Tekisi mieli elää ysärillä
Onko täällä muita, jotka ovat kyllästyneet sopulilaumana kulkemiseen. Lomalla aikaa ajatella ja tässä lista mikä tympii nykyajassa:
*elämän "näytteleminen" nettiin ja siihen liittyvä kilpavarustelu
*sisustuskuvilla keuliminen
*koko elämäsi kertominen instaan/faceen jatkuvalla kuvasyötöllä
*matkojen yksityiskohtainen tiedottaminen somekavereille
*lapsien saavutuksilla brassailu (todistukset ym)
*jatkuva "keeping up with the Joneses" vuoden ympäri (vaatteet, autot, tavarat, puhelimet jne jne) sekä jouluhullutus kaupoissa.
*Huipennuksena Jumbon suklaa-alennusten perässä juokseminen. Hullua!
Olen saanut ajatella rauhassa koko loman ja viettää aikaa kymmenien rakkaiden ja humaanien läheisteni seurassa. Ei ole ollut suorittamisen pakkoa. Olen saanut lukea ja nukkua, jutella rauhassa. Täällä missä vietän lomaani, on inhimillisiä ihmisiä ja aikaa kohdata jokainen. Humaaniutta kaipaan enemmän kuin uutta i-phonea tai uusimpi superdieettejä.
En tykkää E-Suomen suorittavasta elämästä missä elän. Tämä on paljon laadukkaampaa. Aikaa itselle, aikaa kohdata toinen. Halata, nauraa ja iloita yhdessä, syödä yhdessä. Vihaan työssäkäyntiä ruuhkasuomessa. Siellä on superpaljon ongelmia pinnan alla stressin takia ja näkyy ihmisissä.
Nykyajan kilpajuoksu ja rahan perässä juoksu on ihan hanurista. Ei tee ainakaan minua onnelliseksi.
Mitä sinä ajattelet?
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Ei nykypäivänä ole pakko olla somessa (face, insta jne.).
Lähdet sieltä vain pois. Niin mäkin tein 5 vuotta sitten. Jo loppuu paineet ja näytteleminen - sen voin taata!
En mene sopulilauman mukana. Ainoastaan käyn anonyymina täällä. Mitään kuvia en laita yhtään mihinkään kuin fyysiseen kotialbumiin.
Ei tämä nyt silti oikein ratkaise nykyajan ongelmaa. Kun kaikki tutut ja kaverit kuitenkin käyttää noita sovelluksia ja sivustoja niin itse on se outo ja ulkopuolinen kun ei niihin mene. Elämä on muutenkin siirtynyt niin paljon nettiin, ettei ihmisiä enää tavata yhtä usein, joten ole siinä sitten poissa kaikilta sivustoilta ja vietä suurin osa ajasta kuitenkin yksin.
Ainakin mulla on tämä kokemus, koska en tunne itseni lisäksi kuin yhden, joka pysyttelee poissa somesta.
Mä haluan takaisin suunnilleen 2000-luvun puoliväliin. Aikaa ennen instaa ja muuta huttua, silloin kun nettifoorumit oli vielä suosittuja. Siihen kun Youtubeen tehtiin videoita huvin vuoksi, ei rahan takia.
Nykyään olen kavereista se ulkopuolinen, kun en halua olla missään veen snäpeissä, feisseissä ja grameissa.