Onko vaikeaa opetella laskettelemaan jos osaa hyvin hiihtää?
Mä lasken mäkeä kyllä sujuvasti suksilla ja hiihdän joka talvi, mutta nyt lapset yllyttävät kanssaan laskettelurinteeseen. Haluaisin kovasti mennä ja liikkua koko perhe yhdessä, mutta pelkään ihan hirveästi... pelkään etten osaa ja sitten kaadun ja olenkin seuraavaksi sairauslomalla.
Oppiiko sen helposti?
Kommentit (37)
Mieluummin mäkeen kuin hiihtään, on sen verran jännempää puuhaa :).
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä, et miks kukaa haluais lasketella??
Jotkut ahdistavat talvivaatteet, hirvee kasa vaatteita päällä ja silmilläki tyylii, jättimäiset sukset/mitkä onkaan jotka painaa miljoona kiloo jotka ei lähe irti sun jaloista vaan on niissä kiinni, lunta joka on kylmää ja märkää, jääkylmä ilma, huono sää (kylmä ja liikaa lunta), jotain isokokosia mäkiä----- mitä ihmettä oikeesti????? mäkiä joista laskeminen tuntuu kamalalta ja sinne kiipeeminen kestää ikuisuuden ja on vaarallista ja yhestäki virheestä voi loukkaantua pahasti, liukuvaa jäätä, lasketaan viel yksin, hyh hyh.
Adrenaliini? Ei siin laskiessa ees tunnu se kylmyys ja märkyys, vasta sit ku menee tauolle tai vessaam.
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä vinkkiä että miten eroon siitä pelosta joka iskee kun on päässyt hissillä ihan loivaankin rinteeseen ja katsoo alas ja tulee paniikki että en pääsekkään täältä alas? Pelkään että lähden syöksylaskuun enkä pysty kontrolloimaan itseäni.
Kokeilin nimittäin muutaman kerran joskus vuosia sitten enkä ole sen jälkeen uskaltautunut rinteeseen.
Tää pelko on ollu mullakin, mut koskaan ei oo ollu sellasta tilannetta et tää ois tapahtunu. Jos vauhti kovenee, eikä pysty jarruttamaan, niin kaatuminen kuuluu tehdä sivulle. Sekin opetellaan hiihtokoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä, et miks kukaa haluais lasketella??
Jotkut ahdistavat talvivaatteet, hirvee kasa vaatteita päällä ja silmilläki tyylii, jättimäiset sukset/mitkä onkaan jotka painaa miljoona kiloo jotka ei lähe irti sun jaloista vaan on niissä kiinni, lunta joka on kylmää ja märkää, jääkylmä ilma, huono sää (kylmä ja liikaa lunta), jotain isokokosia mäkiä----- mitä ihmettä oikeesti????? mäkiä joista laskeminen tuntuu kamalalta ja sinne kiipeeminen kestää ikuisuuden ja on vaarallista ja yhestäki virheestä voi loukkaantua pahasti, liukuvaa jäätä, lasketaan viel yksin, hyh hyh.
Aika reipas asenne!! :D Kyllä siinä kuule on vauhdin huumaa, vaihtelevia haasteita, onnistumisen iloa, hienoja maisemia, mahdollisesti mukavaa seuraa ja hauskoja aftereita! Kannattaa joskus kokeilla hieman positiivisuutta elämässä ;)
Hiihtotaidosta ja kokemuksesta mäkisessä maastossa on hyötyä, etenkin luisteluhiihdosta, laskettelua opetellessa.
Mutta myös hyvä luistelutaito voi antaa pohjaa.
Meillä on majaillut useita Keski-Eurooppalaisia vaihto-oppilaita. Talvisin on tietysti käyty hiihtämässä ja laskettelemassa (koko vaihto-oppilasryhmän kanss.
Minulle oli suuri hämmästys, miten nopsaan osa hollantilaisista pääsi jyvälle hommasta verrattuna saksalaisiin ja belgialaisiin niin hiihdossa kuin laskettelussa. Ei se tietenkään kaikilta hollantilaisiltakaan sujunut. Ja joka ryhmästä löytyi Alpeilla lasketelleita, jotka eivät opetusta kaivanneet.
Luistelu oli se yhdistävä tekijä, joka löytyi näiltä ei ennen suksilla olleita nopeasti oppivia. Imeisesti kääntyily ja vartalon hallinta luistimilla tuo myös pohjaa kiikkerillä suksien hallintaan.
downhilluja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä, et miks kukaa haluais lasketella??
Jotkut ahdistavat talvivaatteet, hirvee kasa vaatteita päällä ja silmilläki tyylii, jättimäiset sukset/mitkä onkaan jotka painaa miljoona kiloo jotka ei lähe irti sun jaloista vaan on niissä kiinni, lunta joka on kylmää ja märkää, jääkylmä ilma, huono sää (kylmä ja liikaa lunta), jotain isokokosia mäkiä----- mitä ihmettä oikeesti????? mäkiä joista laskeminen tuntuu kamalalta ja sinne kiipeeminen kestää ikuisuuden ja on vaarallista ja yhestäki virheestä voi loukkaantua pahasti, liukuvaa jäätä, lasketaan viel yksin, hyh hyh.
Aika reipas asenne!! :D Kyllä siinä kuule on vauhdin huumaa, vaihtelevia haasteita, onnistumisen iloa, hienoja maisemia, mahdollisesti mukavaa seuraa ja hauskoja aftereita! Kannattaa joskus kokeilla hieman positiivisuutta elämässä ;)
Ja vaikka aina mollataan, että hissi vie ylös ja painovoima tuo ylös, niin onhan se päivä rinteessä yllättävän hyvää liikuntaa etenkin jaloille ja keskivartalolle, kovemmassa vauhdissa myös hengityselimille. Puhumattakaan raittiista ulkoilmasta. Kyllä se aina kepeissä vaatteissa sohvalla lösöämisen voittaa, haalareista ja tönkkömonoista huolimatta. Eikä pidä unohtaa sosiaalista puolta.
Vierailija kirjoitti:
Luistelu on kivaa, siihen ei tarvii käyttää nii paljoo aikaa eikä tarvii laittaa jotain yli isoi ja painavii asioita jalkoihin, on paljon kevyempää ja kivempaa.
Pystystä metsästä luistelun opettelu on kyllä vaikeampaa kuin laskettelun opettelu.
Jos osaat aurata ja käänellä suksia eli painon siirtoo eli ohja suksia ettet mene vain suoraa ja joku kaveri joka osaa lasketella ja neuvoo niin selviät kyllä. Johonkin helppoon rinteeseen ensiksi.
Hiihtokokemuksesta on hyötyä siten, että tietää miten suksia ohjataan latu-uran ulkopuolella ja miten vauhtia hillitään alamäessä ja jos pystyy luottamaan siihen, ettei vauhti pääse kasvamaan liian lujaksi, ja pystyy hallitsemaan laskun, laskettelu on oikein mukavaa.
Ei ole mitään järkeä laittaa 132kg laskettelusuksien päälle, murtsikassakin on tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä vinkkiä että miten eroon siitä pelosta joka iskee kun on päässyt hissillä ihan loivaankin rinteeseen ja katsoo alas ja tulee paniikki että en pääsekkään täältä alas? Pelkään että lähden syöksylaskuun enkä pysty kontrolloimaan itseäni.
Kokeilin nimittäin muutaman kerran joskus vuosia sitten enkä ole sen jälkeen uskaltautunut rinteeseen.
Mulla tulee juuri tuo sama ongelma että hitaassa vauhdissa käännökset vielä onnistuu mutta kun vauhti kasvaa liikaa en saa enää jarrutettua sitä muuta kuin kaatumalla ja loukkaan helposti itseni ja taitan jalat
minä ainakin laskettelin ekaa kertaa noin 10 vuotiaana enkä kaatunut kertaakaan. nyt olen 12 ja olen kaatunut yhden kerran, eikä sekään ollut mitenkään vaarallinen kaatuminen, eikä ainakaan sattunut yhtään. eli ei ainakaan kaatumista kannata pelätä. aloitin itse laskemaan lyhyessä ja loivassa mäessä ja siitä sitten pidempiin, sekä vaikeampiin mäkiin. olen käynyt laskettelemassa ehkä 3-4 kertaa ja niistä viimeisin oli saariselällä ja uskallauduin jo aika jyrkkiin ja vaikeampiin mäkiin! ELI SINNE MÄKEEN VAAN!!!!
Se voi olla sulle inhottava laji mutta monelle muulle se on ihana harrastus et kaikilla on oma mielipide
Vierailija kirjoitti:
No on se vaikeaa, jos ei ole ikinä lasketellut. Vaatii kyllä jonkunnäköisen laskettelukurssin lähes aina.
No eikä vaadi! Rinteeseen vaan. Kaikkihan siellä on. Kurssin voi käydä myöhemmin, niin siitä saa jotain irti.
En osaa hiihtää (tai saan lykittyä itseäni ladulla eteenpäin huonolla tekniikalla, mutta ei sitä voi hiihtämiseksi kutsua), mutta osaan lasketella.
Jos yhtään epäilyttää kannattaa ensin ottaa ohjattu tunti tai pari, niin saa tekniikan ohella oppia rinne-etiketistä.
Tottahan siitä apua on, että on tullut oltua paljon suksien päällä ja laskettu mäkiä alas. Onhan se iso etu niihin verrattuna, jotka eivät laskettelua aloittaessa ole olleet tekemisissä minkäänlaisten suksien kanssa. Tasapainoahan molemmilla laskiessa vaaditaan, vaikka teknisesti hyvin erilaisia lajeja ovatkin.
Sitten oma kommenttini siihen, kun täällä muutamat sanovat, että on välttämätöntä ottaa jonkunlaista opetusta. Itse sanon kokemuksesta, että ei ole, siis mikään pakko. Toki se nopeuttaa oppimista, kun saa perusteet nopeammin haltuun, mutta pakollista se ei ole. Toki se riippuu vähän luonteestakin. Jos on vähän arempi, niin ehkä joku alkeiskurssi voisi olla paikallaan, mutta jos taas on heittäytyjä tyyppiä, eikä arkaile kokeilla uusia asioita, niin ei muuta kun välineet vuokraamaan ja rinteeseen. Toki hieman kannattaa ensin katsella ympärilleen ja ottaa vinkkejä muilta, etenkin siitä, miten hisseihin mennään jne.
Itse olen nimenomaan aloittanut vasta aikuisiällä ja juuri niin, että takana oli vuosien hiihtoharrastus ja junnuikäisenä vähän kilpailumielessäkin. Laskettelurinnettä olin toki tullut alas aiemminkin, mutta ainoastaan murtsikoilla. Kohtuullisen haasteellista hommaa sekin :)
Mutta joo, rinteeseen menin ilmaan mitään kursseja, tai kaverien oppeja, elin opettelin kaiken itse ja nykyään olen mielestäni ihan kohtuullinen laskija. Lapin haastavimmat mustat rinteekin on kaatumatta alas tultu.
Ei ole siis mikään pakko mennä millekään kursseille, tai ottaa edes kavereilta tunteja, jos ei halua, mutta jos nyt sattuu kaveripiirissä joku alan harrastaja olemaan, joka suostuu opastusta antamaan, niin tokihan sellainen kannattaa hyödyntää.
Ei se laskettelu kuitenkaan mitään rakettitiedettä ole, kuten ei murtomaahiihtokaan. Tekemällä oppii, joten ei muuta kuin rinteeseen vaan, joko oppien kera tai ilman ;)