Lue keskustelun säännöt.
Mitä ihmettä on tapahtunut koulutukselle Suomessa
28.12.2018 |
Ennen noustiin koulutuksen avulla ylöspäin, mutta nyt kuulen korkeastikoulutettujen työkaverieni kertovan lastensa opiskelevan ammattikoulussa.
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä Suomessa tapahtuu?
Pitkäkestoinen, suunnitelmallinen, harkittu ja tahallinen maan tuhoaminen menossa. Sama läpi Euroopan. Emme ole ainut maa, jota kohtaan hyökätään tällä tavoin.
On ymmärrettävä, että kyseessä on nimenomaan pitkäkestoinen tuhoamisprosessi, ei nopea. Tämä tehdään pikku hiljaa vuosien aikana.
Koulutus lähtee elinkeinoelämän tarpeista, ei yksilön ja meillä on jo nyt paljon ylikoulutettua työvoimaa ja akateemista työttömyyttä esim. opettajissa, hammaslääkäreissä jne. kun suorittavasta työvoimasta on pulaa. Miksi yhteiskunnan pitäisi maksaa koulutuksesta, jos se johtaa työttömyyteen?
Nykyään vaaditaan ammattikouluihim korkeampi keskiarvo kuin lukioihin, siinäkin mielessä ap. väite on harhaa.
Ja työvoimapulaa ei ole enää vuosiin ole ollut akateemisilla aloilla ja moni maisteri on kaupan kassalla, kun koulutusta vastaavaa työtä ei ole.Ei pidä paikkaansa. Lukioissa jätetään paikkoja täyttämättä.
Monet lukiot kärsivät myös oppilaspulasta ja sinne pääsee todella alhaisella keskiarvolla.
Jotkut lukiot lähettävät jopa "myyntikirjeitä" ja esittelevät lukioitaan ja houkuttelevat oppilaita tarjoamalla uusille oppilaille ensimmäisen vuoden kirjat veloituksetta tai tietokoneen oppilaan omaan käyttöön. Tämä on ollut jo 2-3 vuoden aikana ja vanhempien tai oppilaan varallisuudesta tai tulotasosta riippumatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poliittisesti kuvio on mielenkiintoinen. Akateemisten johtajien lapset joutuu amitsuun opiskelemaan kielitaidottomien kanssa.
Kaikki tieto menosta tulee vanhemmille, kuten myös se, että koulunkäynti on pelleilyä parin tunnin koulupäivineen ja todella useine vapaapäivineen.
Eihän kaikki voi olla lakimieslentäjälääkäriKTMja DI. Tarvitaan putkimiestäsähkömiestähitsaajaasiivojaarakennusmiestä jne ja kaikkea siltä väliltä.
Lvi -asentajan palkka on suurempi kuin peruspäiväraha. Ennen tosiaan korkea koulutus takasi varman ja usein hyvin pakatun työn. Nyt ei enää takaa kuin muutamilla aloilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monelle ainoa hyöty yliopisto-opiskeluista on kirjoitusvirheistä päteminen keskustelupalstoilla ja nuoret saattavat ajatella, että se ei ole niiden juttu.
Mutta kuitenkin täällä on sisälukutaito täysin kadoksissa. Eikö sitä enää opeteta?
Hyvä pointti sinänsä, että itselläni ainakin arvostusta korkeakoulutusta kohtaan on syönyt se kun on huomannut, ettei suurinosa korkeasti kouluttautuneista ole sen älykkäämpiä tai sivistyneempiä kuin muutkaan.
Perus rivimaisteri on keskimäärin jopa aika typerä, mikä korostuu siinä kun keskiverto rivimaisteri kuvittelee olevansa kovinkin ylhäinen akateemishahmo - jos siis on sukunsa ensimmäisiä akateemisia, kuten nykyään huomattava osa on.Tai sitten sinä vain kuvittelet omassa päässäsi näin, koska pidät itseäsi altavastaajana oman koulutustasosi vuoksi, joten haastat ja etsit virheitä toisesta, yleensä siitä itseäsi korkeammin koulutetusta. Akateeminen voi tällöin alkaa varoa käytöstään ja teeskennellä typerämpää kuin onkaan, jotta saisi olla rauhassa. Ei niistä kouluajoista monella niin kauaa ole, jolloin amikseen menneet simputtivat luokan hikareita (oma osuutensa on sitten näillä äijänrötkäleillä, joilta kuulee joka kerta jotain yhtä älykästä: "Yliopisto, mitä häh, täh, kuka sä luulet oikein olevas, miten sä kaadat sun maisterinpapruilla hirven?"). Jos amis heitetään vieraaseen, itselleen vihamieliseen ympäristöön töihin, jossa kaikki pitävät häntä idioottina, tuskin hän suoriutuu siitä sen paremmin kuin akateeminen, joka on pakotettu koulutustaan vastaamattomaan työhön. Erona näissä tapauksissa on vain se, että koulutetut eivät yleensä kehtaa olla yhtä törkeitä tai avoimen halveksuvia heikommin koulutetuille kuin amikset ovat itseään paremmin koulutetuille.
Ei tuosta nyt mikään osu itseeni, omia virhepäätelmiäsi vain.
Millä perusteilla sinä arvioit itseäsi kouluttautuneemman sivistystasoa? On totta, että osa yliopistokoulutuksesta keskittyy yleissivistyksen sijasta alan perusteiden hallintaan ja siitä edelleen eteenpäin kohti tutkimusta ja tieteentekoa. Yliopiston tehtävä on antaa korkeinta mahdollista koulutusta kullakin alalla ja tuottaa eri alojen asiantuntijoita. Eri asia on sitten se, kuinka sivistyneitä matemaatikkoja, luonnontieteilijöitä tai lääkäreitä yliopistosta valmistuu, mutta oman alansa asiantuntijoita he silti ovat. Harvoin lähihoitaja on lääkäriä pätevämpi lääketieteilijä, vaikka saattaakin itse näin kuvitella.
Ja taas oletat minusta useammankin asian :D
Tottakai alan X asiantuntija on alan X asiantuntija, kyse oli älystä.
Alkuperäinen viestisi jo paljasti, ettet edes ymmärtänyt mistä oli kyse, ja nyt jatkat samalla linjalla itsestäänselvyyksiä kertoen ja ymmärrykseni tasoa aliarvioiden - eli annat typerän kuvan lähinnä itsestäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lvi -asentajan palkka on suurempi kuin peruspäiväraha. Ennen tosiaan korkea koulutus takasi varman ja usein hyvin pakatun työn. Nyt ei enää takaa kuin muutamilla aloilla.
Niin ja esim. omassa perheessäni amiksen käynyt teollisuusyrittäjä tienaa moninkertaisesti sen, minkä perheen johtavassa asemassa oleva lääkäri.
Vaikka tuolla lääkärillä onkin ollut aina (hyviä) töitä.
Molemmilla hyvä ura, mutta tässä tapauksessa nyt sattunut menemään näin päin.
Edelleen työllisyys ja korkeakoulutus korreloi vahvasti. Ammattikoulussa ei saa kummoisia akateemisia taitoja, koska yhteisiä aineita on vähän ja niiden taso on heikko. Lukiossa esimerkiksi kirjoitetaan enemmän, kun lähihoitajan essee on 1-3 sivua. Kokemusta molemmista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Akateemisen työn luonnekin on muuttunut, ja nuoretkin ovat huomanneet tämän. Ennen kävit mielenkiintoisia kelskusteluja ja yhdistelet asioita, etsit tietoa kirjastosta ja ote on ollut tutkiva. Nykyään syötät arvoja tietokoneelle, joka tekee itse työn pulestasi ja sinun hommasi on tylsä arvojen kirjaaminen. Istut tylsissä kokouksissa ja syöt viinereitä. Ehkäpä se ambulanssilähärin, matkaoppaan tai kokin työ onkin nykyään paljon luovempaa ja ajattelemista vaativaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monelle ainoa hyöty yliopisto-opiskeluista on kirjoitusvirheistä päteminen keskustelupalstoilla ja nuoret saattavat ajatella, että se ei ole niiden juttu.
Mutta kuitenkin täällä on sisälukutaito täysin kadoksissa. Eikö sitä enää opeteta?
Hyvä pointti sinänsä, että itselläni ainakin arvostusta korkeakoulutusta kohtaan on syönyt se kun on huomannut, ettei suurinosa korkeasti kouluttautuneista ole sen älykkäämpiä tai sivistyneempiä kuin muutkaan.
Perus rivimaisteri on keskimäärin jopa aika typerä, mikä korostuu siinä kun keskiverto rivimaisteri kuvittelee olevansa kovinkin ylhäinen akateemishahmo - jos siis on sukunsa ensimmäisiä akateemisia, kuten nykyään huomattava osa on.Tai sitten sinä vain kuvittelet omassa päässäsi näin, koska pidät itseäsi altavastaajana oman koulutustasosi vuoksi, joten haastat ja etsit virheitä toisesta, yleensä siitä itseäsi korkeammin koulutetusta. Akateeminen voi tällöin alkaa varoa käytöstään ja teeskennellä typerämpää kuin onkaan, jotta saisi olla rauhassa. Ei niistä kouluajoista monella niin kauaa ole, jolloin amikseen menneet simputtivat luokan hikareita (oma osuutensa on sitten näillä äijänrötkäleillä, joilta kuulee joka kerta jotain yhtä älykästä: "Yliopisto, mitä häh, täh, kuka sä luulet oikein olevas, miten sä kaadat sun maisterinpapruilla hirven?"). Jos amis heitetään vieraaseen, itselleen vihamieliseen ympäristöön töihin, jossa kaikki pitävät häntä idioottina, tuskin hän suoriutuu siitä sen paremmin kuin akateeminen, joka on pakotettu koulutustaan vastaamattomaan työhön. Erona näissä tapauksissa on vain se, että koulutetut eivät yleensä kehtaa olla yhtä törkeitä tai avoimen halveksuvia heikommin koulutetuille kuin amikset ovat itseään paremmin koulutetuille.
Ei tuosta nyt mikään osu itseeni, omia virhepäätelmiäsi vain.
Millä perusteilla sinä arvioit itseäsi kouluttautuneemman sivistystasoa? On totta, että osa yliopistokoulutuksesta keskittyy yleissivistyksen sijasta alan perusteiden hallintaan ja siitä edelleen eteenpäin kohti tutkimusta ja tieteentekoa. Yliopiston tehtävä on antaa korkeinta mahdollista koulutusta kullakin alalla ja tuottaa eri alojen asiantuntijoita. Eri asia on sitten se, kuinka sivistyneitä matemaatikkoja, luonnontieteilijöitä tai lääkäreitä yliopistosta valmistuu, mutta oman alansa asiantuntijoita he silti ovat. Harvoin lähihoitaja on lääkäriä pätevämpi lääketieteilijä, vaikka saattaakin itse näin kuvitella.
Ja taas oletat minusta useammankin asian :D
Tottakai alan X asiantuntija on alan X asiantuntija, kyse oli älystä.
Alkuperäinen viestisi jo paljasti, ettet edes ymmärtänyt mistä oli kyse, ja nyt jatkat samalla linjalla itsestäänselvyyksiä kertoen ja ymmärrykseni tasoa aliarvioiden - eli annat typerän kuvan lähinnä itsestäsi.
Olen eri hlö, mutta törmännyt useamman kerran siihen, kun amis tylyttää akateemista jotenkin heikkolahjaiseksi. Kyllä akateemistenkin kesken koulutuksen eroista puhutaan, mutta ei sentään naureskella seurueen ainoalle amikselle, että taidatpa olla latvasta laho apukoulun papereinesi. Akateemiselle voidaan kyllä sanoa, että et taida osata edes perunaa kuoria, kun olet vain kirjaviisas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monelle ainoa hyöty yliopisto-opiskeluista on kirjoitusvirheistä päteminen keskustelupalstoilla ja nuoret saattavat ajatella, että se ei ole niiden juttu.
Mutta kuitenkin täällä on sisälukutaito täysin kadoksissa. Eikö sitä enää opeteta?
Hyvä pointti sinänsä, että itselläni ainakin arvostusta korkeakoulutusta kohtaan on syönyt se kun on huomannut, ettei suurinosa korkeasti kouluttautuneista ole sen älykkäämpiä tai sivistyneempiä kuin muutkaan.
Perus rivimaisteri on keskimäärin jopa aika typerä, mikä korostuu siinä kun keskiverto rivimaisteri kuvittelee olevansa kovinkin ylhäinen akateemishahmo - jos siis on sukunsa ensimmäisiä akateemisia, kuten nykyään huomattava osa on.Tai sitten sinä vain kuvittelet omassa päässäsi näin, koska pidät itseäsi altavastaajana oman koulutustasosi vuoksi, joten haastat ja etsit virheitä toisesta, yleensä siitä itseäsi korkeammin koulutetusta. Akateeminen voi tällöin alkaa varoa käytöstään ja teeskennellä typerämpää kuin onkaan, jotta saisi olla rauhassa. Ei niistä kouluajoista monella niin kauaa ole, jolloin amikseen menneet simputtivat luokan hikareita (oma osuutensa on sitten näillä äijänrötkäleillä, joilta kuulee joka kerta jotain yhtä älykästä: "Yliopisto, mitä häh, täh, kuka sä luulet oikein olevas, miten sä kaadat sun maisterinpapruilla hirven?"). Jos amis heitetään vieraaseen, itselleen vihamieliseen ympäristöön töihin, jossa kaikki pitävät häntä idioottina, tuskin hän suoriutuu siitä sen paremmin kuin akateeminen, joka on pakotettu koulutustaan vastaamattomaan työhön. Erona näissä tapauksissa on vain se, että koulutetut eivät yleensä kehtaa olla yhtä törkeitä tai avoimen halveksuvia heikommin koulutetuille kuin amikset ovat itseään paremmin koulutetuille.
Ei tuosta nyt mikään osu itseeni, omia virhepäätelmiäsi vain.
Millä perusteilla sinä arvioit itseäsi kouluttautuneemman sivistystasoa? On totta, että osa yliopistokoulutuksesta keskittyy yleissivistyksen sijasta alan perusteiden hallintaan ja siitä edelleen eteenpäin kohti tutkimusta ja tieteentekoa. Yliopiston tehtävä on antaa korkeinta mahdollista koulutusta kullakin alalla ja tuottaa eri alojen asiantuntijoita. Eri asia on sitten se, kuinka sivistyneitä matemaatikkoja, luonnontieteilijöitä tai lääkäreitä yliopistosta valmistuu, mutta oman alansa asiantuntijoita he silti ovat. Harvoin lähihoitaja on lääkäriä pätevämpi lääketieteilijä, vaikka saattaakin itse näin kuvitella.
Ja taas oletat minusta useammankin asian :D
Tottakai alan X asiantuntija on alan X asiantuntija, kyse oli älystä.
Alkuperäinen viestisi jo paljasti, ettet edes ymmärtänyt mistä oli kyse, ja nyt jatkat samalla linjalla itsestäänselvyyksiä kertoen ja ymmärrykseni tasoa aliarvioiden - eli annat typerän kuvan lähinnä itsestäsi.Olen eri hlö, mutta törmännyt useamman kerran siihen, kun amis tylyttää akateemista jotenkin heikkolahjaiseksi. Kyllä akateemistenkin kesken koulutuksen eroista puhutaan, mutta ei sentään naureskella seurueen ainoalle amikselle, että taidatpa olla latvasta laho apukoulun papereinesi. Akateemiselle voidaan kyllä sanoa, että et taida osata edes perunaa kuoria, kun olet vain kirjaviisas.
Vähän ohi aiheen, mutta tää on tätä Suomen demokratiaa, että alempaa voidaan kyykyttää ylempää mennen tullen. Euroopassa sentään sihteeri vielä ymmärtää että ei ole samalla tasolla professorin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin se vaan on että amis työllistää ja lisäksi palkka saattaa olla lähellä tai jopa parempi kuin korkeakoulutetulla. Oma poika valmistui keväällä, sai heti oman alan töitä vakkarina, lähtöpalkka 2750e kuukaudessa. Miksi ihmeessä mennä yliopistoon jos nyt tekee sitä mitä tykkää ja tienaa mukavasti 19-vuotiaaksi. Jos myöhemmin kiinnostaa lukea eteenpäin niin sen voi tehdä vaikka työn ohessa.
No siksi ihmeessä, että maailmassa on tärkeämpiäkin asioita kuin se, montako euroa tienaa. Uutta tietoa ja ideoita synnyttääkseen tarvitsee paljon tietoa. Samat tiedot voi toki omaksua ilman koulutustakin ja yliopistollinen sivistyskin on parhaimmillaankin vain hyvä lähtökohta. Ei silti tule vaikutelmaa, että poikasi on valmis pistämään tikkua ristiin vakkariduuniensa lomassa.
T. Työtön tohtori
Miksi herra/rouva tohtori sitten on työtön, jos kerran pystyt synnyttämään uutta tietoa ja ideoita? Miksi et myy aikaansaannoksiasi vaikkapa yrityksille? Millä tavalla sinä pistät nyt työttömänä ollessasi tikkuja ristiin? Maailmassa on toki tärkeämpiäkin asioita kuin montako euroa tienaa, mutta toistaiseksi hyvin moni ottaa mieluummin palkan kuin elää yhteiskunnan tuilla.
- eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lvi -asentajan palkka on suurempi kuin peruspäiväraha. Ennen tosiaan korkea koulutus takasi varman ja usein hyvin pakatun työn. Nyt ei enää takaa kuin muutamilla aloilla.
Niin ja esim. omassa perheessäni amiksen käynyt teollisuusyrittäjä tienaa moninkertaisesti sen, minkä perheen johtavassa asemassa oleva lääkäri.
Vaikka tuolla lääkärillä onkin ollut aina (hyviä) töitä.Molemmilla hyvä ura, mutta tässä tapauksessa nyt sattunut menemään näin päin.
Joo ja lääkäriyrittäjä tienaisi vielä paremmin... Miksi näihin vertailuihin aina revitään se duunariyrittäjä ja leipätyössä oleva akateeminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lvi -asentajan palkka on suurempi kuin peruspäiväraha. Ennen tosiaan korkea koulutus takasi varman ja usein hyvin pakatun työn. Nyt ei enää takaa kuin muutamilla aloilla.
Niin ja esim. omassa perheessäni amiksen käynyt teollisuusyrittäjä tienaa moninkertaisesti sen, minkä perheen johtavassa asemassa oleva lääkäri.
Vaikka tuolla lääkärillä onkin ollut aina (hyviä) töitä.Molemmilla hyvä ura, mutta tässä tapauksessa nyt sattunut menemään näin päin.
Joo ja lääkäriyrittäjä tienaisi vielä paremmin... Miksi näihin vertailuihin aina revitään se duunariyrittäjä ja leipätyössä oleva akateeminen.
Miksi lääkäriyrittäjä mielestäsi tienaisi automaattisesti paremmin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis meneekä nyt niin, että vedetään pöntöstä koulutettujen suomalaisten jälkeläiset?
Ennen kyllä pääsi lukioon, jos halusi. Eikö enään pääse?
Kyllä edelleen kaikki halukkaat pääsee lukioon. Mutta lukio+yliopisto (3+5v) ei välttämättä työllistä, ja saa yhtä suurille ansioille, kuin amis (2-3v). Ja amiksessakin oppii, että enää-sanan loppuun ei lisätä n-kirjainta. 😂
Miksi ketjussa puhutaan amistutkinnosta varmana työllistäjänä ikään kuin tämä olisi kaikkien tuntema yleinen totuus? En tiedä, kertooko se sitten juuri koulutuksesta vai mistä, mutta tämä asia on helppo tarkistaa sen sijaan, että perustaa näkemyksensä mutu-tuntumaan.
Tilastokeskus julkaisee säännöllisesti raportteja Suomen työllisyystilanteesta. Tässä taulukko, jossa työttömien määrä on suhteutettu koulutusasteeseen:
https://www.stat.fi/til/tyti/2017/13/tyti_2017_13_2018-04-12_tau_009_fi…
Keskiasteen tutkinnon suorittaneista vuonna 2015 työttömänä oli 10,6 % ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 5,7 %.
10,6 % ja 5,7 % mistä koulutettujen määrästä?
En ymmärrä kysymystä. Koko määrästä tietenkin. Prosenttilukuhan säilyy suhteessa samana, oli otanta minkä suuruinen hyvänsä.
Vain jos otanta on satunnaisesti samanlaisesta joukosta kuin alkuperäinenkin prosenttiluku on laskettu.
Jos taas esim. teet tilastoa poliittisista mielipiteistä ja otat otoksesi valikoiden esim. paikasta jossa käy paljon tietynlaista porukkaa (vaikka ylen työpaikkaruokalasta) niin saat poliittisesti ihan toisenlaisia prosenttilukuja kuin jos ottaisit satunnaisesti koko suomen kansasta otoksesi.
Enköhän minä tunne tilastotieteen perusteet. En linkkaisi tilastoja, jos en niitä osaisi lukea. Ihme pätemistä. Yrität selittää minulle asioita, jotka kuuluvat normaaliin yleissivistykseen. Tilastokeskus on luotettava toimija, jonka julkaisemat tiedot kestävät kriittisen tarkastelun.
Lukea et osaa ainakaan koska en puhunut tilastokeskuksen luotettavuudesta vaan siitä ettei paria prosenttilukua voi ihan suoraan verrata keskenään tietämättä vähän muutakin asiaan liittyvää. Toisaalta jos et tuotakaan ymmärtänyt niin ehkä se tilastojen ymmärtämisesikin on vähän puutteellisempaa kuin kuvittelet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin suomessa koulutetaan ihan liikaa kaikenmaailman maistereita. Toiseksi amiksesta saat ainakin duunin ja palkkaa heti valmistumisesta lähtien ja jos jatkat opiskelua voit tehdä töitä opiskeluaikana. Korkeakouluopiskelijan oletetaan jollain aloilla "harjoittelevan" ilmaiseksi vielä valmistumisen lähelläkin ja työn saanti on aika epävarmaa monellakin alalla, vakituisen varsinkin.
Suomen koulutusta ei ole alasajettu koska akateemisia opiskelijoita on ihan vi*usti liikaa todelliseen tarpeeseen verrattuna tämänkin hallituksen aikana. Vika on vaan siinä että koulutuksen pakkotuputus nuorille ja muu poliitikkojen järjetön säätäminen ja mikromanagerointi aiheuttaa kaikenlaisia sivuvaikutuksia. Eikä kyse ole tämän hallituksen toimista vaan sotku on tehty paljon aiemmin.
Hienosti tulit mutuilemaan tutustumatta esimerkiksi ketjuun linkattuun tilastoon koulutusasteen suhteesta työttömyyteen. Väite siitä, että maistereita koulutettaisiin liikaa ja että amiksesta saa varman työn, ei tilastojen perusteella kerta kaikkiaan pidä paikkaansa. Toisen asteen tutkinnon suorittaneista työttömänä on kaksinkertainen määrä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneisiin verrattuna.
Taidat itse mutuilla. Tottakai töihin haluava amis valitsee alan jossa on töitä tiedossa eikä jotain kulttuuriassistentin hommaa tjsp (2 avoita paikkaa koko maassa, viimeksi 70-luvulla).
Toiseksi maistereita on liikaa kuten työttömyysluvuistakin ja siitä ettei vakiotöitä löydy voi päätellä. Tässäkin on alakohtaisia eroja.
Kolmanneksi tässä ei vertailtu kummassa on enemmän työttömiä ja turha se on vertaillakaan kun suomesta tunnetusti puuttuu töitä. Silti kun (jos) teollisuus ja talous rupeaa toimimaan niin enemmän niitä amiksia yms. tarvitaan kuin kulttuurihistorian maistereita tai edes insinöörejä. Suurimman osan työvoimasta pitäisi olla siellä tekevällä puolella, suomessa on huomattava iso korkeakoulutettuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin suomessa koulutetaan ihan liikaa kaikenmaailman maistereita. Toiseksi amiksesta saat ainakin duunin ja palkkaa heti valmistumisesta lähtien ja jos jatkat opiskelua voit tehdä töitä opiskeluaikana. Korkeakouluopiskelijan oletetaan jollain aloilla "harjoittelevan" ilmaiseksi vielä valmistumisen lähelläkin ja työn saanti on aika epävarmaa monellakin alalla, vakituisen varsinkin.
Suomen koulutusta ei ole alasajettu koska akateemisia opiskelijoita on ihan vi*usti liikaa todelliseen tarpeeseen verrattuna tämänkin hallituksen aikana. Vika on vaan siinä että koulutuksen pakkotuputus nuorille ja muu poliitikkojen järjetön säätäminen ja mikromanagerointi aiheuttaa kaikenlaisia sivuvaikutuksia. Eikä kyse ole tämän hallituksen toimista vaan sotku on tehty paljon aiemmin.
Hienosti tulit mutuilemaan tutustumatta esimerkiksi ketjuun linkattuun tilastoon koulutusasteen suhteesta työttömyyteen. Väite siitä, että maistereita koulutettaisiin liikaa ja että amiksesta saa varman työn, ei tilastojen perusteella kerta kaikkiaan pidä paikkaansa. Toisen asteen tutkinnon suorittaneista työttömänä on kaksinkertainen määrä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneisiin verrattuna.
Taidat itse mutuilla. Tottakai töihin haluava amis valitsee alan jossa on töitä tiedossa eikä jotain kulttuuriassistentin hommaa tjsp (2 avoita paikkaa koko maassa, viimeksi 70-luvulla).
Toiseksi maistereita on liikaa kuten työttömyysluvuistakin ja siitä ettei vakiotöitä löydy voi päätellä. Tässäkin on alakohtaisia eroja.
Kolmanneksi tässä ei vertailtu kummassa on enemmän työttömiä ja turha se on vertaillakaan kun suomesta tunnetusti puuttuu töitä. Silti kun (jos) teollisuus ja talous rupeaa toimimaan niin enemmän niitä amiksia yms. tarvitaan kuin kulttuurihistorian maistereita tai edes insinöörejä. Suurimman osan työvoimasta pitäisi olla siellä tekevällä puolella, suomessa on huomattava iso korkeakoulutettuja.
Miksei muka niitä lähes 100 000 työtöntä amista voi pikakouluttaa teollisuuden palvelukseen? Miksi ihmeessä insinöörien ja kulttuurihistorioitsijoiden pitäisi niihin ryhtyä, vai mitä ihmettä jälleen täällä mutuilet ja vihjailet? Jos työttömiä amiksia on kolme kertaa enemmän kuin työttömiä korkeakoulutettuja, niin heidäthän sinne pitäisi ohjata, jollei heiltä rahkeita korkeampaan koulutukseen löydy. Toiseksi, lähes kaikkea suorittavaa työtä pystyy lähes kuka tahansa lyhyellä pikakoulutuksella tekemään. Amiksista sen sijaan ei ole insinöörin tai kulttuurihistorioitsijan töitä tekemään, ainakaan ilman pitkää ja perusteellista koulutusta. Suomesta tulee nopeasti banaanivaltio, jos korkeakoulutuksen sijasta täällä aletaan satsata bulkkitavaran tuottamiseen ja ajaa maistereita suorittavaan työhön.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin harva pärjää enää kirjaviisaudella, vaan pitää osata soveltaa ja mahdollisesti itse tehdä sen minkä alaiset tekee. Ei sillä pelkällä yliopistotutkinnolla pitkälle pötki.
Mitä kuvittelet siellä yliopistossa opetettavan? Meillä ainakin ongelmanratkaisukykyä tilanteisiin, kun valmiita vastauksia ei ole.
t. DI
No siksi ihmeessä, että maailmassa on tärkeämpiäkin asioita kuin se, montako euroa tienaa. Uutta tietoa ja ideoita synnyttääkseen tarvitsee paljon tietoa. Samat tiedot voi toki omaksua ilman koulutustakin ja yliopistollinen sivistyskin on parhaimmillaankin vain hyvä lähtökohta. Ei silti tule vaikutelmaa, että poikasi on valmis pistämään tikkua ristiin vakkariduuniensa lomassa.
T. Työtön tohtori