Testaa markkina-arvosi ilman kuvaa!

Olen hoikka ja kaunis vaalea nainen, vela.

Hyväpalkkainen työ

Olen humalassa ilkeä ja agressiivinen.

Tykkään seksistä

Vierailija kirjoitti:

35-vuotias jonkin aikaa sitten eronnut kahden lapsen äiti etsii kumppania luontoretkille, konsertteihin ja keikoille ja pitkiin yöllisiin keskusteluihin. Olen pieni ja siro ja pidän pitkistä miehistä, mutta en kaipaa kenenkään satuprinsessaksi. Tässä vaiheessa toivon, että molemmilla on omat elämänsä, joissa toki voimme olla toistemme tukena.

Omaan lempeän ja iloisen luonteen, mutta mustahkon huumorintajun ja pohdiskelevan sisimmän. Osa ajatuksistani on kummallisia ja/tai huonoja ja viihdyn ihmisten parissa, joita tämä ei haittaa, sillä heidän ajatuksistaan osa on yhtä outoja.

Luovuus ja omat harrastukset ovat minulle tärkeitä ja toivon, että miehelläkin on elämässä omat intohimonkohteet, parhaimmillaan tietenkin jakaisimme näistä osan. Toivon myös, että hän pitäisi lapsista (eli tulisi toimeen kahden tietyn yksilön kanssa) mutta ei kaipaisi enää lisää.

Parisuhteelta kaipaan henkistä yhteyttä, paljon fyysistä läheisyyttä ja yhteistä hauskanpitoa. Rakkautta siis.

Kuulostaa hyvälle näin 40v miehen mielestä. Liikutan reilu 1,8m varttani kohtalaisen säännöllisesti ja harrastan luoviakin asioita. Itsellänikin on pari lasta ja tykkään käydä keikoilla. Kaikkea muutakin kyllä, ja elämä on mallillaan. Sinusta kyllä kiinnostuisin tuon tekstin perusteella.

Vierailija kirjoitti:

27v, 181cm, vaaleahiuksinen ja sinisilmäinen korkeakoulutettu mies hyväpalkkaisessa mutta melko kiireellisessä ammatissa. Harrastan hiihtoa, juoksua ja kuntosalia joten kroppa on kunnossa. Vielä en lapsia toivo, haluan vielä elää ja harrastaa, mutta ennen kun täytän 35. Naismieltymys on vaalea, iloinen ja hoikka.

it is amatch

Olen hoikka ja kaunis vaalea nainen, vela.

Hyväpalkkainen työ

Olen humalassa ilkeä ja agressiivinen.

Tykkään seksistä

Vierailija kirjoitti:

FREDERIK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

40-vuotias 172 cm pitkä mies etsii puolisoa. Harrastan juoksua, hiihtoa ja vaellusta, mutta vatsaa on siitä huolimatta päässyt kasvamaan. Arvostan huumorintajua, älykkyyttä ja tasapainoista luonnetta. Sinun pitää olla minua vähintään 10 vuotta nuorempi lapseton nainen. Oma perhe on ykköstoiveeni, mutta haluan tutustua ennen sitoutumista. Käyn töissä ja talouteni on kunnossa.

Miksi? Miksei edes oman ikäinen kelpaa? 

Koska haluan omia lapsia. 2-3 vuotta pitää ehtuä tutustua ennen perheen perustamista. Miksi on kelpaa? Minusta saisi hyvän ja uskollisen miehen.

Lapsihaave on toki ymmärrettävä, mutta ykkösvalintakriteerinä, joka määrittää myös naisen iän, tuo on kyllä todella iso turn off...

Eikös se ole ihan normaalia biologiaa. Minä miehenä pystyn vielä saamaan lapsia. Olen siellä oikeassakin Tinderissä ja ehkä yhdet treffit saan vuodessa. En kyllä ymmärrä.

Voithan jatkaa valitsemallasi linjalla, jos siltä tuntuu. Tulosta se ei näytä tuottavan kuitenkaan.

Voisitteko naiset selittää jonkun järkevän syyn nirsoilla miehen iän suhteen. Vanhempi mies pystyy vielä saamaan lapsia eli joku ihme oikuttelu kyseessä.

Ikäero voi ongelma, kummin päin vaan. Naisena haluaisin, että mies olisi suunnilleen ikäiseni. Omani onkin.

Mutta ystäväpiirissä on useampi ison ikäeron pariskunta. Mitään ongelmaa parinkaankymmenen vuoden ikäerossa ei ole siihen saakka, kun vanhempi puoliso (yleensä mies) on viiskymppinen tai sen alle.  

Kriisi tulee nuoremmalle puolisolle siinä vaiheessa, kun tämä on itse nelissäkymmenissä ja puoliso lähestyy eläkeikää. Silloin ikäero todella tuntuu, varsinkin kun naiset usein huolehtii itsestään paremmin ja säilyy pitempään nuorekkaana kuin miehet. Ymmärrän, on varmasti ikävää olla itse elämänsä kunnossa ja naimisissa vaarin kanssa, jonka elinvoimat alkaa jo pahasti hiipua. Myös moni mies kokee tässä tilanteessa riittämättömyyttä ja katuu, että aikoinaan hyväksyi suhteen isolla ikäerolla.

Ei tietenkään aina, mutta yleistä tämä on.

No mitä väliä millaista elämää viettää vanhana ukkona.

Ompahan jotain mitä muistella

Kiva se on muistella pitkää yhteistä elämää vireän mummonkin kanssa!

mummokin voi heittää veivinsä

Keskiäkäinen nainen, lihava ja mahava. Akateeminen koulutus ja sitä vastaava ammatti, johon kuuluu jonkin verran matkustamista. Lisää opiskelen koko ajan työn ohessa. Vapaa-ajalla rakastan matkustamista, omatoimiset kaupunkilomat ja reppureissut lähinnä Euroopassa vetävät puoleensa. Kotona vapaa-aika kuluu opintojen lisäksi puutarhanhoidossa. Retkeily kiinnostaa ja olisi mukavaa löytää kumppani, joka on innostunut vaelluksista ja telttailusta luonnossa. Kartan ja kompassin lukutaito iso plussa!

Rakastan myös kokkaamista ja olen innokas sekä kokeilemaan uusia reseptejä että tekemään ruokaa ihan omasta päästäni. Syö itse vegaanisesti, mutta en edellytä sitä muilta. Juomapuolelta minulle maistuu sekä olut että viini, talvella punaista ja kesällä valkoista. Unohtamatta lempijuomaani skumppaa.

Haaveenani on vuoden-parin sisällä downshiftata työelämästä niin, että tarjoaisin nykyistä ja tulevaa osaamistani yrittäjänä. Se toivottavasti mahdollistaisi myös sen, että voisin jälleen tarjota kodin eläimille. Ainakin koiria kotiini tulee varmuudella tulevaisuudessa kuulumaan, ehkä tallikissakin ja sitten se talli eli pari ponia tai hevosta.

Hakemani mies on suunnilleen saman ikäinen, lapsensa jo kauan sitten aikuiseksi kasvattanut. Ehdottomasti älykäs, nokkela, hauska ja avoin. Luonnollisesti omillaan toimeentuleva riippumatta siitä, haluaisimmeko joskus muuttaa saman katon alle vai sopisiko meille paremmin sitoutunut erillissuhde. Kiinnostus matkailuun ja retkeilyyn ehdoton plussa.

N55

(todellisuudessa olen avoliitossa, mutta en voinut vastustaa kiusausta kokeilla, miltä oma ilmoitukseni todennäköisesti näyttäisi jos sellaisen laatisin)

30v. nainen, miehen pitää osata suudella. Hyvästäkin miehestä menee maku, jos ei osaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kokemusta tinderistä eikä mistään deitti-ilmoituksista. Nyt voi koettaa kun saa tehdä ilman yhteystietoja, niin ei ruuhkaudu viestimet.

Olen 38-vuotias korkeakouluttautunut mies. Yrittäjä ja monitoimipuuhaaja useilla eri toimialoilla. Harrastan juoksua ja pyöräilyä, ajan salliessa (joskus sitten...) metsästystä ja kalastusta sekä eritoten musiikkia: soitan kuusikielistä ja yksikielistä. Viljelen maata ja pidän pikkuisen kotieläimiä. Hoitelen metsiä.

Tienaan lähinnä tietokonetta käyttäen elantoni. Tykkään luonnosta ja kahdesta lapsestani. Harrastan myös politiikkaa ja pidän ihmisistä, keskusteluista ja maailmanparantamisesta. Olen mielikuvitusrikas innostuja ja innostaja. Olen utelias ja kiinnostun herkästi uusista asioista ja vaihtelen mielenkiinnon kohteita tiuhaan. Ihmissuhteissa kuitenkin olen äärimmäisen vakaa ja luotettava. Läheiset ovat kaikkein tärkeintä.

Keskittymiskykyni on huono ja pitkäjänteiset hommat saan maaliin vain ponnistellen ja pinnistellen. Mutta saan. Haaveilen kirjailijan urasta sillä rakastan kirjoittamista, tarinoita ja viihdyttämistä sekä elämyksiä. Olen kai luova. Sekä joskus vaikeaselkoinen. Kuuntelen mieluusti ja seuraan sivusta ihmisten elämää. Ja maailman menoa muutenkin. Olen kokonaisuuksien hahmottaja enkä yksityiskohtien viilailija. Osaan olla siisti mutta sotku ei häiritse ja viihdyn parhaiten funktionaalisessa kaaoksessa enkä anaalisessa järjestyksessä. Kyseenalaistan paljon. Mietin ja käytän loogisia perusteluita. Dogmaatikoille en sovellu.

Tämä minulle kiitos.Lähes kaikki täsmäsi. Paitsi olisi liian iso ikäero. Voi kumpa löytäisin kaltaisesi jostain.

Tuo AP tässä. Kiva jos kelpaisi, se on hyväksi itsetunnolle. Toivottavasti löydät itsellesi näin hyvän kumppanin, voin varauksetta kehua kyllä makuasi. En ole ehkä muutenkaan saatavilla enkä tyrkytä itseäni, mutta tuli vaan mieleen tästä ja muiden ikäpohdinnoista että pitäisi lisätä ilmoitukseen tieto, että sukuni on pitkäikäistä ja hyvin säilyvää sorttia kummankin vanhempani puolelta. Naama vähän lapsenpiirteinen ehkä. Vieläkin kyselevät joskus papereita kaljakaupassa. Kunhan juuri aloittamani kuntokuuri alkaa näkyä, tilanne varmaan vahvistuu. Tai sitten tuo ekat rypyt naamaan, voihan niinkin käydä. Mutta edes isälläni ei näy vielä ryppyjä, ysikymppisellä isoisällä jo toki.

Todella monella on haussa retkeilyä, vaellusta ja muuta eräsamoilua. Missä on kaikki ns. normaalit kaupunkilaiset, jotka käy töissä, jossain harrastuksessa (monesti sisällä) ja loppuaika menee lasten, kodin, kaupassakäynnin jne parissa?

Vierailija kirjoitti:

Keskiäkäinen nainen, lihava ja mahava. Akateeminen koulutus ja sitä vastaava ammatti, johon kuuluu jonkin verran matkustamista. Lisää opiskelen koko ajan työn ohessa. Vapaa-ajalla rakastan matkustamista, omatoimiset kaupunkilomat ja reppureissut lähinnä Euroopassa vetävät puoleensa. Kotona vapaa-aika kuluu opintojen lisäksi puutarhanhoidossa. Retkeily kiinnostaa ja olisi mukavaa löytää kumppani, joka on innostunut vaelluksista ja telttailusta luonnossa. Kartan ja kompassin lukutaito iso plussa!

Rakastan myös kokkaamista ja olen innokas sekä kokeilemaan uusia reseptejä että tekemään ruokaa ihan omasta päästäni. Syö itse vegaanisesti, mutta en edellytä sitä muilta. Juomapuolelta minulle maistuu sekä olut että viini, talvella punaista ja kesällä valkoista. Unohtamatta lempijuomaani skumppaa.

Haaveenani on vuoden-parin sisällä downshiftata työelämästä niin, että tarjoaisin nykyistä ja tulevaa osaamistani yrittäjänä. Se toivottavasti mahdollistaisi myös sen, että voisin jälleen tarjota kodin eläimille. Ainakin koiria kotiini tulee varmuudella tulevaisuudessa kuulumaan, ehkä tallikissakin ja sitten se talli eli pari ponia tai hevosta.

Hakemani mies on suunnilleen saman ikäinen, lapsensa jo kauan sitten aikuiseksi kasvattanut. Ehdottomasti älykäs, nokkela, hauska ja avoin. Luonnollisesti omillaan toimeentuleva riippumatta siitä, haluaisimmeko joskus muuttaa saman katon alle vai sopisiko meille paremmin sitoutunut erillissuhde. Kiinnostus matkailuun ja retkeilyyn ehdoton plussa.

N55

(todellisuudessa olen avoliitossa, mutta en voinut vastustaa kiusausta kokeilla, miltä oma ilmoitukseni todennäköisesti näyttäisi jos sellaisen laatisin)

naisista tykkäävälle täältä peukku248

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

40-vuotias 172 cm pitkä mies etsii puolisoa. Harrastan juoksua, hiihtoa ja vaellusta, mutta vatsaa on siitä huolimatta päässyt kasvamaan. Arvostan huumorintajua, älykkyyttä ja tasapainoista luonnetta. Sinun pitää olla minua vähintään 10 vuotta nuorempi lapseton nainen. Oma perhe on ykköstoiveeni, mutta haluan tutustua ennen sitoutumista. Käyn töissä ja talouteni on kunnossa.

Miksi? Miksei edes oman ikäinen kelpaa? 

Koska haluan omia lapsia. 2-3 vuotta pitää ehtuä tutustua ennen perheen perustamista. Miksi on kelpaa? Minusta saisi hyvän ja uskollisen miehen.

Lapsihaave on toki ymmärrettävä, mutta ykkösvalintakriteerinä, joka määrittää myös naisen iän, tuo on kyllä todella iso turn off...

Eikös se ole ihan normaalia biologiaa. Minä miehenä pystyn vielä saamaan lapsia. Olen siellä oikeassakin Tinderissä ja ehkä yhdet treffit saan vuodessa. En kyllä ymmärrä.

Voithan jatkaa valitsemallasi linjalla, jos siltä tuntuu. Tulosta se ei näytä tuottavan kuitenkaan.

Voisitteko naiset selittää jonkun järkevän syyn nirsoilla miehen iän suhteen. Vanhempi mies pystyy vielä saamaan lapsia eli joku ihme oikuttelu kyseessä.

Ajattelit, että alle 30 -vuotiaan naisen unelmatulevaisuudenkuva on saatella esikoinen ekaluokalle käsikynkässä 50- vuotias ukko? Lapsen ylioppilasjuhlia voi kätevästi juhlia samaan aikaan kuin sinun eläkkeelle jäämistä.

Ihan pelkkä miehen kyky siittää lapsia iäkkäämpänä ei vielä ole riittävä peruste pariutua vanhuksen kanssa. Etenkin kun se spermanlaatu huononee merkittävästi yli 40 -vuotiailla miehillä.

Tämä on fakta. Yleisessä tiedossa on, että jos äiti on yli 40-vuotias, se lisää riskiä että lapsi syntyy vammaisena.

Sen sijaan vähemmän puhutaan siitä, että ihan yhtä lailla vammaisen lapsen riskiä lisää myös isän yli 40 vuoden ikä. Eli yllä luonto tässäkin ohjaa ihan viisaasti vaikka miehet teknisesti kykenevätkin tuottamaan jälkeläisiä naisia pidempään.

Biologisesti hyvät perheenkasvattamisvuosikymmenet sijoittuvat siis molemmilla sukupuolilla kahdenkympin ja neljänkympin ikävuoden välille.

Vierailija kirjoitti:

Todella monella on haussa retkeilyä, vaellusta ja muuta eräsamoilua. Missä on kaikki ns. normaalit kaupunkilaiset, jotka käy töissä, jossain harrastuksessa (monesti sisällä) ja loppuaika menee lasten, kodin, kaupassakäynnin jne parissa?

Jos lapset on jo kasvatettu, niin eipä siellä kotona ole pakko pysyä.

Joo olen harrastanut nettideittailua, en kylläkään Tinderiä, mutta ei ketään kine jos ei ole kuvaa se on selvä. Lässyttää voi ummet ja lammet yhdenkään sanan ollessa totta. Kaikki ovat aina reippaita, iloisia, kivoja, olis oikeasti kiva tietää miksi sitten ovat sinkkuja ja miksi usein osoittautuvat mielenterveyspotilaiksi tapaamisten jälkeen...? On alkoholistia, masentunutta, väkivaltaista, sulkeutunutta, vankilakundia jne...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

27v, 181cm, vaaleahiuksinen ja sinisilmäinen korkeakoulutettu mies hyväpalkkaisessa mutta melko kiireellisessä ammatissa. Harrastan hiihtoa, juoksua ja kuntosalia joten kroppa on kunnossa. Vielä en lapsia toivo, haluan vielä elää ja harrastaa, mutta ennen kun täytän 35. Naismieltymys on vaalea, iloinen ja hoikka.

it is amatch

Olen hoikka ja kaunis vaalea nainen, vela.

Hyväpalkkainen työ

Olen humalassa ilkeä ja agressiivinen.

Tykkään seksistä

it is a match jos olet ihana. N31

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

27v, 181cm, vaaleahiuksinen ja sinisilmäinen korkeakoulutettu mies hyväpalkkaisessa mutta melko kiireellisessä ammatissa. Harrastan hiihtoa, juoksua ja kuntosalia joten kroppa on kunnossa. Vielä en lapsia toivo, haluan vielä elää ja harrastaa, mutta ennen kun täytän 35. Naismieltymys on vaalea, iloinen ja hoikka.

it is amatch

Olen hoikka ja kaunis vaalea nainen, vela.

Hyväpalkkainen työ

Olen humalassa ilkeä ja agressiivinen.

Tykkään seksistä

Toisessa sanotaan iloinen, toisessa ilkeä. Eikä mainintaa, että välttäisi humaltumista.

Siis mitä?!!

En lukenut kommentteja, mutta oikeastiko naiset kokee olevansa jossain "markkinoilla", joista joku kusipää-ukko poimii parhaat päältä?

On aikoihin eletty! 😠

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

FREDERIK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

40-vuotias 172 cm pitkä mies etsii puolisoa. Harrastan juoksua, hiihtoa ja vaellusta, mutta vatsaa on siitä huolimatta päässyt kasvamaan. Arvostan huumorintajua, älykkyyttä ja tasapainoista luonnetta. Sinun pitää olla minua vähintään 10 vuotta nuorempi lapseton nainen. Oma perhe on ykköstoiveeni, mutta haluan tutustua ennen sitoutumista. Käyn töissä ja talouteni on kunnossa.

Miksi? Miksei edes oman ikäinen kelpaa? 

Koska haluan omia lapsia. 2-3 vuotta pitää ehtuä tutustua ennen perheen perustamista. Miksi on kelpaa? Minusta saisi hyvän ja uskollisen miehen.

Lapsihaave on toki ymmärrettävä, mutta ykkösvalintakriteerinä, joka määrittää myös naisen iän, tuo on kyllä todella iso turn off...

Eikös se ole ihan normaalia biologiaa. Minä miehenä pystyn vielä saamaan lapsia. Olen siellä oikeassakin Tinderissä ja ehkä yhdet treffit saan vuodessa. En kyllä ymmärrä.

Voithan jatkaa valitsemallasi linjalla, jos siltä tuntuu. Tulosta se ei näytä tuottavan kuitenkaan.

Voisitteko naiset selittää jonkun järkevän syyn nirsoilla miehen iän suhteen. Vanhempi mies pystyy vielä saamaan lapsia eli joku ihme oikuttelu kyseessä.

Ikäero voi ongelma, kummin päin vaan. Naisena haluaisin, että mies olisi suunnilleen ikäiseni. Omani onkin.

Mutta ystäväpiirissä on useampi ison ikäeron pariskunta. Mitään ongelmaa parinkaankymmenen vuoden ikäerossa ei ole siihen saakka, kun vanhempi puoliso (yleensä mies) on viiskymppinen tai sen alle.  

Kriisi tulee nuoremmalle puolisolle siinä vaiheessa, kun tämä on itse nelissäkymmenissä ja puoliso lähestyy eläkeikää. Silloin ikäero todella tuntuu, varsinkin kun naiset usein huolehtii itsestään paremmin ja säilyy pitempään nuorekkaana kuin miehet. Ymmärrän, on varmasti ikävää olla itse elämänsä kunnossa ja naimisissa vaarin kanssa, jonka elinvoimat alkaa jo pahasti hiipua. Myös moni mies kokee tässä tilanteessa riittämättömyyttä ja katuu, että aikoinaan hyväksyi suhteen isolla ikäerolla.

Ei tietenkään aina, mutta yleistä tämä on.

No mitä väliä millaista elämää viettää vanhana ukkona.

Ompahan jotain mitä muistella

Kiva se on muistella pitkää yhteistä elämää vireän mummonkin kanssa!

mummokin voi heittää veivinsä

Niin voit kuule pappa sinä itsekin! Kenelläkään täällä ei ole henkivakuutusta, nuorillakaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

40-vuotias 172 cm pitkä mies etsii puolisoa. Harrastan juoksua, hiihtoa ja vaellusta, mutta vatsaa on siitä huolimatta päässyt kasvamaan. Arvostan huumorintajua, älykkyyttä ja tasapainoista luonnetta. Sinun pitää olla minua vähintään 10 vuotta nuorempi lapseton nainen. Oma perhe on ykköstoiveeni, mutta haluan tutustua ennen sitoutumista. Käyn töissä ja talouteni on kunnossa.

Miksi? Miksei edes oman ikäinen kelpaa? 

Koska haluan omia lapsia. 2-3 vuotta pitää ehtuä tutustua ennen perheen perustamista. Miksi on kelpaa? Minusta saisi hyvän ja uskollisen miehen.

Lapsihaave on toki ymmärrettävä, mutta ykkösvalintakriteerinä, joka määrittää myös naisen iän, tuo on kyllä todella iso turn off...

Eikös se ole ihan normaalia biologiaa. Minä miehenä pystyn vielä saamaan lapsia. Olen siellä oikeassakin Tinderissä ja ehkä yhdet treffit saan vuodessa. En kyllä ymmärrä.

Voithan jatkaa valitsemallasi linjalla, jos siltä tuntuu. Tulosta se ei näytä tuottavan kuitenkaan.

Voisitteko naiset selittää jonkun järkevän syyn nirsoilla miehen iän suhteen. Vanhempi mies pystyy vielä saamaan lapsia eli joku ihme oikuttelu kyseessä.

Ikäero voi ongelma, kummin päin vaan. Naisena haluaisin, että mies olisi suunnilleen ikäiseni. Omani onkin.

Mutta ystäväpiirissä on useampi ison ikäeron pariskunta. Mitään ongelmaa parinkaankymmenen vuoden ikäerossa ei ole siihen saakka, kun vanhempi puoliso (yleensä mies) on viiskymppinen tai sen alle.  

Kriisi tulee nuoremmalle puolisolle siinä vaiheessa, kun tämä on itse nelissäkymmenissä ja puoliso lähestyy eläkeikää. Silloin ikäero todella tuntuu, varsinkin kun naiset usein huolehtii itsestään paremmin ja säilyy pitempään nuorekkaana kuin miehet. Ymmärrän, on varmasti ikävää olla itse elämänsä kunnossa ja naimisissa vaarin kanssa, jonka elinvoimat alkaa jo pahasti hiipua. Myös moni mies kokee tässä tilanteessa riittämättömyyttä ja katuu, että aikoinaan hyväksyi suhteen isolla ikäerolla.

Ei tietenkään aina, mutta yleistä tämä on.

Toisaalta, jos puolisoaan rakastaa, millään muulla ei ole väliä. T. 30 vuotta vanhempaan rakastunut

Ja toisaalta myös, että minun tapauksessani olimme 40v pariskunta, jolla on lapsia. Minä olin elämäni kunnossa ja uskollinen, mutta vaimo petti silti. Liitto loppui siihen. Eli ei se samanikäisyyskään mitään takaa.

ikävää :( toivottavasti löydät kivan naisen!

Vierailija kirjoitti:

Joo olen harrastanut nettideittailua, en kylläkään Tinderiä, mutta ei ketään kine jos ei ole kuvaa se on selvä. Lässyttää voi ummet ja lammet yhdenkään sanan ollessa totta. Kaikki ovat aina reippaita, iloisia, kivoja, olis oikeasti kiva tietää miksi sitten ovat sinkkuja ja miksi usein osoittautuvat mielenterveyspotilaiksi tapaamisten jälkeen...? On alkoholistia, masentunutta, väkivaltaista, sulkeutunutta, vankilakundia jne...

Ja nämä asiatko sitten näkee heti kuvasta?

Olen yksi tänne kuvauksen laittaneista naisista. Vaikea uskoa, että miehet laittavat noin paljon alapeukkuja suht järkevään tekstiin.

Tämä olisi kivempaa, jos kettuuntuneet ja kateelliset vanhatpiiat ja ikisinkut eivät alapeukuttelisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

40-vuotias 172 cm pitkä mies etsii puolisoa. Harrastan juoksua, hiihtoa ja vaellusta, mutta vatsaa on siitä huolimatta päässyt kasvamaan. Arvostan huumorintajua, älykkyyttä ja tasapainoista luonnetta. Sinun pitää olla minua vähintään 10 vuotta nuorempi lapseton nainen. Oma perhe on ykköstoiveeni, mutta haluan tutustua ennen sitoutumista. Käyn töissä ja talouteni on kunnossa.

Miksi? Miksei edes oman ikäinen kelpaa? 

Koska haluan omia lapsia. 2-3 vuotta pitää ehtuä tutustua ennen perheen perustamista. Miksi on kelpaa? Minusta saisi hyvän ja uskollisen miehen.

Lapsihaave on toki ymmärrettävä, mutta ykkösvalintakriteerinä, joka määrittää myös naisen iän, tuo on kyllä todella iso turn off...

Eikös se ole ihan normaalia biologiaa. Minä miehenä pystyn vielä saamaan lapsia. Olen siellä oikeassakin Tinderissä ja ehkä yhdet treffit saan vuodessa. En kyllä ymmärrä.

Voithan jatkaa valitsemallasi linjalla, jos siltä tuntuu. Tulosta se ei näytä tuottavan kuitenkaan.

Voisitteko naiset selittää jonkun järkevän syyn nirsoilla miehen iän suhteen. Vanhempi mies pystyy vielä saamaan lapsia eli joku ihme oikuttelu kyseessä.

Ajattelit, että alle 30 -vuotiaan naisen unelmatulevaisuudenkuva on saatella esikoinen ekaluokalle käsikynkässä 50- vuotias ukko? Lapsen ylioppilasjuhlia voi kätevästi juhlia samaan aikaan kuin sinun eläkkeelle jäämistä.

Ihan pelkkä miehen kyky siittää lapsia iäkkäämpänä ei vielä ole riittävä peruste pariutua vanhuksen kanssa. Etenkin kun se spermanlaatu huononee merkittävästi yli 40 -vuotiailla miehillä.

Tämä on fakta. Yleisessä tiedossa on, että jos äiti on yli 40-vuotias, se lisää riskiä että lapsi syntyy vammaisena.

Sen sijaan vähemmän puhutaan siitä, että ihan yhtä lailla vammaisen lapsen riskiä lisää myös isän yli 40 vuoden ikä. Eli yllä luonto tässäkin ohjaa ihan viisaasti vaikka miehet teknisesti kykenevätkin tuottamaan jälkeläisiä naisia pidempään.

Biologisesti hyvät perheenkasvattamisvuosikymmenet sijoittuvat siis molemmilla sukupuolilla kahdenkympin ja neljänkympin ikävuoden välille.

Niin. Eipä ole sattumaa, että yli nelikymppiset miehet ei enää kelpaa spermanluovuttajiksi. Parasta ennen-päiväys on ylittynyt.