ja vielä täysin päinvastaisia mitä oikeasti harrasti. Täysi alkoholisti.

3. Varsin hauska ja puhelias tyyppi, oli mukavat treffit. Kuitenkin lisää tutustuessa paljastui omaan makuun liian lapselliseksi (tykkäsi keppostella ja ei ottanut mitään vakavasti) ja vaikutti sarjadeittailijalta (ei muistanut mistä oli jutellut minun kanssani tai mitä olin itsestäni kertonut).

4. Tätä tyyppiä tapailin parikin kuukautta. Hyvä, kiltti ja huomaavainen mies! Ainoastaan huomasin etten tuona aikana oppinut miehestä yhtään mitään. Hän ei ikinä kertonut mitään jos en sitä suoraan kysynyt, ei keskustelua jos minä en sitä pitänyt yllä. Melkein kaikki vastauksetkin olivat mallia "en ole", "en oikein tiedä", "en ole ikinä ajatellut" tai mallia "juu olen" (mutta lopettaa kertomisen siihen kun kysyin onko matkustellut). Tunsin olevani aina vain enemmän ja enemmän poikki tapaamiskertojen jälkeen. Miten voin ihastua jos en pysty edes tutustumaan ihmiseen?

5. Jälleen todella ihana ihminen ja tapailimme monta kuukautta. Hänellä ei vain ollut minkäänkään näköistä tajua ihmisten elekielestä tai tunnelman lukemisesta. Tämän takia suhteemme ei ikinä edennyt edes suutelemisen tasolle, vaikka tosiaan näimme useasti ja juttelimme sitäkin kauemmin toistemme kanssa tiiviisti. Enkä tarkoita tässä että odottaisin mieheltä jotain maagista kykyä lukea ajatuksiani, mutta perustaidot puuttuvat täysin normaalista kanssakäymisestä (mitä tarkoittaa että toinen vetäytyy kauemmas istumaan sohvalla-> ei, sinun ei kuulu sanoa töksäyttää "jos sit pussattais").

Miehellä oli 12 lasta, ja nuorimmat alle 10-vuotiaita. En nyt ihan sellaista uusioperhettä olisi halunnut.

Tää on mielenkiintoinen ketju!

Up!

Vierailija kirjoitti:

Nainen ei osannut itse tehdä mitään päätöksiä. Minun piti päättää kaikki hänen puolestaan. Ehkä sopii jollekin toiselle miehelle, mutta ei minulle.

Miksi muuten 25 vuotias mies ei voisi asua äidinsä kodissa? Eihän se hänen ajatuksiaan mitenkään muuta. Ajatteletko, että hän saattaisi olla takertuvaa tyyppiä?

Mies jättää naisen koska nainen on epäitsenäinen ja ihmettelee samassa kommentissa miksi epäitsenäinen mies ei kelpaa naiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen oli vihreiden äänestäjä ja vastusti ydinvoimaa.  Tosin hän ei ymmärtänyt koko ydinvoimasta yhtään mitään (kuten ei suurin osa naisisista). 

Sinä miehenä vissiin tiedät paljon ydinvoimatekniikasta? Kyllä on kiva juttu että sulle tuli tieto taivaasta päähän vain siksi kun sulla on kivekset. Meidän naisten pitää sitten opiskella 6v teknillisessä yliopistossa saman tiedon saadaksemme.

T. Energiatekniikan (ydinvoim.tekn.) DI NAINEN

Jos todella olet DI, niin luetunymmärtämisesi on luvattoman heikkoa. Missään ei väitetty

a) kaikkien miesten tietävän paljon ydinvoimasta, tai että

b) kirjoittaja itse olisi hyvin perillä asiasta ainoastaan siksi että on mies.

Se mitä hän kirjoitti, on ihan totta, suurin osa naisista ei ymmärrä ydinvoimasta mitään. Miehet eivät tähän asiaan liity millään lailla.

Totta kai väitettiin. Sukupuolia on kaksi (tai ainakin kaksi ylivoimaisesti suurinta ryhmää, miehet ja naiset). Kirjoittaja sanoi että suurin osa naisista ei ymmärrä ydinvoimasta. Sehän tarkoittaa että eivät ymmärrä verrattuna johonkin. Ja koska ainut mihin voidaan verrata on miehet (koska on ne 2 sukupuolta) niin totta kai kirjoittajan väitteestä seuraa että hänen mielestään miehet ymmärtävät.

Kuten väität sinäkin. Väitteesi tekee sinusta typerän. Tämä ei vaadi perusteluja, ethän itsekään perustellut.

Mies 45 v puhui äidistään useita kertoja päivässä. Joka ilta puhui pitkän puhelun, 20-30 min, äitinsä kanssa. Äidille etsittiin sopivaa vaatetta lahjaksi pitkin kaupunkia ja vaatetta sovitettiin jopa minun päälle. 25-vuotiaasta vielä kotona asuvasta en olisi vielä kovin huolestunut.