Lue keskustelun säännöt.
Mitä ihmettä on tapahtunut koulutukselle Suomessa
28.12.2018 |
Ennen noustiin koulutuksen avulla ylöspäin, mutta nyt kuulen korkeastikoulutettujen työkaverieni kertovan lastensa opiskelevan ammattikoulussa.
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä Suomessa tapahtuu?
Pitkäkestoinen, suunnitelmallinen, harkittu ja tahallinen maan tuhoaminen menossa. Sama läpi Euroopan. Emme ole ainut maa, jota kohtaan hyökätään tällä tavoin.
On ymmärrettävä, että kyseessä on nimenomaan pitkäkestoinen tuhoamisprosessi, ei nopea. Tämä tehdään pikku hiljaa vuosien aikana.
Koulutus lähtee elinkeinoelämän tarpeista, ei yksilön ja meillä on jo nyt paljon ylikoulutettua työvoimaa ja akateemista työttömyyttä esim. opettajissa, hammaslääkäreissä jne. kun suorittavasta työvoimasta on pulaa. Miksi yhteiskunnan pitäisi maksaa koulutuksesta, jos se johtaa työttömyyteen?
Nykyään vaaditaan ammattikouluihim korkeampi keskiarvo kuin lukioihin, siinäkin mielessä ap. väite on harhaa.
Ja työvoimapulaa ei ole enää vuosiin ole ollut akateemisilla aloilla ja moni maisteri on kaupan kassalla, kun koulutusta vastaavaa työtä ei ole.
Ei pidä paikkaansa. Lukioissa jätetään paikkoja täyttämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulutettua pitkäaikaistyöttömyyttä on paljon.
Tämän näkee helposti kirjoittamalla Linkedinin henkilöhakukenttään ”looking for”
Näistä amislaisista ilmenee kuitenkin uusi ongelma. Kun he tulevat yritykseen harjoitteluosioon on se aivan mahdoton yhtälö joidenkin harjoittelijoiden osalta. Kun joidenkin nuorten motivaatio ei ole kohdillaan ja tekevät omin päin sutta ja sekundaa. Yrittäjänä olen tämän havainnut.
Mistä ihmeestä johtuu, että kun puhutaan yliopistoista, moni ajattelee heti humanistisia aloja? Humanististen aineiden opiskelijat ovat pieni vähemmistö. Pelkästään kauppatieteitä opiskellaan enemmän kuin kaikkia humanistisia aineita yhteensä.
Tilastojen perusteella ei myöskään akateeminen työttömyys ole mikään ongelma: ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista on vähemmän työttömänä kuin ammatillisen tutkinnon.
Vierailija kirjoitti:
Siis meneekä nyt niin, että vedetään pöntöstä koulutettujen suomalaisten jälkeläiset?
Ennen kyllä pääsi lukioon, jos halusi. Eikö enään pääse?
Kyllä edelleen kaikki halukkaat pääsee lukioon. Mutta lukio+yliopisto (3+5v) ei välttämättä työllistä, ja saa yhtä suurille ansioille, kuin amis (2-3v). Ja amiksessakin oppii, että enää-sanan loppuun ei lisätä n-kirjainta. 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä suvussa johtaja, jolla aikuiset lapset. Nuorempi lapsista menestyy, toisella elämä mennyt alamäkeä murrosiästä asti. Eivät edes puhu tuosta lapsesta mitään, vaan vaihtavat puheenaihetta, kun joku kysyy. Pakottivat lukioon, ei pärjännyt, jäi kesken. Myös eliittiharrastukset jättänyt. Tästä nyt tulee tietoa muuta kautta. En kerro minkä tason johtaja, ettei tunneta, mutta kyseessä ei ole kyllä mikään pienen korjauspajan omistus, vaan jotain aika paljon isompaa.
Menestyneen lääkäriserkkuni lapsista myös yksi lähihoitaja. Tämä on siitä outoa, että hän pärjäsi lukiossakin vielä hyvin. Jotain on tapahtunut. Muut ovat sitten kouluttautuneet enemmän.
Mitäkö tapahtui? Sipilä, Orpo, Soini tapahtui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis meneekä nyt niin, että vedetään pöntöstä koulutettujen suomalaisten jälkeläiset?
Ennen kyllä pääsi lukioon, jos halusi. Eikö enään pääse?
Kyllä edelleen kaikki halukkaat pääsee lukioon. Mutta lukio+yliopisto (3+5v) ei välttämättä työllistä, ja saa yhtä suurille ansioille, kuin amis (2-3v). Ja amiksessakin oppii, että enää-sanan loppuun ei lisätä n-kirjainta. 😂
Miksi ketjussa puhutaan amistutkinnosta varmana työllistäjänä ikään kuin tämä olisi kaikkien tuntema yleinen totuus? En tiedä, kertooko se sitten juuri koulutuksesta vai mistä, mutta tämä asia on helppo tarkistaa sen sijaan, että perustaa näkemyksensä mutu-tuntumaan.
Tilastokeskus julkaisee säännöllisesti raportteja Suomen työllisyystilanteesta. Tässä taulukko, jossa työttömien määrä on suhteutettu koulutusasteeseen:
https://www.stat.fi/til/tyti/2017/13/tyti_2017_13_2018-04-12_tau_009_fi…
Keskiasteen tutkinnon suorittaneista vuonna 2015 työttömänä oli 10,6 % ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 5,7 %.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä Suomessa tapahtuu?
Pitkäkestoinen, suunnitelmallinen, harkittu ja tahallinen maan tuhoaminen menossa. Sama läpi Euroopan. Emme ole ainut maa, jota kohtaan hyökätään tällä tavoin.
On ymmärrettävä, että kyseessä on nimenomaan pitkäkestoinen tuhoamisprosessi, ei nopea. Tämä tehdään pikku hiljaa vuosien aikana.
Pedataanko tässä ww3:sta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis meneekä nyt niin, että vedetään pöntöstä koulutettujen suomalaisten jälkeläiset?
Ennen kyllä pääsi lukioon, jos halusi. Eikö enään pääse?
Kyllä edelleen kaikki halukkaat pääsee lukioon. Mutta lukio+yliopisto (3+5v) ei välttämättä työllistä, ja saa yhtä suurille ansioille, kuin amis (2-3v). Ja amiksessakin oppii, että enää-sanan loppuun ei lisätä n-kirjainta. 😂
Miksi ketjussa puhutaan amistutkinnosta varmana työllistäjänä ikään kuin tämä olisi kaikkien tuntema yleinen totuus? En tiedä, kertooko se sitten juuri koulutuksesta vai mistä, mutta tämä asia on helppo tarkistaa sen sijaan, että perustaa näkemyksensä mutu-tuntumaan.
Tilastokeskus julkaisee säännöllisesti raportteja Suomen työllisyystilanteesta. Tässä taulukko, jossa työttömien määrä on suhteutettu koulutusasteeseen:
https://www.stat.fi/til/tyti/2017/13/tyti_2017_13_2018-04-12_tau_009_fi…
Keskiasteen tutkinnon suorittaneista vuonna 2015 työttömänä oli 10,6 % ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 5,7 %.
10,6 % ja 5,7 % mistä koulutettujen määrästä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis meneekä nyt niin, että vedetään pöntöstä koulutettujen suomalaisten jälkeläiset?
Ennen kyllä pääsi lukioon, jos halusi. Eikö enään pääse?
Kyllä edelleen kaikki halukkaat pääsee lukioon. Mutta lukio+yliopisto (3+5v) ei välttämättä työllistä, ja saa yhtä suurille ansioille, kuin amis (2-3v). Ja amiksessakin oppii, että enää-sanan loppuun ei lisätä n-kirjainta. 😂
Miksi ketjussa puhutaan amistutkinnosta varmana työllistäjänä ikään kuin tämä olisi kaikkien tuntema yleinen totuus? En tiedä, kertooko se sitten juuri koulutuksesta vai mistä, mutta tämä asia on helppo tarkistaa sen sijaan, että perustaa näkemyksensä mutu-tuntumaan.
Tilastokeskus julkaisee säännöllisesti raportteja Suomen työllisyystilanteesta. Tässä taulukko, jossa työttömien määrä on suhteutettu koulutusasteeseen:
https://www.stat.fi/til/tyti/2017/13/tyti_2017_13_2018-04-12_tau_009_fi…
Keskiasteen tutkinnon suorittaneista vuonna 2015 työttömänä oli 10,6 % ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 5,7 %.
10,6 % ja 5,7 % mistä koulutettujen määrästä?
En ymmärrä kysymystä. Koko määrästä tietenkin. Prosenttilukuhan säilyy suhteessa samana, oli otanta minkä suuruinen hyvänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensinnäkin suomessa koulutetaan ihan liikaa kaikenmaailman maistereita. Toiseksi amiksesta saat ainakin duunin ja palkkaa heti valmistumisesta lähtien ja jos jatkat opiskelua voit tehdä töitä opiskeluaikana. Korkeakouluopiskelijan oletetaan jollain aloilla "harjoittelevan" ilmaiseksi vielä valmistumisen lähelläkin ja työn saanti on aika epävarmaa monellakin alalla, vakituisen varsinkin.
Suomen koulutusta ei ole alasajettu koska akateemisia opiskelijoita on ihan vi*usti liikaa todelliseen tarpeeseen verrattuna tämänkin hallituksen aikana. Vika on vaan siinä että koulutuksen pakkotuputus nuorille ja muu poliitikkojen järjetön säätäminen ja mikromanagerointi aiheuttaa kaikenlaisia sivuvaikutuksia. Eikä kyse ole tämän hallituksen toimista vaan sotku on tehty paljon aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis meneekä nyt niin, että vedetään pöntöstä koulutettujen suomalaisten jälkeläiset?
Ennen kyllä pääsi lukioon, jos halusi. Eikö enään pääse?
Kyllä edelleen kaikki halukkaat pääsee lukioon. Mutta lukio+yliopisto (3+5v) ei välttämättä työllistä, ja saa yhtä suurille ansioille, kuin amis (2-3v). Ja amiksessakin oppii, että enää-sanan loppuun ei lisätä n-kirjainta. 😂
Miksi ketjussa puhutaan amistutkinnosta varmana työllistäjänä ikään kuin tämä olisi kaikkien tuntema yleinen totuus? En tiedä, kertooko se sitten juuri koulutuksesta vai mistä, mutta tämä asia on helppo tarkistaa sen sijaan, että perustaa näkemyksensä mutu-tuntumaan.
Tilastokeskus julkaisee säännöllisesti raportteja Suomen työllisyystilanteesta. Tässä taulukko, jossa työttömien määrä on suhteutettu koulutusasteeseen:
https://www.stat.fi/til/tyti/2017/13/tyti_2017_13_2018-04-12_tau_009_fi…
Keskiasteen tutkinnon suorittaneista vuonna 2015 työttömänä oli 10,6 % ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 5,7 %.
10,6 % ja 5,7 % mistä koulutettujen määrästä?
En ymmärrä kysymystä. Koko määrästä tietenkin. Prosenttilukuhan säilyy suhteessa samana, oli otanta minkä suuruinen hyvänsä.
Vain jos otanta on satunnaisesti samanlaisesta joukosta kuin alkuperäinenkin prosenttiluku on laskettu.
Jos taas esim. teet tilastoa poliittisista mielipiteistä ja otat otoksesi valikoiden esim. paikasta jossa käy paljon tietynlaista porukkaa (vaikka ylen työpaikkaruokalasta) niin saat poliittisesti ihan toisenlaisia prosenttilukuja kuin jos ottaisit satunnaisesti koko suomen kansasta otoksesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis meneekä nyt niin, että vedetään pöntöstä koulutettujen suomalaisten jälkeläiset?
Ennen kyllä pääsi lukioon, jos halusi. Eikö enään pääse?
Kyllä edelleen kaikki halukkaat pääsee lukioon. Mutta lukio+yliopisto (3+5v) ei välttämättä työllistä, ja saa yhtä suurille ansioille, kuin amis (2-3v). Ja amiksessakin oppii, että enää-sanan loppuun ei lisätä n-kirjainta. 😂
Miksi ketjussa puhutaan amistutkinnosta varmana työllistäjänä ikään kuin tämä olisi kaikkien tuntema yleinen totuus? En tiedä, kertooko se sitten juuri koulutuksesta vai mistä, mutta tämä asia on helppo tarkistaa sen sijaan, että perustaa näkemyksensä mutu-tuntumaan.
Tilastokeskus julkaisee säännöllisesti raportteja Suomen työllisyystilanteesta. Tässä taulukko, jossa työttömien määrä on suhteutettu koulutusasteeseen:
https://www.stat.fi/til/tyti/2017/13/tyti_2017_13_2018-04-12_tau_009_fi…
Keskiasteen tutkinnon suorittaneista vuonna 2015 työttömänä oli 10,6 % ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 5,7 %.
10,6 % ja 5,7 % mistä koulutettujen määrästä?
En ymmärrä kysymystä. Koko määrästä tietenkin. Prosenttilukuhan säilyy suhteessa samana, oli otanta minkä suuruinen hyvänsä.
Vain jos otanta on satunnaisesti samanlaisesta joukosta kuin alkuperäinenkin prosenttiluku on laskettu.
Jos taas esim. teet tilastoa poliittisista mielipiteistä ja otat otoksesi valikoiden esim. paikasta jossa käy paljon tietynlaista porukkaa (vaikka ylen työpaikkaruokalasta) niin saat poliittisesti ihan toisenlaisia prosenttilukuja kuin jos ottaisit satunnaisesti koko suomen kansasta otoksesi.
Enköhän minä tunne tilastotieteen perusteet. En linkkaisi tilastoja, jos en niitä osaisi lukea. Ihme pätemistä. Yrität selittää minulle asioita, jotka kuuluvat normaaliin yleissivistykseen. Tilastokeskus on luotettava toimija, jonka julkaisemat tiedot kestävät kriittisen tarkastelun.
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin suomessa koulutetaan ihan liikaa kaikenmaailman maistereita. Toiseksi amiksesta saat ainakin duunin ja palkkaa heti valmistumisesta lähtien ja jos jatkat opiskelua voit tehdä töitä opiskeluaikana. Korkeakouluopiskelijan oletetaan jollain aloilla "harjoittelevan" ilmaiseksi vielä valmistumisen lähelläkin ja työn saanti on aika epävarmaa monellakin alalla, vakituisen varsinkin.
Suomen koulutusta ei ole alasajettu koska akateemisia opiskelijoita on ihan vi*usti liikaa todelliseen tarpeeseen verrattuna tämänkin hallituksen aikana. Vika on vaan siinä että koulutuksen pakkotuputus nuorille ja muu poliitikkojen järjetön säätäminen ja mikromanagerointi aiheuttaa kaikenlaisia sivuvaikutuksia. Eikä kyse ole tämän hallituksen toimista vaan sotku on tehty paljon aiemmin.
Hienosti tulit mutuilemaan tutustumatta esimerkiksi ketjuun linkattuun tilastoon koulutusasteen suhteesta työttömyyteen. Väite siitä, että maistereita koulutettaisiin liikaa ja että amiksesta saa varman työn, ei tilastojen perusteella kerta kaikkiaan pidä paikkaansa. Toisen asteen tutkinnon suorittaneista työttömänä on kaksinkertainen määrä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneisiin verrattuna.
Moni ketjuun kommentoineista on ymmärtänyt väärin sen, mitä akateeminen työttömyys tarkoittaa. Se ei tarkoita sitä, että ammatillinen tutkinto työllistäisi paremmin. Kun puhutaan akateemisesta työttömyydestä, puhutaan siitä, kuinka aiemmin korkeakoulututkinto oli varma työllistäjä, nykyään ei välttämättä. Koulutukseen uhrataan aikaa ja rahaa, se on tavallaan kuin sijoitus, jonka toivotaan tuottavan voittoa. Kun näin ei käykään, on asialla tietysti suurempi merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle kuin jonkin lyhyemmän koulutuksen suorittaneen työttömyydellä. Määrällisesti työttömiä on enemmän ammatillisen tutkinnon suorittaneissa, eikä ongelma ratkea siis sillä, että entistä useampi jättäisi korkeakouluopinnot väliin.
Vierailija kirjoitti:
Mistä ihmeestä johtuu, että kun puhutaan yliopistoista, moni ajattelee heti humanistisia aloja? Humanististen aineiden opiskelijat ovat pieni vähemmistö. Pelkästään kauppatieteitä opiskellaan enemmän kuin kaikkia humanistisia aineita yhteensä.
Tilastojen perusteella ei myöskään akateeminen työttömyys ole mikään ongelma: ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista on vähemmän työttömänä kuin ammatillisen tutkinnon.
Kauppatieteilijöitä (2014) on työttömänä miltei yhtä paljon kuin humanisteja (2205). Insinöörejä on kaikista korkeasti koulutetuista eniten työttömänä (4353), tradenomeja (3165) seuraavaksi eniten, työttömiä dippainssejäkin (1725) löytyy melko paljon. Humanistien työttömyys on lähinnä myytti, johon kauppatieteilijät ja insinöörit aina mieluusti viittaavat, vaikka omilla aloilla työttömyys on liki samoissa lukemissa. Hammaslääkäreitä on työttömänä peräti 27, farmaseutteja ja arkkitehtejä löytyy molempia työttöminä 92. Prosentuaaliset erot (1-3%, alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla ekonomeilla työttömysprossa 9%, ylemmän kk-tutkinnon ekonomeilla työttömyys 5% vrt. humanistien 7%) toimivat inssien ja kauppatieteilijöiden eduksi, koska heitä on yksinkertaisesti koulutettu jo pitkään liikaa.
Tilastot täältä: https://www.akava.fi/files/12516/01_Tilastoja_korkeasti_koulutettujen_tyottomyydesta_yleisimmat_asteet.pdf
Nykyisin harva pärjää enää kirjaviisaudella, vaan pitää osata soveltaa ja mahdollisesti itse tehdä sen minkä alaiset tekee. Ei sillä pelkällä yliopistotutkinnolla pitkälle pötki.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei halua korkeakoulutetuksi työttömäksi.
Olemme tiemme päässä.
Koulutus lähtee elinkeinoelämän tarpeista, ei yksilön ja meillä on jo nyt paljon ylikoulutettua työvoimaa ja akateemista työttömyyttä esim. opettajissa, hammaslääkäreissä jne. kun suorittavasta työvoimasta on pulaa. Miksi yhteiskunnan pitäisi maksaa koulutuksesta, jos se johtaa työttömyyteen?
Nykyään vaaditaan ammattikouluihim korkeampi keskiarvo kuin lukioihin, siinäkin mielessä ap. väite on harhaa.
Ja työvoimapulaa ei ole enää vuosiin ole ollut akateemisilla aloilla ja moni maisteri on kaupan kassalla, kun koulutusta vastaavaa työtä ei ole.