Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Joudun aina uudestaan tilanteeseen, jossa kaveri tai tuttu alkaa kartella minua

Vierailija
31.12.2018 |

Olen kokenut, että tämä on monesti johtunut siitä, että joku on puhunut minusta pahaa tälle kaverille tai tutulle.
Mitä tällaisessa tilanteessa oikein voisi tehdä? Tai voisiko niitä jotenkin estää tapahtumasta?
Alan olla aika väsynyt, kun tämä sama kuvio toistuu vaan. Mikä ihmisessä (esim. minussa) voi saada aikaan tällaista käytöstä sekä pahan puhujan että puheisiin uskovan tahoilta?

Kommentit (85)

Vierailija
81/85 |
01.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kuulla että meitä on muitakin, vaikka eiväthän nämä ole mitään kivoja asioita.

Meillä on suhteellisen pieni työyhteisö. Osa porukasta on hyvin klikkiytyneitä keskenään ja toisaalta lähes kaikki kiertävät kohteesta toiseen, joten juoruilu ja puheiden leviäminen on jokseenkin ällistyttävää. Saman alan työntekijät myös tuntevat täällä eri yritysten kesken toisiaan hyvin, joten puheiden leviäminen on myös helppoa muualle.

Muutin kyseiselle pienelle paikkakunnalle uutena, ja kontakteja ei juurikaan ennestään ollut. Sain onnekseni, tai niin luulin, työn joka oli aikaisempaa ammattinani lähes vastaava, ei kuitenkaan niin laaja-alainen, joten suoriuduin siitä vaivatta. Ta huomasi tämän nopeasti ja siirsi minut enempiä kyselemättä uuteen vaativampaan tehtävään, samanlaiseen työhön jota olin aikaisemmin toisaalla asuessa tehnyt yli 10 vuotta.

Tämä ei miellyttänyt useita ihmisiä työyhteisössä, sillä olinhan tullut taloon viimeisenä ja kyseinen työ ei "kuulunut" minulle, vaan jollekin pidempään talossa olleelle. Minusta puhuttiin vaikka ja mitä. Osa väitteistä oli niin ällistyttäviä, etten voi/osaa edes käsittää mistä ovat alkunsa saaneet. Sanomattakin on selvää etten voinut jatkaa kyseistä työtä, asioita ei koskaan saatu selvitettyä. En myöskään enää saanut saman alan töitä paikkakunnalta. Työnantajan kanssa keskustelua käytiin. Hänen mukaansa tein hyvää työtä ja hän ei osannut sanoa mistä puheet johtuivat, asia joka suoraan sanottiin oli kuitenki että muu henkilökunta ei pidä minusta. Työnantaja olisi sanojensa mukaan vilpittömästi halunnut minun jatkavan, mutta henkisesti olin niin rikki kaiken myllytyksen jälkeen, etten pystynyt jäämään.

Jännää oli se että puheiden aloittaja sai paikkani välittömästi kun irtisanouduin.

Oli ja on osin edelleenkin äärettömän raskasta miettiä, sanoinko/teinkö jotain väärin. Olinko liian äänekäs/hiljainen, ahdistava/etäinen ym. Vai satuinko vain väärään paikkaan väärään aikaan. Oliko se kateutta vai aiheutinko kaiken vain itse. Kenen varpaille astuin ja jos niin missä vaiheessa.

Oli niin tai näin, teki itsetunnolle niin suuren kolauksen että edelleen vaikuttaa uusia ihmisiä tavatessa.

Todella ikävä tilanne. Sitäpaitsi se paha henki saavutti toiminnallaan tavoitteensa, eli toimintamalli toistuu varmaan tulevaisuudessa. Veikkaisin, että tulit pahaa aavistamattomana ulkopuolisena "sotkemaan" peliin, joka oli suunniteltu jo monta siirtoa eteenpäin.

Vierailija
82/85 |
01.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Näiden juorujen ja pahojen puheiden selvittelyssä ongelmaksi on tulee helposti se, että niissä on hitunen totuuttakin mukana. Ihan niin kuin se oikeuttaisi paisuttelemaan asiaa ja keksimään lisää.

Mun tapauksessa myös esimiehet onnistuttiin puhumaan omalle puolelle ja uskomaan valheita, joten apua ei tullut mistään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/85 |
01.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kaikille tähän mennessä vastanneille. Olen saanut paljon ajattelemisen aihetta.

Luulisin, että nykytilanteessani ongelmana on se, että en koe tarvetta miellyttää. Se voidaan nähdä ylpeytenä. Lisäksi saatan puhua päälle. Tämä ehkä johtuu siitä, että en ole mieheni lisäksi monien ihmisten kanssa tekemisissä, joten tietynlainen tilannetaju vaatisi hiomista. Lisäksi saatan viljellä suht mustaa huumoria, mitä ehkä ei katsota hyvällä.

Joistain ehdotetuista en kuitenkaan tunnista itseäni ainakaan nykyään. En esim. takerru, paasaa asioista, harrasta monologeja, pummaa rahaa jne. Olen itse kokenut näitä muiden taholta, joten tajuan, miten ärsyttäviä tapoja ovat.

Puutteistani huolimatta uskon, että olen taustastani johtuen vetänyt puoleeni vääränlaisia ihmisiä.

Tämä on ollut todella hyvä ja silmiä avasva ketju! Tähän vuoteen siis paremmilla eväillä. :)

Ap

Kyllähän se auttaa, jos edes vähän yrittää miellyttää toisia. Liiallinen miellyttäminen alkaa ärsyttämään, mutta toinen joka ei koskaan huomioi muita ja heidän tunteitaan, koetaan aika helposti vain itsekkääksi ja minä minä ihmiseksi. Jyräksi, joka tekee mitä tykkää. Hän kun ei muita miellytä, jos ei hän itse halua tai hyödy siitä.

Ei ole oikeita tai vääriä ihmisiä. Jokaisen kohdalla pitäisi osata soveltaa vähän eri tavalla sitä omaa käyttäytymistä. Se on vaikeaa, jos itsellä on vain aina ollut se yksi tapa. Toisten kohdalla päälle puhuminen on lähes asiaan kuuluvaa ja toisten kohdalla heille pitää antaa sekä tilaa, että aikaa kertoa, että vastata. Sellaista se on täällä maapallolla.

Sinun keinosi ja tapasi olla soveltuu yhdentyyppisiin ihmisiin ja osaan ei sitten yhtään. Vaihtoehdot ovat, että hyväksy tämän tai sitten harjoittelet lisäksi sellaisen tavan, jonka nuo loputkin hyväksyvät.

Hyvä viesti. Ap jo löysikin mahdollisia syitä, tätäkin kommentissa olevaa voisi miettiä. Siitä, että osaa sopeuttaa omaa käytöstään muiden mukaan nimitetään sivistykseksi. Sellainen henkilö, joka katsoo vain oman tapansa olla olevan oikea, on monesti juuri se, jonka seurassa ei kauan jaksa olla, koska aina pitäisi sopeutua hänen tapaansa. Päälle puhuminen on esimerkiksi erittäin epäkohteliasta. 

Yksi mitä suomalaiset eivät välttämättä ymmärrä ulkomailla syynä etäisyyden ottoon on näkyvä humaltuminen. Aivan varmasti otetaan etäisyyttä, jos sillä tavalla käyttäytyy ventovieras jossain juhlissa. Suomessa katsotaan pitempään tuollaista, mutta en ainakaan itse jaksa kutsua jotain ihmistä enää juhliin, jos hän joka kerta örveltää kännissä ja saa miettiä, että pääseekö edes kotiinsa. Ei nyt välttämättä liity ap:n ongelmaan, mutta tulipahan mieleen, kun mietitään syytä miksi aletaan vältellä.

Vierailija
84/85 |
01.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täällä on moni sanonut, että eihän sitä täysijärkinen aikuinen kaiken maailman valeita usko. No, minä olen kyllä tavannut kirjaimellista valehtelemista niin vähän, että olisi aikamoinen kynnys julistaa toisen aikuisen puheita valeiksi, jos ei itsellä siitä konkreettisia todisteita ole. Liioittelu on sitten eri asia.

Vierailija
85/85 |
01.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi olla että itse olen sinisilmäinen, mutta itselläni on kyllä sellainen oletus että asiat joita mulle kerrotaan, ovat totta.

Kun nyt itsekin mietin niin aika hurjia juttuja olen omistakin työkavereistani kuullut. Vankilatuomioista ja muista rikoksista työpaikalla rysänpäältä kiinnijääneisiin seksinharrastajiin, huumeidenkäyttöä, pettämistä, yms. Itse tosin en perusta näkemystäni ihmisestä näille asioille mitä kuulen vaan sille, miten itse koen itse hänet. En myöskään kertoile tälläisiä asioita eteenpäin.