Lue keskustelun säännöt.
En saa pitää lapsenlastani sylissä, satuttaa, yritän ymmärtää!
01.01.2019 |
Hei nuoret äidit, mitä erilaisia syitä teillä on sille, ettette halua antaa pientä vauvaa hetkeksi anoppi-mummon syliin. Minulle on käynyt näin. Lapsenlapsi on nyt vuoden vanha ja olen saanut pitää häntä sylissä n. 5 kertaa, tapaamisissa esim. jouluna, perhejuhlissa.
Kertaakaan en ole ottanut lasta ilman lupaa syliini, en ole vatkannut, olen aina istunut vanhempien lähellä ja varmistanut, että ote on oikea. Aluksi poikani antoi vauvaa mielellään syliini, sitten yht'äkkiä kaikki muuttui. Olen nieleskellyt ja yrittänyt ymmärtää hormoni ym. olenhan itsekin äiti monelle ja muutenkin lastenhoitokokemusta esim. työn kautta. Sieltä olen saanut kiitosta sekä sukulaislasten hoidosta.
Isommissa perhetapaamisissa minut jätetään huomitta, tämän on nyt alkanut huomaamaan muutkin. Olen kysynyt, vastauksena olen saanut, tottakai saat pitää vauvaa sylissä.
Kertakaan en ole mennyt nuorten kotiin ilmoittamatta, lupaa kysymättä (ei yllätysvierailuja), en siivoa tai kiertele kodissa(koti aina siisti), en neuvo jne.
Olen antanut nuorelle perheelle valtavasti kehuja siitä, miten hyvin he hoitavat lastaan ja se on tottakin. Minun ei tarvitse olla huolissani yhtään, miten he pärjäävät. Koen kiusaannusta, kun monet kyselevät onko vauva ollut mummolla hoidossa. Ei ole, kertaakaan ei edes ehdotettu ja varon edes kysymästä. Kauppa ym. pikkureissuilla he kysyvät sisaruksiaan avuksi. Sama koskee myös pappaa. Me isovanhemmat oikeasti välitämme ja rakastamme ensimmäistä lapsenlastamme. En ole antanut tämän asian vaikuttaa niin, ettenkö muistasi syntymä, joulu-ja merkkipäivänä heidän perhettä. Voiko pelkkä minun oma olemus ärsyttää? Miten voisin muuttaa itseäni, vai keräänkö vain paksumpaa nahkaa ja annan olla. Olisi kiva kuulla teidän mielipiteitä asiasta.
Kommentit (353)
Vierailija kirjoitti:
Lue ne 2 muuta ketjua hulluista vauvan riistäjistä, niistä saat vastauksen . Lapsesta tulee tunnelukkoinen ja traumatisoitunut, jos sen kasvot ei ole äitiin päin 24 /7 ja etäisyys enemmän kuin käden mitta.
Et myöskään ole lapsen perhettä joten sulla ei mitään syytä tai sidettä pidellä tai hoitaa sitä.Ja jokatapauksessa olet rajaton mummo.
Tämä. Minkä takia ihmiset luulee saavansa tulla ottamaan toisten lapsia syliin tai muutakaan? Täysin rajatonta sakkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuoden ikäinen on vielä aika pieni. Ehkä sinua pyydetään hoitajaksi myöhemmin, jos kerrot kiinnostuksestasi.
Mutta kuitenkin pariskunnan sisaruksille annettu hoitoon.
Heidät koetaan luontevimmiksi hoitajiksi. Eikö ole hyvä että kasvattamasi lapset kelpaavat hoitajiksi, sehän tarkoittaa että olet itse tehnyt hyvää työtä.
Sen sijaan että täällä pähkäilet, mikset kysy pojaltasi suoraan?
Eiköhän tuossa ratkaisevinta ole se, että sisaruksilla on itselläkin pieniä lapsia ja sitä kautta lasten käsitteleminen ja niiden kanssa oleminen luontevampaa. Vaikka anoppi olisi miten hyvin lapsensa kasvattanut, eivät he osaa lasten kanssa olla, ellei siitä ole kokemusta.
Miten niin ei ole kokemusta lapsen käsittelystä??? Itselläni ei ole ne taidot unehtuneet 20 vuodessa tippaakaan...ainiin...minun miniäni antaakin vauvansa syliini, saan vaipatkin vaihtaa, jos haluan. Pissavaipan haluan joskus vaihtaakin. 😊
Siinähän ne anopin taidot muistuu mieleen, kun saa pidellä ja hoivailla lastenlapsiaan.Ne vaatimukset vaan on nykyään toiset kuin 20 vuotta sitten. Nykyvanhemmat hallitsee ne, toisin kuin viime vuosituhannella hoitaneet.
Höpö höpö, kuvittelet vaan. Vauvan sylissäpito ei ole muuttunut 20 vuoteen sitten mihinkään, eikä vaipanvaihto. Vaipat ehkä hiukka muuttuneet, mutta näppärät mummot oppivat pian niidenkin laiton. Lapsenhoito kun ei ole mitään rakettitiedettä, niinkuin The äidit joskus omassa kuplassaan kuvittelevat. 😊
Vaipanvaihto on muuttunut, enää ei saa nostaa vauvaa nilkoista jotta saa ujutettua vaipan pepun alle.
Onkos tuo sitä rakettitiedettä? 😀 Ilmeisesti. 😀
No sulle voi ollakin.
Ilmeisesti kuvittelet olevasi joku ylijumalatar omistaessasi lapsen. Äitiys onkin ilmeisesti joku uusi taiteen laji, jonka harvat taitavat ja lapset jotain mystisiä olentoja, joita pidellessä täytyy omistaa ylimaallista tietoa ja taitoa.
😀😀😀
Jokainen vanhempi omaa ylimaallista tietoa ja taitoa oman lapsensa osalta. Vieraat pysykööt poissa. Vanhemmat päättää miten menetellään- siihen ei mikään määrä urputusta auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuoden ikäinen on vielä aika pieni. Ehkä sinua pyydetään hoitajaksi myöhemmin, jos kerrot kiinnostuksestasi.
Mutta kuitenkin pariskunnan sisaruksille annettu hoitoon.
Heidät koetaan luontevimmiksi hoitajiksi. Eikö ole hyvä että kasvattamasi lapset kelpaavat hoitajiksi, sehän tarkoittaa että olet itse tehnyt hyvää työtä.
Sen sijaan että täällä pähkäilet, mikset kysy pojaltasi suoraan?
Eiköhän tuossa ratkaisevinta ole se, että sisaruksilla on itselläkin pieniä lapsia ja sitä kautta lasten käsitteleminen ja niiden kanssa oleminen luontevampaa. Vaikka anoppi olisi miten hyvin lapsensa kasvattanut, eivät he osaa lasten kanssa olla, ellei siitä ole kokemusta.
Miten niin ei ole kokemusta lapsen käsittelystä??? Itselläni ei ole ne taidot unehtuneet 20 vuodessa tippaakaan...ainiin...minun miniäni antaakin vauvansa syliini, saan vaipatkin vaihtaa, jos haluan. Pissavaipan haluan joskus vaihtaakin. 😊
Siinähän ne anopin taidot muistuu mieleen, kun saa pidellä ja hoivailla lastenlapsiaan.Ne vaatimukset vaan on nykyään toiset kuin 20 vuotta sitten. Nykyvanhemmat hallitsee ne, toisin kuin viime vuosituhannella hoitaneet.
Höpö höpö, kuvittelet vaan. Vauvan sylissäpito ei ole muuttunut 20 vuoteen sitten mihinkään, eikä vaipanvaihto. Vaipat ehkä hiukka muuttuneet, mutta näppärät mummot oppivat pian niidenkin laiton. Lapsenhoito kun ei ole mitään rakettitiedettä, niinkuin The äidit joskus omassa kuplassaan kuvittelevat. 😊
Vaipanvaihto on muuttunut, enää ei saa nostaa vauvaa nilkoista jotta saa ujutettua vaipan pepun alle.
Onkos tuo sitä rakettitiedettä? 😀 Ilmeisesti. 😀
No sulle voi ollakin.
Ilmeisesti kuvittelet olevasi joku ylijumalatar omistaessasi lapsen. Äitiys onkin ilmeisesti joku uusi taiteen laji, jonka harvat taitavat ja lapset jotain mystisiä olentoja, joita pidellessä täytyy omistaa ylimaallista tietoa ja taitoa.
😀😀😀
Minulla ei ole lasta eikä käsittääkseni lapsia omisteta. Äitiys vaatii tietoa ja taitoja, siitä olen samaa mieltä kanssasi.
Heh en muista mistä aiheesta oli kerran ketju, mutta siinäkin moni arveli ap:n olevan toimittaja, ja kuinkas ollakaan, parin päivän päästä ketjusta olikin syntynyt artikkeli :) ap:n vastaukset eivät tunnu sellaisilta, että hän itse eläisi kyseistä tilannetta, mutta väliäkö tuolla, onhan tämä aihe nyt puhuttanut av:lla paljon.
Minusta lapsenlapsi-isovanhempi-vanhemmat triangelissa on aina varmasti jossain vaiheessa elämänkaarta ongelmia tiedossa, jos isovanhemmilla on yhtään sellainen ajatus/ajatuksensiemen päässä, että lapsenlapsi on tavallaan hänenkin lapsi. Sellainen ajatus syntyy rajattomuudesta ja siitä kuinka sitä omaa aikuista lasta pidetään jollain tapaa itsensä jatkeena.
AP on saanut hyviä vastauksia, mikäli hänen ongelma on ihan aito. Hänen pitäisi puhua suoraan pojalleen. Jostain syystä ap ei kuitenkaan ole kertaakaan vastannut, kun häneltä on kysytty suhteestaan poikaansa - että missä mättää, kun ei voi tällaista asiaa hänen kanssaan keskustella kunnolla avoimesti.
Esim syöminen. Minun äitini tunkee lapsille ruokaa suuhun koko ajan. Kun nämä avaavat suunsa puhuakseen, ruokaa. Kulkee perässä ja tunkee ruokaa.
Ja päivittelee laihuutta lasten kuullen.
Minä haluan että lapset itse säätelee nälän tunnettaan ja tunnistavat sen, eivätkä syö vain koska käsketään. Ja koko ajan, mikä tuhoaa hampaatkin.
Kasvavat tismalleen omilla käyrillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuoden ikäinen on vielä aika pieni. Ehkä sinua pyydetään hoitajaksi myöhemmin, jos kerrot kiinnostuksestasi.
Mutta kuitenkin pariskunnan sisaruksille annettu hoitoon.
Heidät koetaan luontevimmiksi hoitajiksi. Eikö ole hyvä että kasvattamasi lapset kelpaavat hoitajiksi, sehän tarkoittaa että olet itse tehnyt hyvää työtä.
Sen sijaan että täällä pähkäilet, mikset kysy pojaltasi suoraan?
Eiköhän tuossa ratkaisevinta ole se, että sisaruksilla on itselläkin pieniä lapsia ja sitä kautta lasten käsitteleminen ja niiden kanssa oleminen luontevampaa. Vaikka anoppi olisi miten hyvin lapsensa kasvattanut, eivät he osaa lasten kanssa olla, ellei siitä ole kokemusta.
Miten niin ei ole kokemusta lapsen käsittelystä??? Itselläni ei ole ne taidot unehtuneet 20 vuodessa tippaakaan...ainiin...minun miniäni antaakin vauvansa syliini, saan vaipatkin vaihtaa, jos haluan. Pissavaipan haluan joskus vaihtaakin. 😊
Siinähän ne anopin taidot muistuu mieleen, kun saa pidellä ja hoivailla lastenlapsiaan.Ne vaatimukset vaan on nykyään toiset kuin 20 vuotta sitten. Nykyvanhemmat hallitsee ne, toisin kuin viime vuosituhannella hoitaneet.
Höpö höpö, kuvittelet vaan. Vauvan sylissäpito ei ole muuttunut 20 vuoteen sitten mihinkään, eikä vaipanvaihto. Vaipat ehkä hiukka muuttuneet, mutta näppärät mummot oppivat pian niidenkin laiton. Lapsenhoito kun ei ole mitään rakettitiedettä, niinkuin The äidit joskus omassa kuplassaan kuvittelevat. 😊
Vaipanvaihto on muuttunut, enää ei saa nostaa vauvaa nilkoista jotta saa ujutettua vaipan pepun alle.
Onkos tuo sitä rakettitiedettä? 😀 Ilmeisesti. 😀
No sulle voi ollakin.
Ilmeisesti kuvittelet olevasi joku ylijumalatar omistaessasi lapsen. Äitiys onkin ilmeisesti joku uusi taiteen laji, jonka harvat taitavat ja lapset jotain mystisiä olentoja, joita pidellessä täytyy omistaa ylimaallista tietoa ja taitoa.
😀😀😀
Jokainen vanhempi omaa ylimaallista tietoa ja taitoa oman lapsensa osalta. Vieraat pysykööt poissa. Vanhemmat päättää miten menetellään- siihen ei mikään määrä urputusta auta.
Onneksi on vielä olemassa isoäitejä, joidenka hoitoon lapset luottavat omat lapsensa, kuten minä. 😀
Hiukka maalaisjärkeä, niin elämä on helpompaa, eikä nuttura, tai pipo kiristä liikaa. 😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomailla asuneena, ei voi kuin ihmetellä suomalaista perhekulttuuria. Muualla mummot ovat jopa päivittäinen osa perheen arkea eikä siellä kysellä saako omia lapsenlapsia ottaa syliin ja suorastaan pyydellä anteeksi omaa olemassaoloa.
Myötätunto on täysin ap:n puolella. En usko, että syy on hänessä, se olisi varmasti sanottu suoraan, jos jotain ylivoimaisen häiritsevää olisi ilmaantunut.
Eniten ihmettelen ap:n poikaa tässä tapauksessa, ei olisi koskaan tullut mieleenkään, että oman äitini tai anopin olisi pitänyt pyytää lupa, että saa ottaa lapsenlapsensa syliin ja lupaa kysyessä vielä evätä se jollain naurettavalla tekosyyllä "älä nyt ota kun on juuri syönyt" tms.
No toi naurettavuus saattaa liittyä esim siihen että lapsi puklaa ruuan päälle. Varsinkin jos hytkyttää tai keinuttaa. Poika siis ajattelee äitiään.... meillä refluksilapselta saattoi tulla ylös ihan muuten vaan.
Tuo tuollainen ylikävelevä esiintyy kulttuureissa, joissa ollaan riippuvaisia sukulaisista, kun ei ole sosiaaliturvaa kuten Suomessa.
Oletan siis, että yksivuotiasta ei tarvitse enää hytkyttää ja hypyttää, vaan olisivat siinä lattialla katselleet, lapsi mummun sylissä, vaikka sitä kuvakirjaa.
Omalla lapsellani on myös ollut paha refluksi joten ymmärrän kyllä täysin pointtisi. Siitä tosin meidän tapauksessa tiesivät perhe ja ystävät eli ottivat tietoisen riskin sitten kun lapsen syliin halusivat.
On toki maita missä isovanhempia tarvitaan ihan taloudellisista syistä, mutta itse puhun nyt maasta jossa oltiin yksinkertaisesti perhekeskeisiä ja sukua tavattiin usein. Lapset myös oppivat siihen pienestä pitäen eikä siitä mitään haittaa näyttänyt koituvan. Päinvastoin.
No mun siskoni hölskytti sylissä vielä kolmevuotiasta.
No kaikki ei ole perhekeskeisiä, eikä varsinkaan kaikkien kanssa. Minä en ota omaa äitiäni edes kotiini. Kaikista ei ole isoäideiksi. Ap on provo, mutta kyllä niin rasittava hänkin, etten ihmettele ettei hänesyä pidetä.
Ihmisiä on tosiaan moneen junaan. :D
AP:sta sain aloituksen perusteella ihan asiallisen kuvan. Vaikea uskoa, että täällä pohtisi missä mättää, jos sen hyvin itse tietäisi tai se olisi suoraan kerrottu.
Kenenkään ei tarvitse ruveta perhekeskeiseksi, pohdin vain "ongelmaa" hieman isommasta mittakaavasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksanut lukea kaikkia vastauksia, mutta itse en tykkää antaa vauvaa anopin syliin, koska anoppi joka kerta tavatessamme kritisoi minua useammasta vauvan hoitoon liittyvästä asiasta. Eli valittaa siitä tavasta, jolla hoidan omaa lastani, vaikka hoidan lasta juuri niin kuin nykyään esim. neuvolassa neuvotaan hoidettavan. Anoppi kritisoi minua siitä, että pidän vauvaa paljon sylissä, menen hakemaan vauvan päiväunilta kun vauva herää itkien, en anna sokeria, pullaa ja karkkia ja sokerimehuja ja hunajaa imeväisikäiselle jne jne. Ja kritisoi aika ikävään sävyyn. Minua ärsyttää tuo valittaminen niin paljon, että en halua itse olla tekemisissä anoppini kanssa enkä myöskään luota vauvaa hänelle.
Itse olen huono miniä, jonka suhde anoppiin on kompleksinen. Ehkä se eniten juontaa napanuoraan, joka oli jäänyt hänen ja mieheni väliltä katkaisematta ajoissa. Paljon edistystä tapahtunut vuosien saatossa, mutta edelleen hän itse puhuu säännöllisesti "me"-muodossa tarkoittaen itseään ja miestäni.
Itse olen reagoinut sillä, millä voin, kasvattamalla ja pitämällä etäisyyttä. Kyllä se on vaikuttanut myös siihen, etten ole oma-aloitteisesti lykännyt vauvoja hänelle syliin. Taaperoiästä lähtien on kyllä saanut touhuta lasten kanssa keskenään, siten heille syntyy suhde ja omat hermoni säästyvät.
Aina välillä päätän olla parempi miniä ja jotenkin lähentyä, mutta ei se vain toimi. Olemme myös täysin erilaisia persoonia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomailla asuneena, ei voi kuin ihmetellä suomalaista perhekulttuuria. Muualla mummot ovat jopa päivittäinen osa perheen arkea eikä siellä kysellä saako omia lapsenlapsia ottaa syliin ja suorastaan pyydellä anteeksi omaa olemassaoloa.
Myötätunto on täysin ap:n puolella. En usko, että syy on hänessä, se olisi varmasti sanottu suoraan, jos jotain ylivoimaisen häiritsevää olisi ilmaantunut.
Eniten ihmettelen ap:n poikaa tässä tapauksessa, ei olisi koskaan tullut mieleenkään, että oman äitini tai anopin olisi pitänyt pyytää lupa, että saa ottaa lapsenlapsensa syliin ja lupaa kysyessä vielä evätä se jollain naurettavalla tekosyyllä "älä nyt ota kun on juuri syönyt" tms.
No toi naurettavuus saattaa liittyä esim siihen että lapsi puklaa ruuan päälle. Varsinkin jos hytkyttää tai keinuttaa. Poika siis ajattelee äitiään.... meillä refluksilapselta saattoi tulla ylös ihan muuten vaan.
Tuo tuollainen ylikävelevä esiintyy kulttuureissa, joissa ollaan riippuvaisia sukulaisista, kun ei ole sosiaaliturvaa kuten Suomessa.
Oletan siis, että yksivuotiasta ei tarvitse enää hytkyttää ja hypyttää, vaan olisivat siinä lattialla katselleet, lapsi mummun sylissä, vaikka sitä kuvakirjaa.
Omalla lapsellani on myös ollut paha refluksi joten ymmärrän kyllä täysin pointtisi. Siitä tosin meidän tapauksessa tiesivät perhe ja ystävät eli ottivat tietoisen riskin sitten kun lapsen syliin halusivat.
On toki maita missä isovanhempia tarvitaan ihan taloudellisista syistä, mutta itse puhun nyt maasta jossa oltiin yksinkertaisesti perhekeskeisiä ja sukua tavattiin usein. Lapset myös oppivat siihen pienestä pitäen eikä siitä mitään haittaa näyttänyt koituvan. Päinvastoin.
No mun siskoni hölskytti sylissä vielä kolmevuotiasta.
No kaikki ei ole perhekeskeisiä, eikä varsinkaan kaikkien kanssa. Minä en ota omaa äitiäni edes kotiini. Kaikista ei ole isoäideiksi. Ap on provo, mutta kyllä niin rasittava hänkin, etten ihmettele ettei hänesyä pidetä.
Ihmisiä on tosiaan moneen junaan. :D
AP:sta sain aloituksen perusteella ihan asiallisen kuvan. Vaikea uskoa, että täällä pohtisi missä mättää, jos sen hyvin itse tietäisi tai se olisi suoraan kerrottu.Kenenkään ei tarvitse ruveta perhekeskeiseksi, pohdin vain "ongelmaa" hieman isommasta mittakaavasta.
Aloituksessa vielä ihan asiallinen joo, mutta jos anonyymi nettikritiikki laukaisee "pitääkö mun hypätä sillalta" -marttyyripuheet ja rouvan makuun sopivat vastaukset alentuvaa kiittelyä ja pääntaputtelua niin voi hyvin olla että pojan on vaikea antaa äidilleen rehellistä palautetta.
Meillä mummo mm irtisanoutui työstään hoitaakseen lapsiamme. Kertomatta meille. Nyt muutti naapuriin kun lapset käy liian vähän. Tosi kivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuoden ikäinen on vielä aika pieni. Ehkä sinua pyydetään hoitajaksi myöhemmin, jos kerrot kiinnostuksestasi.
Mutta kuitenkin pariskunnan sisaruksille annettu hoitoon.
Heidät koetaan luontevimmiksi hoitajiksi. Eikö ole hyvä että kasvattamasi lapset kelpaavat hoitajiksi, sehän tarkoittaa että olet itse tehnyt hyvää työtä.
Sen sijaan että täällä pähkäilet, mikset kysy pojaltasi suoraan?
Eiköhän tuossa ratkaisevinta ole se, että sisaruksilla on itselläkin pieniä lapsia ja sitä kautta lasten käsitteleminen ja niiden kanssa oleminen luontevampaa. Vaikka anoppi olisi miten hyvin lapsensa kasvattanut, eivät he osaa lasten kanssa olla, ellei siitä ole kokemusta.
Miten niin ei ole kokemusta lapsen käsittelystä??? Itselläni ei ole ne taidot unehtuneet 20 vuodessa tippaakaan...ainiin...minun miniäni antaakin vauvansa syliini, saan vaipatkin vaihtaa, jos haluan. Pissavaipan haluan joskus vaihtaakin. 😊
Siinähän ne anopin taidot muistuu mieleen, kun saa pidellä ja hoivailla lastenlapsiaan.Ne vaatimukset vaan on nykyään toiset kuin 20 vuotta sitten. Nykyvanhemmat hallitsee ne, toisin kuin viime vuosituhannella hoitaneet.
Höpö höpö, kuvittelet vaan. Vauvan sylissäpito ei ole muuttunut 20 vuoteen sitten mihinkään, eikä vaipanvaihto. Vaipat ehkä hiukka muuttuneet, mutta näppärät mummot oppivat pian niidenkin laiton. Lapsenhoito kun ei ole mitään rakettitiedettä, niinkuin The äidit joskus omassa kuplassaan kuvittelevat. 😊
No sitten sinun tarttee vain pysyä niissä armaissa muisteloissasi. Suositukset ja vaatimukset ovat muuttuneet tyystin ja niiden uusien sääntöjen mukaan nyt mennään, halusi vanhukset tai ei. Asiahan ei heille mitenkään kuulukaan.
Nyt taisi mennä provoilun puolelle. Mikä on muuttunut täysin 20 vuodessa?
No minä kasvatan lapseni KAIKESSA PÄINVASTOIN kuin paska äitini vuonna -77 minut saadessani. Mut annettiin jo vastasyntyneenä anopille yökylään kyn vanhemmat ei viitsineet kuunnella itkua. Hoitoon jo 2kk iässä. Huudatettiin eikä otettu syliin etteitule ”vaativa vauva”. Huudatettiin nälkää ja ruokaa annettiinvain 4-5h välein vaikka vauva nälissään. Ei pidetty sylissä, eihellitty, sen sijaan läimäyteltiin ja tukistettiin ja siitä 2v iästä eteenpäin piiskattiin ja hakattiin joka asiasta. Esim maitolasi kaatuu: selkään! Myöhästyy päivälliseltä: piiskaa! Tuot kokeestakasin: remmiä!
Mull on niin hirveet vanhemmat että kyllä ootan kun kuolevat, silloin JUHLIN.
Kaltaisesi katkera ihminen myrkyttää koko saitin. Hanki ammattiapua. Sitä sinä tarvit.
Itse tarviit apua! Mun lapset saa rakkautta ja suukkoja, hellyyttä ja hoivaa! Mun paskat hakkaajavanhemmt sen sijaan ansaitsee kituliaan vanhuuden paskavaipoissan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä mummo mm irtisanoutui työstään hoitaakseen lapsiamme. Kertomatta meille. Nyt muutti naapuriin kun lapset käy liian vähän. Tosi kivaa.
Meillä mummo tappelee töissä lomat hiihtolomsn ja syysloman aikaan ja suuttuu kun emme vietä niitä hänen kanssaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuoden ikäinen on vielä aika pieni. Ehkä sinua pyydetään hoitajaksi myöhemmin, jos kerrot kiinnostuksestasi.
Mutta kuitenkin pariskunnan sisaruksille annettu hoitoon.
Heidät koetaan luontevimmiksi hoitajiksi. Eikö ole hyvä että kasvattamasi lapset kelpaavat hoitajiksi, sehän tarkoittaa että olet itse tehnyt hyvää työtä.
Sen sijaan että täällä pähkäilet, mikset kysy pojaltasi suoraan?
Eiköhän tuossa ratkaisevinta ole se, että sisaruksilla on itselläkin pieniä lapsia ja sitä kautta lasten käsitteleminen ja niiden kanssa oleminen luontevampaa. Vaikka anoppi olisi miten hyvin lapsensa kasvattanut, eivät he osaa lasten kanssa olla, ellei siitä ole kokemusta.
Miten niin ei ole kokemusta lapsen käsittelystä??? Itselläni ei ole ne taidot unehtuneet 20 vuodessa tippaakaan...ainiin...minun miniäni antaakin vauvansa syliini, saan vaipatkin vaihtaa, jos haluan. Pissavaipan haluan joskus vaihtaakin. 😊
Siinähän ne anopin taidot muistuu mieleen, kun saa pidellä ja hoivailla lastenlapsiaan.Ne vaatimukset vaan on nykyään toiset kuin 20 vuotta sitten. Nykyvanhemmat hallitsee ne, toisin kuin viime vuosituhannella hoitaneet.
Höpö höpö, kuvittelet vaan. Vauvan sylissäpito ei ole muuttunut 20 vuoteen sitten mihinkään, eikä vaipanvaihto. Vaipat ehkä hiukka muuttuneet, mutta näppärät mummot oppivat pian niidenkin laiton. Lapsenhoito kun ei ole mitään rakettitiedettä, niinkuin The äidit joskus omassa kuplassaan kuvittelevat. 😊
Vaipanvaihto on muuttunut, enää ei saa nostaa vauvaa nilkoista jotta saa ujutettua vaipan pepun alle.
Onkos tuo sitä rakettitiedettä? 😀 Ilmeisesti. 😀
No sulle voi ollakin.
Ilmeisesti kuvittelet olevasi joku ylijumalatar omistaessasi lapsen. Äitiys onkin ilmeisesti joku uusi taiteen laji, jonka harvat taitavat ja lapset jotain mystisiä olentoja, joita pidellessä täytyy omistaa ylimaallista tietoa ja taitoa.
😀😀😀
Lapset vanhemmat on vastuussa lapsesta ja nykyään seurataan hyvin tarkoin, että viranomaissuosituksia noudatetaan.
Ei pidä paikkaansa! Vanhemmat voivat halutessaan esim. jättää rokottamatta lapsensa, koska ideologia! joka on kyllä edesvastuutonta.
Aika paljon vanhemmat voivat itse päättää, miten lasten kanssa toimitaan. Ei kaikesta olla tilivelvollisia viranomaisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mummo mm irtisanoutui työstään hoitaakseen lapsiamme. Kertomatta meille. Nyt muutti naapuriin kun lapset käy liian vähän. Tosi kivaa.
Meillä mummo tappelee töissä lomat hiihtolomsn ja syysloman aikaan ja suuttuu kun emme vietä niitä hänen kanssaan.
Sitten on mummoja jotka eivät halua sekaantua lasten elämään, mikä on oikein, kun sekin herättää raivoa, kun ei välitetä ??? Minkä verran saa olla tekemisissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voidaanko keskustella aiheesta eikä vääntää kuka on paras trollaaja, ei jaksaisi lukea sivukaupalla lapsellisia tui tui kommentteja, jotka eivät vie keskustelua eteenpäin. Kiitos!
Ja sitten nolattuna vaihdetaan taktiikkaa. Voi nolo, oletko ekaa vuotta internetissä?
Esimerkki koulukiusaajasta, ohis
Olisit nyt edes syyttänyt narsiatiksi, se olisi ollut vielä vähän kuluneempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomailla asuneena, ei voi kuin ihmetellä suomalaista perhekulttuuria. Muualla mummot ovat jopa päivittäinen osa perheen arkea eikä siellä kysellä saako omia lapsenlapsia ottaa syliin ja suorastaan pyydellä anteeksi omaa olemassaoloa.
Myötätunto on täysin ap:n puolella. En usko, että syy on hänessä, se olisi varmasti sanottu suoraan, jos jotain ylivoimaisen häiritsevää olisi ilmaantunut.
Eniten ihmettelen ap:n poikaa tässä tapauksessa, ei olisi koskaan tullut mieleenkään, että oman äitini tai anopin olisi pitänyt pyytää lupa, että saa ottaa lapsenlapsensa syliin ja lupaa kysyessä vielä evätä se jollain naurettavalla tekosyyllä "älä nyt ota kun on juuri syönyt" tms.
No toi naurettavuus saattaa liittyä esim siihen että lapsi puklaa ruuan päälle. Varsinkin jos hytkyttää tai keinuttaa. Poika siis ajattelee äitiään.... meillä refluksilapselta saattoi tulla ylös ihan muuten vaan.
Tuo tuollainen ylikävelevä esiintyy kulttuureissa, joissa ollaan riippuvaisia sukulaisista, kun ei ole sosiaaliturvaa kuten Suomessa.
Oletan siis, että yksivuotiasta ei tarvitse enää hytkyttää ja hypyttää, vaan olisivat siinä lattialla katselleet, lapsi mummun sylissä, vaikka sitä kuvakirjaa.
Omalla lapsellani on myös ollut paha refluksi joten ymmärrän kyllä täysin pointtisi. Siitä tosin meidän tapauksessa tiesivät perhe ja ystävät eli ottivat tietoisen riskin sitten kun lapsen syliin halusivat.
On toki maita missä isovanhempia tarvitaan ihan taloudellisista syistä, mutta itse puhun nyt maasta jossa oltiin yksinkertaisesti perhekeskeisiä ja sukua tavattiin usein. Lapset myös oppivat siihen pienestä pitäen eikä siitä mitään haittaa näyttänyt koituvan. Päinvastoin.
No mun siskoni hölskytti sylissä vielä kolmevuotiasta.
No kaikki ei ole perhekeskeisiä, eikä varsinkaan kaikkien kanssa. Minä en ota omaa äitiäni edes kotiini. Kaikista ei ole isoäideiksi. Ap on provo, mutta kyllä niin rasittava hänkin, etten ihmettele ettei hänesyä pidetä.
Ihmisiä on tosiaan moneen junaan. :D
AP:sta sain aloituksen perusteella ihan asiallisen kuvan. Vaikea uskoa, että täällä pohtisi missä mättää, jos sen hyvin itse tietäisi tai se olisi suoraan kerrottu.Kenenkään ei tarvitse ruveta perhekeskeiseksi, pohdin vain "ongelmaa" hieman isommasta mittakaavasta.
Aloituksessa vielä ihan asiallinen joo, mutta jos anonyymi nettikritiikki laukaisee "pitääkö mun hypätä sillalta" -marttyyripuheet ja rouvan makuun sopivat vastaukset alentuvaa kiittelyä ja pääntaputtelua niin voi hyvin olla että pojan on vaikea antaa äidilleen rehellistä palautetta.
Lopulta totuuden tietää vain ap:n poika ja miniä. Täällä vain voidaan arvailla kaikkea maan ja taivaan väliltä mitä on taustalla. Aloittajan pitäisi uudestaan jutella poikansa kanssa, niin kuin moni on jo sanonut.
Itse en henkilökohtaisesti ymmärrä aikuisia ihmisiä jotka eivät voi puhua mahdollista ongelmista suoraan, edes silloin kun siitä kysytään erikseen, oli toinen osapuoli millainen marttyyri hyvänsä.
Pojalla tuskin on ongelmaa, koska alussahan antoi lasta äitinsä syliin. On aivan ilmeistä, että miniä on kieltänyt antamasta lasta enää syliin ja poika tottelee. Ongelma on siis anopin ja miniän välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuoden ikäinen on vielä aika pieni. Ehkä sinua pyydetään hoitajaksi myöhemmin, jos kerrot kiinnostuksestasi.
Mutta kuitenkin pariskunnan sisaruksille annettu hoitoon.
Heidät koetaan luontevimmiksi hoitajiksi. Eikö ole hyvä että kasvattamasi lapset kelpaavat hoitajiksi, sehän tarkoittaa että olet itse tehnyt hyvää työtä.
Sen sijaan että täällä pähkäilet, mikset kysy pojaltasi suoraan?
Eiköhän tuossa ratkaisevinta ole se, että sisaruksilla on itselläkin pieniä lapsia ja sitä kautta lasten käsitteleminen ja niiden kanssa oleminen luontevampaa. Vaikka anoppi olisi miten hyvin lapsensa kasvattanut, eivät he osaa lasten kanssa olla, ellei siitä ole kokemusta.
Miten niin ei ole kokemusta lapsen käsittelystä??? Itselläni ei ole ne taidot unehtuneet 20 vuodessa tippaakaan...ainiin...minun miniäni antaakin vauvansa syliini, saan vaipatkin vaihtaa, jos haluan. Pissavaipan haluan joskus vaihtaakin. 😊
Siinähän ne anopin taidot muistuu mieleen, kun saa pidellä ja hoivailla lastenlapsiaan.Ne vaatimukset vaan on nykyään toiset kuin 20 vuotta sitten. Nykyvanhemmat hallitsee ne, toisin kuin viime vuosituhannella hoitaneet.
Höpö höpö, kuvittelet vaan. Vauvan sylissäpito ei ole muuttunut 20 vuoteen sitten mihinkään, eikä vaipanvaihto. Vaipat ehkä hiukka muuttuneet, mutta näppärät mummot oppivat pian niidenkin laiton. Lapsenhoito kun ei ole mitään rakettitiedettä, niinkuin The äidit joskus omassa kuplassaan kuvittelevat. 😊
Vaipanvaihto on muuttunut, enää ei saa nostaa vauvaa nilkoista jotta saa ujutettua vaipan pepun alle.
Onkos tuo sitä rakettitiedettä? 😀 Ilmeisesti. 😀
No sulle voi ollakin.
Ilmeisesti kuvittelet olevasi joku ylijumalatar omistaessasi lapsen. Äitiys onkin ilmeisesti joku uusi taiteen laji, jonka harvat taitavat ja lapset jotain mystisiä olentoja, joita pidellessä täytyy omistaa ylimaallista tietoa ja taitoa.
😀😀😀
Lapset vanhemmat on vastuussa lapsesta ja nykyään seurataan hyvin tarkoin, että viranomaissuosituksia noudatetaan.
Ei pidä paikkaansa! Vanhemmat voivat halutessaan esim. jättää rokottamatta lapsensa, koska ideologia! joka on kyllä edesvastuutonta.
Aika paljon vanhemmat voivat itse päättää, miten lasten kanssa toimitaan. Ei kaikesta olla tilivelvollisia viranomaisille.
Voi kuule. Nykyään seurataan pienintäkin risahdusta.
Sillä ysärivanhemmuudella lapset olisi nyt huostassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mummo mm irtisanoutui työstään hoitaakseen lapsiamme. Kertomatta meille. Nyt muutti naapuriin kun lapset käy liian vähän. Tosi kivaa.
Meillä mummo tappelee töissä lomat hiihtolomsn ja syysloman aikaan ja suuttuu kun emme vietä niitä hänen kanssaan.
Sitten on mummoja jotka eivät halua sekaantua lasten elämään, mikä on oikein, kun sekin herättää raivoa, kun ei välitetä ??? Minkä verran saa olla tekemisissä?
Oisko ihan hullu ajatus, että ne ihmiset, joita asia koskee, keskustelisivat keskenään eivätkä olettaisi?
Lapset vanhemmat on vastuussa lapsesta ja nykyään seurataan hyvin tarkoin, että viranomaissuosituksia noudatetaan.