Kokemuksia magneettikuvauksista

Niskaa ja päätä. Mulla on tasapainovaikeuksia ja parin päivän yhtämittaisia päänsärkyjä, jotka alkaa aina yöllä.

Pyydä että tehdään nukutuksessa jos kuvaus on ehdottoman tärkeä eikä muuten onnistu.

Mä meinasin nukahtaa sinne kun oli pistetty niin paljo mömmöjä kipujen takia ja se kesti niin kauan. Ei mulla kyllä mitään ahtaanpaikankammoa oo muutenkaan ja luotan ammattilaisten työhön ettei mitään kamalaa pääse tapahtumaan.

Mulla on vuoden sisään tehty 1,5 tunnin kuvaussarjoja kuusi kertaa. Ekalla kerralla huomasin, että mulla on klaustrofobia. Puhuin ennen seuraavaa kuvausta kuvauksen tilanneelle taholle. Sain Diapamia ja pärjäsin ihan ok seuraavat kuvaukset. Mun ohjeeni: Pyydä lääkäriltä rauhoittavaa. Polvitaipeen alle riittävästi tyynyjä, se auttaa jalkoihin, kun saat ne koukkuun. Kuulokkeiden alle korvatulpat ja radio niin lujalle, että ennen kuvausta se kuulostaa olevan liian lujalla. Laita silmät kiinni ennen kuin sinut on lykätty putkeen. Älä avaa silmiä kuvauksen aikana.

Vierailija kirjoitti:

Tulin juuri itkien magneettikuvauksesta. Olin jo kotona ottanut rauhoittavaa lääkettä ja luulin, että kestän puolituntia pömpelissä sitä kammoittavaa nakutusta, mutta keskeyttää piti. Ottaa niin päähän. Vaikka kuinka yritin olla paikoillani, jalkani tärisivät ja lopulta koko keho. Pidettiin tauko, mutta ei auttanut, en voinut olla tärisemättä. Kuvista ei tule teräviä, jos vähänkin liikkuu. Miten ihmeessä voisin olla rauhallinen ja panikoimatta? Auttakaa.

Siina meni kallista  aikaa hukkaan monellakin tasolla. Joku toinen olisi voinut tarvita kiireellista kuvausta kun sina siella tutisit ja vaansit itkua. Filmit menivat roskikseen ja asiantuntijoiden aika hukkaan.

Toimitus ei koske yhtaan ja potilasta vahditaan koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulin juuri itkien magneettikuvauksesta. Olin jo kotona ottanut rauhoittavaa lääkettä ja luulin, että kestän puolituntia pömpelissä sitä kammoittavaa nakutusta, mutta keskeyttää piti. Ottaa niin päähän. Vaikka kuinka yritin olla paikoillani, jalkani tärisivät ja lopulta koko keho. Pidettiin tauko, mutta ei auttanut, en voinut olla tärisemättä. Kuvista ei tule teräviä, jos vähänkin liikkuu. Miten ihmeessä voisin olla rauhallinen ja panikoimatta? Auttakaa.

Siina meni kallista  aikaa hukkaan monellakin tasolla. Joku toinen olisi voinut tarvita kiireellista kuvausta kun sina siella tutisit ja vaansit itkua. Filmit menivat roskikseen ja asiantuntijoiden aika hukkaan.

Toimitus ei koske yhtaan ja potilasta vahditaan koko ajan.[/quote

Tiedän. Tämän takia itkinkin. Onneksi olen maksanut veroja palkastani 40 vuotta ja harvoin tarvinnut sairaalapalveluita. En tee tätä tahallani ja lapsellisuuttani, oikeasti vaan en pysty olemaan siinä tunnelissa. Muuten olen ihan täyspäinen ihminen.

Ei ole kyllä mitään kokemuksia magneettikuvauksista. Olen kerran nähnyt sellaisia mustavalkokuvia jossain. Aika huono kuvanlaatu niissä, eikä kovin kauniita. Kerran olen passikuvassa kuitenkin käynyt.

Mua ei ole ahdistanut tuo, otan sen levon kannalta. Niitä tuloksiakaan ei saa heti niin niistäkin voi ahdistua vaikka myöhemmin.

Pyydä ensi kerralla kunnon esilääkitys. Ehkä kotona ottamasi ei ollut tarpeeksi vahvaa. 

Itse olen maannut mangneettikuvaus putkessa 2 päivää peräkkäin a 8h.

Siinä ei paljon pelota kun vituttaa.

Ja tähän toimenpiteeseen kuului myös kipu.

Eniten vitutti viipalekuvauksessa kun 3 nuorta hoitsua tökki jotain letkua persyeseen. Eivät edes onnistuneet siinä. Kyllä vitutti. Kysyin yhdeltä hoitsulta, että oliko toiveammatti..meni kumman näköiseksi

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vuoden sisään tehty 1,5 tunnin kuvaussarjoja kuusi kertaa. Ekalla kerralla huomasin, että mulla on klaustrofobia. Puhuin ennen seuraavaa kuvausta kuvauksen tilanneelle taholle. Sain Diapamia ja pärjäsin ihan ok seuraavat kuvaukset. Mun ohjeeni: Pyydä lääkäriltä rauhoittavaa. Polvitaipeen alle riittävästi tyynyjä, se auttaa jalkoihin, kun saat ne koukkuun. Kuulokkeiden alle korvatulpat ja radio niin lujalle, että ennen kuvausta se kuulostaa olevan liian lujalla. Laita silmät kiinni ennen kuin sinut on lykätty putkeen. Älä avaa silmiä kuvauksen aikana.

Tässä tuli tosi hyvät ohjeet. Suosittelen sinne kuulokkeiden alle apteekista saatavia silikonisia korvatulppia, joita ei tungeta korvakäytävän sisään, vaan ainoastaan painetaan tiukasti siihen korvakäytävän suulle. Ne vaimentavat kaikki äänet tosi tehokkaasti. Sitten kuulokkeet täysille. Ilmeisesti olet sen verran tottunut rauhoittaviin lääkkeisiin, että tarvitset niitä vielä isomman annoksen. Muista myös ottaa lääkkeet hyvissä ajoin. Seuraavalla kerralla onnistuu ihan varmasti!

Ei käy magneettikuvaus sinulle. Sinun on nieltävä mahaletku.

Silmät kiinni kun menet makuulle, ja avaat vasta kun se on ohi.

Aika monessa paikassa on jo mri-kuvauslaite kuin iso donitsi, jonka keskellä maataan. Ei siis ole umpiputki vaan iso rengas. Pystyisitköhän sellaisessa olemaan paremmin, kun tietäisit ettei se ole umpitila? Samaa kolinaa laite kyllä pitää...

Itse pistän silmät heti kiinni, pyydän jalkojeni päälle tiukasti peiton, pidän jalassa omat villasukkani ja hengitän rauhallisesti (paitsi hengitysohjeiden aikana). Yritän miettiä kauniita ja valoisia ajatuksia.

Vierailija kirjoitti:

Aika monessa paikassa on jo mri-kuvauslaite kuin iso donitsi, jonka keskellä maataan. Ei siis ole umpiputki vaan iso rengas. Pystyisitköhän sellaisessa olemaan paremmin, kun tietäisit ettei se ole umpitila? Samaa kolinaa laite kyllä pitää...

Mulle tehtiin pääkuvaus useampi vuosi sitten juuri tällaisessa laitteessa, joka ei ollut millään tavalla ahdas. Tietenkin siinäkin piti olla aivan paikoillaan, ja se piti aikamoista kolinaa. Kärsin itsekin klaustrofobiasta, mutta siinä laitteessa ei ahdistanut kyllä yhtään.

Ap tässä. Lapsena minut on pitänyt elvyttää, kun  taaperoikäinen leikkitoveri on peittänyt vaununi mullalla kokonaan. Vasta hetken päästä huomattiin, että minä olen vaunuissa. Multaa oli joka paikassa , suussa, korvissa, silmissä ja minut elvytettiin. Tästä varmaan johtuu tuo tukehtumiskammo ahtaassa paikassa. Mutta kiitos vielä hyvistä neuvoista. Laitan ne muistiin ja kokeilen varmasti kaikkia. Kiitos tuesta! Ap

Vierailija kirjoitti:

Ei käy magneettikuvaus sinulle. Sinun on nieltävä mahaletku.

Voi mahaletkua olen niellyt jo kolmesti. Se sujuu kyllä, ei se kivaa ole, mutta siinä ei minulla ole vaikeuksia.

Noissa korvatulpissa kuulokkeiden alla pitää huomioida, että kuulee niiden läpi mahdolliset ohjeet. Kaikissa magneettikuvauksissa ei tosin tule ohjeita kuvauksen aikana. Itselläni ohjeita on jaeltu lähinnä vatsan alueen magneettikuvauksissa, missä pitää välillä pidättää hengitystä tai jos on luustoa kuvattu, on kerrottu väliaikatietoja kuvauksen aikana. Kuuppakuvissa taas on lähinnä kerrottu, milloin varjoaine menee suoneen, ettei säikähdä varjoaineen tuomia tuntemuksia (mahdollisesti kirvely, lämpöaallon tunne kehossa, tunne, että tulee pissat housuun mutta ei siis oikeasti tule...)

Eri juttu tietenkin, jos on unessa kuvauksen aikana. Kannattaa kysyä ennen kuvausta, onko estettä korvatulppien käytölle.