Mitä ihmettä on tapahtunut koulutukselle Suomessa

Voi sitä käydä molemmatkin, amiksen ja yliopiston, ei amis kestä kuin pari vuotta. Töitä on riittänyt!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä Suomessa tapahtuu?

Pitkäkestoinen, suunnitelmallinen, harkittu ja tahallinen maan tuhoaminen menossa. Sama läpi Euroopan. Emme ole ainut maa, jota kohtaan hyökätään tällä tavoin. 

On ymmärrettävä, että kyseessä on nimenomaan pitkäkestoinen tuhoamisprosessi, ei nopea. Tämä tehdään pikku hiljaa vuosien aikana.

Koulutus lähtee elinkeinoelämän tarpeista, ei yksilön ja meillä on jo nyt paljon ylikoulutettua työvoimaa ja akateemista työttömyyttä esim. opettajissa, hammaslääkäreissä jne. kun suorittavasta työvoimasta on pulaa. Miksi yhteiskunnan pitäisi maksaa koulutuksesta, jos se johtaa työttömyyteen?

Nykyään vaaditaan ammattikouluihim korkeampi keskiarvo kuin lukioihin, siinäkin mielessä ap. väite on harhaa.

Ja työvoimapulaa ei ole enää vuosiin ole ollut akateemisilla aloilla ja moni maisteri on kaupan kassalla, kun koulutusta vastaavaa työtä ei ole.

Koulutuksella (ja yleissivistyksellä) on joskus ollut myös itseisarvo. Kun koulutus on alkanut tapahtumaan elinkeinoelämän suorista tarpeista lähtien ja on asetettu hihasta vedettyjä tavoitteita (niin ja niin monelle prosentille ikäluokasta pitää saada korkeakoulututkinto) niin koulutuksen yleissivistävyys on muuttunut olemattomaksi. Samalla tutkinnot ovat muuttuneet turhanpäiväisiksi.

En näe mitään syytä miksei historian tms. maisteri voisi olla hyvinkin sopiva vaikka kansainvälisiin myyntihommiin (edellyttäen että asenne yms. kunnossa ja työ kiinnostaa) mutta tuo taitaa olla historiaa.

Minkä tahansa koulutuksen arvo kokee inflaation, jos se koulutus on oletusarvona.

Nykyään jos kerrot opiskelevasi ammattikoulussa, saat väheksyviä kommentteja tyylillä "etkö päässyt lukioon?".

Sama juttu ammattikorkeakoulun kanssa. Väheksyntää ja oletusta, että amk:uun menty vain koska ei päästy yliopistoon. Eikä vaikka sen takia, että ammattikorkeassa järjestettäisiin sitä itseään kiinnostavaa koulutusta, joka kaikenlisäksi vielä työllistää.

Vierailija kirjoitti:

Mistä ihmeestä johtuu, että kun puhutaan yliopistoista, moni ajattelee heti humanistisia aloja? Humanististen aineiden opiskelijat ovat pieni vähemmistö. Pelkästään kauppatieteitä opiskellaan enemmän kuin kaikkia humanistisia aineita yhteensä.

Tilastojen perusteella ei myöskään akateeminen työttömyys ole mikään ongelma: ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista on vähemmän työttömänä kuin ammatillisen tutkinnon.

No minusta ainakin tuntuu, että joka toinen tuntemani akateeminen on nimenomaan ekonomi. Omastakin suvustani löytyy kolme ja suku on pieni. Yksi ainoastaan humanisti ja yhdellä on tekniikan alan opinnot menossa, yksi on lääkäri. Nämä siis oman perheenjäseniä tai maksimissaan serkkuja. Itse olen aloittanut avoimen väylän kautta tavoitteena FM tai tekniikan ala, katson nyt ensin onko tekniikka liian vaikeaa. FM on realistinen kyllä. Muutkin kuin sukulaiset, joita tunnen, joko DI tai ekonomi ja ihan vain muutama muu. 

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin harva pärjää enää kirjaviisaudella, vaan pitää osata soveltaa ja mahdollisesti itse tehdä sen minkä alaiset tekee. Ei sillä pelkällä yliopistotutkinnolla pitkälle pötki.

Ja amiksessako oppii soveltamaan? Koko amis on ajettu alas, opetusta ei ole ja kun oppilasaineskin on heikompaa kun yliopistossa, niin mistä se soveltamiskyky tulee, kun riittävää pohjakoulutusta ei ole?

Vierailija kirjoitti:

Minkä tahansa koulutuksen arvo kokee inflaation, jos se koulutus on oletusarvona.

Nykyään jos kerrot opiskelevasi ammattikoulussa, saat väheksyviä kommentteja tyylillä "etkö päässyt lukioon?".

Sama juttu ammattikorkeakoulun kanssa. Väheksyntää ja oletusta, että amk:uun menty vain koska ei päästy yliopistoon. Eikä vaikka sen takia, että ammattikorkeassa järjestettäisiin sitä itseään kiinnostavaa koulutusta, joka kaikenlisäksi vielä työllistää.

Tiedän useitakin, kaikki poikia, jotka ovat valinneet amiksen, vaikka olisi ollut lukupäätä ja tavoitteena on monella näistä amk tekniikan alalla. Yleensä nämä ovat sellaisia, joita ei vain uskonnon ja historian esseet kiinnosta, vaikka matikka ja kielipää ovat yläasteella hyviä ja numerot näissä 9-10. Omassa lähisuvussa myös tällainen, kielissä keskitasoa parempi, matikka kymppi, mutta ainekirjoitus ja historia tervanjuontia. Amk:ssa ei vaikeuksia kielissä eikä matikassa, mutta vaikeuksia tuotti kuulemma ne aineet, missä piti kirjoitella raportteja. Amiksessa vain kiitettäviä, luonollisesti.  Hyvä koodari hänestä tuli ja siinä osaa myös raportit, kun aihe kiinnostaa. Opettajat yläasteella pettyneitä, kun ei valinnut lukiota. 

Juu itse ainakin opiskelen tällä hetkellä sairaanhoitajaksi ja tarkoituksena on vielä jatkaa yliopistossa mutta ajattelin että ensin on hyvä saada työllistävä ja konkreettinen ammatti.

Vierailija kirjoitti:

Meillä suvussa johtaja, jolla aikuiset lapset. Nuorempi lapsista menestyy, toisella elämä mennyt alamäkeä murrosiästä asti. Eivät edes puhu tuosta lapsesta mitään, vaan vaihtavat puheenaihetta, kun joku kysyy. Pakottivat lukioon, ei pärjännyt, jäi kesken. Myös eliittiharrastukset jättänyt. Tästä nyt tulee tietoa muuta kautta. En kerro minkä tason johtaja, ettei tunneta, mutta kyseessä ei ole kyllä mikään pienen korjauspajan omistus, vaan jotain aika paljon isompaa. 

Menestyneen lääkäriserkkuni lapsista myös yksi lähihoitaja. Tämä on siitä outoa, että hän pärjäsi lukiossakin vielä hyvin. Jotain on tapahtunut. Muut ovat sitten kouluttautuneet enemmän. 

Ai oikke johtaja jopa.. htppää ny härveen tero. SUN RÖLLÄYSTASO ON MIINUKSELLA..reilusti pakkasellla.. mitä jos menisit vaikka kalaaaaaan??? :)

3satatuhatta korkeakouluosaajaa kortiatossa joita aktiivipälli lindatrön kekannut aktivoittaa cv päivitykseen ja hurlumhwi kuraseille kyllä varmaan ctuttaa opintojen näärä kun tuollaiseet höböt pitkäaikaiatyötttttömät paprumiehet ideoi?!!!!!

Suurimpaa työvoimapulaa potevat alat 2018:

Puheterapeutit

Rakennusalan työnjohtajat

Rakennusinsinööri

Sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja

Sosiaalityön erityisasiantuntijat

Lastentarhanopettajat

Ylilääkärit ja erikoislääkärit

Myyntiedustajat

Yleislääkärit

Hammaslääkärit

Myyntiedustajaa lukuunottamatta kaikki akateemisia tai amk -aloja.

Vierailija kirjoitti:

Monelle ainoa hyöty yliopisto-opiskeluista on kirjoitusvirheistä päteminen keskustelupalstoilla ja nuoret saattavat ajatella, että se ei ole niiden juttu.

Mutta kuitenkin täällä on sisälukutaito täysin kadoksissa. Eikö sitä enää opeteta?

Tuohan on vain hyvä juttu, koska Suomessa on jo pidempään ollut ylikouluttautumisen trendi, joka luo monenlaista lieveilmiötä.

Johtajien ym. lapsilla on vieläpä keskimääräistä helpompi jättää kouluttautuminen matalammaksi, kun suhteet on kunnossa ja sivistys kotiperintöä.

Sivistystäkin saa kouluista hyvin rajallisesti, ja oikeasti laaja ja monipuolinen sivistys vaatii paljon muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monelle ainoa hyöty yliopisto-opiskeluista on kirjoitusvirheistä päteminen keskustelupalstoilla ja nuoret saattavat ajatella, että se ei ole niiden juttu.

Mutta kuitenkin täällä on sisälukutaito täysin kadoksissa. Eikö sitä enää opeteta?

Hyvä pointti sinänsä, että itselläni ainakin arvostusta korkeakoulutusta kohtaan on syönyt se kun on huomannut, ettei suurinosa korkeasti kouluttautuneista ole sen älykkäämpiä tai sivistyneempiä kuin muutkaan.

Perus rivimaisteri on keskimäärin jopa aika typerä, mikä korostuu siinä kun keskiverto rivimaisteri kuvittelee olevansa kovinkin ylhäinen akateemishahmo - jos siis on sukunsa ensimmäisiä akateemisia, kuten nykyään huomattava osa on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monelle ainoa hyöty yliopisto-opiskeluista on kirjoitusvirheistä päteminen keskustelupalstoilla ja nuoret saattavat ajatella, että se ei ole niiden juttu.

Mutta kuitenkin täällä on sisälukutaito täysin kadoksissa. Eikö sitä enää opeteta?

Hyvä pointti sinänsä, että itselläni ainakin arvostusta korkeakoulutusta kohtaan on syönyt se kun on huomannut, ettei suurinosa korkeasti kouluttautuneista ole sen älykkäämpiä tai sivistyneempiä kuin muutkaan.

Perus rivimaisteri on keskimäärin jopa aika typerä, mikä korostuu siinä kun keskiverto rivimaisteri kuvittelee olevansa kovinkin ylhäinen akateemishahmo - jos siis on sukunsa ensimmäisiä akateemisia, kuten nykyään huomattava osa on.

Tai sitten sinä vain kuvittelet omassa päässäsi näin, koska pidät itseäsi altavastaajana oman koulutustasosi vuoksi, joten haastat ja etsit virheitä toisesta, yleensä siitä itseäsi korkeammin koulutetusta. Akateeminen voi tällöin alkaa varoa käytöstään ja teeskennellä typerämpää kuin onkaan, jotta saisi olla rauhassa. Ei niistä kouluajoista monella niin kauaa ole, jolloin amikseen menneet simputtivat luokan hikareita (oma osuutensa on sitten näillä äijänrötkäleillä, joilta kuulee joka kerta jotain yhtä älykästä: "Yliopisto, mitä häh, täh, kuka sä luulet oikein olevas, miten sä kaadat sun maisterinpapruilla hirven?"). Jos amis heitetään vieraaseen, itselleen vihamieliseen ympäristöön töihin, jossa kaikki pitävät häntä idioottina, tuskin hän suoriutuu siitä sen paremmin kuin akateeminen, joka on pakotettu koulutustaan vastaamattomaan työhön. Erona näissä tapauksissa on vain se, että koulutetut eivät yleensä kehtaa olla yhtä törkeitä tai avoimen halveksuvia heikommin koulutetuille kuin amikset ovat itseään paremmin koulutetuille.

Peruskoulussa työskentelevänä näen koulutuksen nykyiseen heikkoustilaan moniakin syitä. Ensinnäkin koulutuksen määrärahoja ja resursseja on jatkuvasti vähennetty. Ja kun erityisopetuksenkin resurssit ovat pienemmät, on otettu avuksi inkluusio, jonka myötä erityistä ja yksilöllistä tukea tarvitsevat oppilaat on laitettu yleisopetuksen luokkiin, MUTTA tarvittavat resurssit (esim. avustajat) eivät ole seuranneet erityisten oppilaiden mukana.

Tämä on johtanut perusopetuksen laadun heikkenemiseen, koska opettajien aika menee enimmäkseen erityistä ja yksilöllistä tukea tarvitsevien kanssa. Toki näin ei ole varmaan kaikkialla, mutta monessa koulussa. Sillä tavoin koulutkin ovat eri viivalla tässä suhteessa. Peruskoulusta valmistuu siis koko ajan osaamisen tasoltaan heikompia ja heikompia. Näin tason heikkeneminen näkyy sitten myös toisen asteen koulutuksessa ja korkeakouluissa, joissa myös pitäisi tuottaa enemmän ja nopeammin entistä pienemmillä resursseilla.

Lisää paineita säästöihin luo tietenkin ikäluokkien pieneneminen. Kouluja ja ryhmiä yhdistellään jatkossakin ja vedetään henkilöstöresurssit tiukimmilleen. Koulutuksen taso polarisoituu taloudellisen ja sosiaalisen pääoman mukaan. Jos on varallisuutta, voi taata lapselleen paremman koulutuksen. Vastaavasti julkinen koululaitos ei pysty tuleville ikäluokille tarjoamaan edes sitä yleissivistystä, mitä se nyt vielä jotenkin tarjoaa.

Näin taloudellisesti heikommassa asemassa olevat hankkivat tulevaisuudessa hädin tuskin välttävän luku- ja kirjoitustaidon. Siten heillä on vähäisemmät mahdollisuudet sosiaaliseen nousuun tai oikeuksiensa puolustamiseen yhteiskunnassa, jossa suurin osa taloudellisesta ja sivistyksellisestä pääomasta (ja vallasta) on varakkaammilla. Hajoita ja hallitse pätee siis edelleen.

Kansalaisia alettiin aikoinaan kouluttaa, jotta heistä saataisiin aktiivisia ja osaavia kansalaisyhteiskunnan jäseniä. Nyt kansalaisyhteiskunnalla ei ole enää arvoa. Tärkeintä on, että kansalainen aiheuttaa elämänsä aikana mahdollisimman vähän taloudellisia kuluja.

Mun on ite vaikea näihin lähtee vastaileen ku mulla ei ole mitään identiteettikästystä tai mitään persoonaa tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monelle ainoa hyöty yliopisto-opiskeluista on kirjoitusvirheistä päteminen keskustelupalstoilla ja nuoret saattavat ajatella, että se ei ole niiden juttu.

Mutta kuitenkin täällä on sisälukutaito täysin kadoksissa. Eikö sitä enää opeteta?

Hyvä pointti sinänsä, että itselläni ainakin arvostusta korkeakoulutusta kohtaan on syönyt se kun on huomannut, ettei suurinosa korkeasti kouluttautuneista ole sen älykkäämpiä tai sivistyneempiä kuin muutkaan.

Perus rivimaisteri on keskimäärin jopa aika typerä, mikä korostuu siinä kun keskiverto rivimaisteri kuvittelee olevansa kovinkin ylhäinen akateemishahmo - jos siis on sukunsa ensimmäisiä akateemisia, kuten nykyään huomattava osa on.

Tai sitten sinä vain kuvittelet omassa päässäsi näin, koska pidät itseäsi altavastaajana oman koulutustasosi vuoksi, joten haastat ja etsit virheitä toisesta, yleensä siitä itseäsi korkeammin koulutetusta. Akateeminen voi tällöin alkaa varoa käytöstään ja teeskennellä typerämpää kuin onkaan, jotta saisi olla rauhassa. Ei niistä kouluajoista monella niin kauaa ole, jolloin amikseen menneet simputtivat luokan hikareita (oma osuutensa on sitten näillä äijänrötkäleillä, joilta kuulee joka kerta jotain yhtä älykästä: "Yliopisto, mitä häh, täh, kuka sä luulet oikein olevas, miten sä kaadat sun maisterinpapruilla hirven?"). Jos amis heitetään vieraaseen, itselleen vihamieliseen ympäristöön töihin, jossa kaikki pitävät häntä idioottina, tuskin hän suoriutuu siitä sen paremmin kuin akateeminen, joka on pakotettu koulutustaan vastaamattomaan työhön. Erona näissä tapauksissa on vain se, että koulutetut eivät yleensä kehtaa olla yhtä törkeitä tai avoimen halveksuvia heikommin koulutetuille kuin amikset ovat itseään paremmin koulutetuille.

Ei tuosta nyt mikään osu itseeni, omia virhepäätelmiäsi vain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä Suomessa tapahtuu?

Pitkäkestoinen, suunnitelmallinen, harkittu ja tahallinen maan tuhoaminen menossa. Sama läpi Euroopan. Emme ole ainut maa, jota kohtaan hyökätään tällä tavoin. 

On ymmärrettävä, että kyseessä on nimenomaan pitkäkestoinen tuhoamisprosessi, ei nopea. Tämä tehdään pikku hiljaa vuosien aikana.

Koulutus lähtee elinkeinoelämän tarpeista, ei yksilön ja meillä on jo nyt paljon ylikoulutettua työvoimaa ja akateemista työttömyyttä esim. opettajissa, hammaslääkäreissä jne. kun suorittavasta työvoimasta on pulaa. Miksi yhteiskunnan pitäisi maksaa koulutuksesta, jos se johtaa työttömyyteen?

Nykyään vaaditaan ammattikouluihim korkeampi keskiarvo kuin lukioihin, siinäkin mielessä ap. väite on harhaa.

Ja työvoimapulaa ei ole enää vuosiin ole ollut akateemisilla aloilla ja moni maisteri on kaupan kassalla, kun koulutusta vastaavaa työtä ei ole.

Ei pidä paikkaansa. Lukioissa jätetään paikkoja täyttämättä.

Pääkaupunkiseudulla lukiot suosittuja. Kaikki ei edes pääse.

Akateemisten lapset menee lukioon ja täyttää yliopistot. Toki poikkeuksia löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monelle ainoa hyöty yliopisto-opiskeluista on kirjoitusvirheistä päteminen keskustelupalstoilla ja nuoret saattavat ajatella, että se ei ole niiden juttu.

Mutta kuitenkin täällä on sisälukutaito täysin kadoksissa. Eikö sitä enää opeteta?

Hyvä pointti sinänsä, että itselläni ainakin arvostusta korkeakoulutusta kohtaan on syönyt se kun on huomannut, ettei suurinosa korkeasti kouluttautuneista ole sen älykkäämpiä tai sivistyneempiä kuin muutkaan.

Perus rivimaisteri on keskimäärin jopa aika typerä, mikä korostuu siinä kun keskiverto rivimaisteri kuvittelee olevansa kovinkin ylhäinen akateemishahmo - jos siis on sukunsa ensimmäisiä akateemisia, kuten nykyään huomattava osa on.

Tai sitten sinä vain kuvittelet omassa päässäsi näin, koska pidät itseäsi altavastaajana oman koulutustasosi vuoksi, joten haastat ja etsit virheitä toisesta, yleensä siitä itseäsi korkeammin koulutetusta. Akateeminen voi tällöin alkaa varoa käytöstään ja teeskennellä typerämpää kuin onkaan, jotta saisi olla rauhassa. Ei niistä kouluajoista monella niin kauaa ole, jolloin amikseen menneet simputtivat luokan hikareita (oma osuutensa on sitten näillä äijänrötkäleillä, joilta kuulee joka kerta jotain yhtä älykästä: "Yliopisto, mitä häh, täh, kuka sä luulet oikein olevas, miten sä kaadat sun maisterinpapruilla hirven?"). Jos amis heitetään vieraaseen, itselleen vihamieliseen ympäristöön töihin, jossa kaikki pitävät häntä idioottina, tuskin hän suoriutuu siitä sen paremmin kuin akateeminen, joka on pakotettu koulutustaan vastaamattomaan työhön. Erona näissä tapauksissa on vain se, että koulutetut eivät yleensä kehtaa olla yhtä törkeitä tai avoimen halveksuvia heikommin koulutetuille kuin amikset ovat itseään paremmin koulutetuille.

Ei tuosta nyt mikään osu itseeni, omia virhepäätelmiäsi vain.

Millä perusteilla sinä arvioit itseäsi kouluttautuneemman sivistystasoa? On totta, että osa yliopistokoulutuksesta keskittyy yleissivistyksen sijasta alan perusteiden hallintaan ja siitä edelleen eteenpäin kohti tutkimusta ja tieteentekoa. Yliopiston tehtävä on antaa korkeinta mahdollista koulutusta kullakin alalla ja tuottaa eri alojen asiantuntijoita. Eri asia on sitten se, kuinka sivistyneitä matemaatikkoja, luonnontieteilijöitä tai lääkäreitä yliopistosta valmistuu, mutta oman alansa asiantuntijoita he silti ovat. Harvoin lähihoitaja on lääkäriä pätevämpi lääketieteilijä, vaikka saattaakin itse näin kuvitella.